Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3 Kotitalouksien tulot kotitalouden elinvaiheen mukaan

Seuraavassa tarkastellaan kotitalouksien ekvivalentteja tuloja kotitalouden elinvaiheen mukaan. Kotitalouksien rakenne on muuttunut vuodesta 1995 siten, että yhden ja kahden hengen kotitaloudet ovat yleistyneet ja lapsiperheiden osuus kaikista talouksista on pienentynyt. Yleisin kotitaloustyyppi on yhden hengen talous, joita on 40 prosenttia kaikista kotitalouksista. Lapsettomia pareja taas on 30 prosenttia kotitalouksista. Väestön ikääntyessä 65 vuotta täyttäneiden yhden ja kahden hengen talouksien osuus kasvaa jatkuvasti: niitä oli lähes 650 000 vuonna 2011 eli 190 000 enemmän kuin viisitoista vuotta sitten. Yhden ja kahden huoltajan lapsitalouksien yhteenlaskettu osuus oli 28 prosenttia vuonna 1995 ja 23 prosenttia vuonna 2011. Myös ”muiden talouksien” ryhmä on käynyt pienemmäksi: tähän ryhmään kuuluvat muun muassa usean sukupolven taloudet ja taloudet, joissa on vanhempien lisäksi täysi-ikäisiä lapsia. (Taulukko 5.)

Taulukko 5. Kotitalouksien lukumäärä ja osuus kaikista kotitalouksista elinvaiheen mukaan vuosina 1995, 2007, 2010 ja 2011

  Kotitalouksien lukumäärä Osuus kaikista kotitalouksista
1995 2007 2010 2011 1995 2007 2010 2011
Yhden henkilön taloudet 843 000 974 000 1 023 000 1 036 000 36,8 39,2 40,1 40,3
...ikä alle 35 v 218 000 228 000 220 000 225 000 9,5 9,2 8,6 8,8
...ikä 35–64 v 335 000 403 000 443 000 432 000 14,6 16,2 17,4 16,8
...ikä 65 tai enemmän 290 000 344 000 360 000 379 000 12,7 13,8 14,1 14,7
Yhden huoltajan taloudet 100 000 95 000 87 000 90 000 4,4 3,8 3,4 3,5
Lapsettomat parit 592 000 739 000 781 000 794 000 25,9 29,8 30,6 30,9
...ikä alle 35 v 142 000 160 000 180 000 173 000 6,2 6,4 7,1 6,7
...ikä 35–64 v 290 000 368 000 362 000 369 000 12,7 14,8 14,2 14,4
...ikä 65 tai enemmän 159 000 211 000 239 000 253 000 6,9 8,5 9,4 9,8
Parit, joilla lapsia 545 000 493 000 499 000 496 000 23,8 19,8 19,6 19,3
...kaikki alle 7 v 161 000 154 000 163 000 165 000 7,0 6,2 6,4 6,4
...nuorin alle 7 v 109 000 91 000 87 000 88 000 4,8 3,7 3,4 3,4
...nuorin 7–12 v 120 000 119 000 109 000 109 000 5,2 4,8 4,3 4,2
...nuorin 13–17 v 87 000 67 000 74 000 69 000 3,8 2,7 2,9 2,7
...sekä alle että yli 18-v. lapsia 68 000 63 000 66 000 65 000 3,0 2,5 2,6 2,5
Kotitaloudet, joissa lapsia 645 000 588 000 586 000 586 000 28,2 23,7 23,0 22,8
Muut kotitaloudet 210 000 183 000 161 000 155 000 9,2 7,4 6,3 6,0
Kaikki kotitaloudet 2 290 000 2 484 000 2 551 000 2 571 000 100,0 100,0 100,0 100,0

Rahatulojen taso kulutusyksikköä kohden on paras lapsettomilla pariskunnilla, joilla on kahden henkilön tulot, mutta ei lainkaan elätettäviä lapsia. Heillä tulot ovat myös kehittyneet suhteellisesti parhaiten. Parhaassa työiässä olevien 35–44- ja 45–64-vuotiaiden lapsettomien pariskuntien tulotaso on muita elinvaiheita parempi. Lapsiperheissä, joissa on kaksi huoltajaa ja vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi, tulot kulutusyksikköä kohden ovat olleet lapsettomien parien tason alapuolella, mutta kuitenkin keskitasoa korkeammat. Nuorten yksinasujien ja yksinhuoltajien tulotaso on heikoin. (Taulukko 6 ja kuvio 5.)

Yhden hengen ja yhden huoltajan talouksien tulotason ero muiden, monijäsenisten talouksien tuloihin on jatkuvasti kasvanut (kuvio 5). Koko tarkastelujaksolla selvästi heikoimmin kehittyivät yhden huoltajan talouksien tulot. Yhden hengen talouksien väestöllinen rakenne muuttuu ikääntymisen myötä yhä eläkeläispainotteisemmaksi.

Kuvio 5. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden elinvaiheen mukaan vuosina 1993–2011, vuoden 2011 rahassa

Kuvio 5. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden elinvaiheen mukaan vuosina 1993–2011, vuoden 2011 rahassa

Muutaman viime vuoden ajan tulotasot ovat pysyneet karkeasti ottaen reaalisesti ennallaan kaikissa elinvaiheissa. Vuosina 2010 ja 2011 tulojen muutokset ovat pysytelleet yhden kahden prosentin suuruisina pieniä satunnaisvaihteluja lukuun ottamatta. Tulotaso kasvoi kaikissa kotitalouksissa keskimäärin 0,5 prosenttia eli noin 100 euroa kulutusyksikköä kohden. Tämä on vähän verrattuna vaikkapa koko tarkastelujakson 1995–2011 tulojen kasvuun, joka oli keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa. Talouskriisin jälkeen tulokehitys on jatkuvasti hidastunut. Yhden hengen talouksissa tulokehitys oli viime vuosina negatiivista: työikäisten yksin asuvien tulot alenivat lähes kaksi prosenttia, ja iäkkäämpien tulot pysyivät reaalisesti ennallaan (taulukko 6).

