Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2. Asumiskustannusten tulo-osuudet ja tulotaso asumiskustannusten jälkeen

Tuloryhmät

Asumiskustannusten osuus käytettävissä olevista rahatuloista, asumiskustannusten tulo-osuus, on sitä pienempi, mitä korkeampi kotitalouden tulotaso on (kuvio 2). Asumiskustannuksiin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot, asuntolainan korot ja kiinteistövero. Asumistuet saatuina tulonsiirtoina ja asuntolainan korkojen verovähennysetuus pienentävät bruttomääräisiä asumiskustannuksia suhteellisesti eniten pienituloisimmissa tuloryhmissä.

Asumistukien määrä on suurempi kolmessa alimmassa tulokymmenysryhmässä kuin kotitalouksissa keskimäärin. Tuloryhmien väliset erot nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuuksissa ovat silti merkittävät. Pienimpään tulokymmenysryhmään kuuluvilla kotitalouksilla asumiskustannukset olivat 35,1 prosenttia ja asumistuet poislukien 28,1 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. 1) Toiseksi pienimpään tulokymmenysryhmään kuuluvilla asumiskustannukset olivat 28,3 prosenttia ja asumistuet poislukien 23,6 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista vuonna 2012. Kaikissa kotitalouksissa asumiskustannusten tulo-osuus oli asumistukien seurauksena 1,4 prosenttiyksikköä pienempi, eli 14,5 prosenttia vuonna 2012.

Omistusasuminen ja asuntovelkaisuus ovat yleisiä suurituloisemmissa kotitalouksissa (liitetaulukko 1): asumismenojen tulo-osuus on asumiskustannuksiin verrattuna suhteellisesti suurempi mitä korkeampi kotitalouden tulotaso on. Nettomääräisten asumismenojen tulo-osuus oli keskimäärin 20,6 prosenttia vuonna 2012. Tämä on hieman (0,2 %-yksikköä) suurempi kuin vuonna 2011. Kolmannesta yhdeksänteen tulokymmenysryhmään kuuluvien kotitalouksien asumismenojen tulo-osuus vaihteli 19,2 – 23,0 prosentin välillä, kun asumiskustannusten tulo-osuudet olivat samoissa tuloryhmissä 11,7–19,3 prosenttia.

Kuvio 2. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2012, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Kuvio 2. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2012, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Kuvio 3. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2012, brutto- ja nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

Kuvio 3. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2012, brutto- ja nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

Asunnon hallintasuhde

Nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuudet oli omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 11,5 prosenttia ja vuokra-asunnoissa asuvilla 25,8 prosenttia vuonna 2012. Tiedot ovat kotitalouskohtaisten asumiskustannustulo-osuuksien perusteella laskettuja mediaanilukuja. Asumiskustannusten tulo-osuus oli omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla sama kuin vuotta aikaisemmin. Tulo-osuus on vuodesta 2002 lähtien, jolloin ensimmäiset vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa, ollut korkeampi vain vuonna 2008 (12,0 %). Vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla asumiskustannusten tulo-osuus on pysytellyt vähintään noin 25 prosentissa 2000-luvun jälkipuoliskolta. Vuonna 2002 se oli vielä 23,3 prosenttia. Vuoteen 2011 verrattuna vuokralla asuvien asumiskustannusten tulo-osuus oli vain hieman, kaksi prosentin kymmenystä suurempi. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2012, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Kuvio 4. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2012, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Asumiskustannukset olivat suurimmat Ahvenanmaalla ja Helsinki-Uudenmaan suuralueella, ja etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa vuokralla asuvien kotitalouksien osuus on suuri (kuvio 5). Vuokralla asuvien nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuus oli mediaanilla mitattuna keskimäärin 28,8 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 27,7 prosenttia muualla Helsinki-Uudellamaalla vuonna 2012. Vähiten tuloja vuokra-asumiseen käytettiin Länsi-Suomessa, keskimäärin 23,8 prosenttia.

Omistusasunnoissa asuvien asumiskustannusten tulo-osuudet olivat hieman muita suuremmat Etelä-Suomen suuralueella (12,1%) ja pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta muualla Helsinki-Uudellamaalla (12,0 %).