Taulukko 6. Kotitalouksien tulotaso elinvaiheen mukaan vuosina 1995, 2007, 2010 ja 2011, kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot/kulutusyksikkö, mediaani, vuoden 2011 rahassa

  Tulotaso, € Keskimääräinen vuosimuutos, %
1995 2007 2010 2011 1995–2007 2007–2010 2010–2011 1995–2011
Yhden henkilön taloudet 12 200 15 500 16 600 16 400 2,3 2,4 -1,2 2,2
...ikä alle 35 v 12 500 16 700 16 500 16 700 2,8 -0,4 1,2 2,1
...ikä 35–64 v 13 600 19 300 20 800 20 400 3,5 2,6 -1,9 3,1
...ikä 65 tai enemmän 11 200 13 800 14 700 14 700 1,9 2,2 0,0 2,0
Yhden huoltajan taloudet 14 000 16 000 17 500 17 900 1,2 3,1 2,3 1,7
Lapsettomat parit 17 400 24 500 25 600 25 700 3,4 1,5 0,4 3,0
...ikä alle 35 v 16 600 24 600 25 200 24 900 4,0 0,8 -1,2 3,1
...ikä 35–64 v 19 900 28 900 30 800 30 700 3,8 2,2 -0,3 3,4
...ikä 65 tai enemmän 14 500 18 400 20 900 20 800 2,2 4,5 -0,5 2,7
Parit, joilla lapsia 16 800 22 900 24 100 24 300 3,0 1,7 0,8 2,8
...kaikki alle 7 v 16 400 23 200 23 200 23 200 3,5 0,0 0,0 2,6
...nuorin alle 7 v 16 400 21 200 22 300 22 900 2,4 1,7 2,7 2,5
...nuorin 7–12 v 17 600 24 400 25 700 26 400 3,2 1,8 2,7 3,1
...nuorin 13–17 v 17 900 24 100 25 700 25 300 2,9 2,2 -1,6 2,6
...sekä alle että yli 18-v. lapsia 16 100 22 300 22 900 24 300 3,2 0,9 6,1 3,2
Kotitaloudet, joissa lapsia 16 300 21 900 22 900 23 200 2,9 1,5 1,3 2,6
Muut kotitaloude t 16 800 23 200 24 100 23 800 3,2 1,3 -1,2 2,6
Kaikki kotitaloudet 15 200 20 400 21 400 21 500 2,9 1,6 0,5 2,6

Palkkatulot muodostavat suurimman osan bruttotuloista lähes kaikissa elinvaiheissa, ja vain yksin asuvilla palkkatulot jäävät alle puoleen bruttotuloista. Tulonsiirrot tuottavat yksin asuvien tuloista suuremman osan kuin muissa ryhmissä. Palkkatulojen osuus bruttotuloista on suurimmillaan nuoremmissa talouksissa, ja iän myötä omaisuustulot kasvattavat painoaan. Tulonsiirtojen osuus on suurimmillaan yli 64-vuotiailla, joilla tärkein tulonlähde ovat eläkkeet. (Taulukko 7, kuviot 6 ja 7.)

Taulukko 7. Kotitalouksien markkinatulojen ja saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista elinvaiheen mukaan 2007 ja 2011

  2007 2011
Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot Saadut tulonsiirrot Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot Saadut tulonsiirrot
Yhden hengen taloudet 60,2 39,8 58,0 42,0
Yhden huoltajan taloudet 69,2 30,8 71,9 28,1
Lapsettomat parit 71,4 28,6 68,2 31,8
Parit, joilla lapsia 88,0 12,0 87,5 12,5
Muut taloudet 78,4 21,6 77,0 23,0
Kaikki kotitaloudet 74,9 25,1 73,0 27,0

Kuvio 6. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne elinvaiheen mukaan vuonna 2011

Kuvio 6. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne elinvaiheen mukaan vuonna 2011

Kuvio 7. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne tarkemman elinvaiheluokituksen mukaan vuonna 2011

Kuvio 7. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne tarkemman elinvaiheluokituksen mukaan vuonna 2011

Kun kotitaloudet sijoitetaan tulojakaumalle siten, että jakauma muodostetaan kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen perusteella, näkyy hyvin selvä ero pienten ja suurten kotitalouksien välillä: yhden hengen ja yhden huoltajan talouksista yli 60 prosenttia sijoittuu kahteen alimpaan tuloviidennekseen. Lapsettomien parien joukossa on eniten ylimpään tuloviidennekseen kuuluvia talouksia, lapsi- ja muissa talouksissa taas keskimmäisiin viidenneksiin kuuluvia. (Kuvio 8.)

Kuvio 8. Kotitalouksien jakautuminen tuloviidenneksiin kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2011

Kuvio 8. Kotitalouksien jakautuminen tuloviidenneksiin kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2011

Lähde: Tulonjakotilasto 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli 09 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen 09 1734 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 10.4.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Väestöryhmittäiset tuloerot 2011, 3 Kotitalouksien tulot kotitalouden elinvaiheen mukaan . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_03_2013-04-10_kat_003_fi.html