Kuvio 5. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista suuralueen ja asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2012, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Kuvio 5. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista suuralueen ja asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2012, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Kotitalouksien kulutusyksikköä kohden laskettujen asumiskustannusten jälkeisten käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli omistusasunnoissa asuvilla 21 336 euroa ja vuokralla asuvilla kotitalouksilla 11 407 euroa vuonna 2012 (liitetaulukko 3). Asumiskustannusten jälkeinen tulotaso oli omistusasunnoissa asuvilla 0,1 ja vuokra-asunnoissa asuvilla 0,8 prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Kaikilla kotitalouksilla asumiskustannusten jälkeisten ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 18 271 euroa, joka on noin 0,4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Suuralueen mukaan asumiskustannusten jälkeinen tulotaso oli omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla korkein Helsinki-Uudellamaalla (mediaani 25 095 euroa), matalin Pohjois- ja Itä-Suomessa (mediaani 19 456 euroa) vuonna 2012. Pääkaupunkiseudun omistusasujien tulotaso oli kaikkein korkein: 25 934 euroa kotitalouden kulutusyksikköä kohti vuonna 2012. Vuokralla asuvien asumiskustannusten jälkeisten ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 13 531 euroa Helsinki-Uudellamaalla, jossa pääkaupunkiseudulla 14 389 euroa ja muualla 11 854 euroa. Manner-Suomessa muualla vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten jälkeinen tulotaso vaihteli Pohjois- ja Itä-Suomen 10 089 eurosta Etelä-Suomen 11 001 euroon kulutusyksikköä kohti vuonna 2012.

Kotitalouden elinvaihe

Kotitalouden elinvaiheen mukaan asumiskustannusten tulo-osuus oli huomattavan suuri, 27,7 prosenttia, alle 35-vuotiaiden yhden henkilön kotitalouksissa. Keskimääräistä enemmän tulojaan asumiseen käyttivät lisäksi vanhemmat yhden henkilön, alle 35-vuotiaisen lapsettomien parien ja yhden huoltajan muodostamat kotitaloudet. Asumiskustannusten tulo-osuudet olivat mediaanilla mitattuna keskimäärin 20,0 prosenttia 35–64-vuotiaiden ja 20,2 prosenttia yli 65-vuotiaiden yhden henkilön kotitalouksissa vuonna 2012. Alle 35-vuotialla pareilla asumiskustannusten tulo-osuus oli keskimäärin 17,3 prosenttia ja yksinhuoltajilla 20,9 prosenttia. (Kuvio 6.)

Nettomääräisten asumismenojen tulo-osuus, sisältäen asumiskustannusten lisäksi varsinaista asuntoa koskevat pääomamenot, oli kotitalouksissa keskimäärin 21,3 prosenttia vuonna 2012. Omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksien asumismenojen tulo-osuus oli keskimäärin 18,9 prosenttia, joka on merkitsevästi pienempi kuin vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla (25,8 %). Pääomamenot lisäävät asumismenoja eniten parien lapsiperheissä, ja etenkin pienten lasten perheissä, joissa asuntovelkaisuus on yleistä. (liitetaulukko 2). Parien kotitalouksissa, joissa kaikki lapset ovat alle 7-vuotiaita lapsia, nettomääräisten asumismenojen tulo-osuus oli 24,6 prosenttia ja perheissä, jossa nuorin lapsi on alle 7-vuotias, 23,6 prosenttia. Tulo-osuudet ovat silti pienempiä kuin yhden henkilön, sekä alle 35-vuotiaiden (30,1 %) että 35–64-vuotiaiden (25,9 %) kotitalouksissa, ja yksinhuoltajan kotitalouksissa (27,1 %) vuonna 2012.

Kuvio 6. Asumiskustannukset ja -menot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2012, nettomääräiset asumiskustannukset ja -menot, mediaani

Kuvio 6. Asumiskustannukset ja -menot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2012, nettomääräiset asumiskustannukset ja -menot, mediaani

1) Asumiskustannusten tulo-osuuksien laskentatavan muutos vuonna 2012 vaikuttaa keskiarvotietoihin. Tiedot on päivitetty tietokantataulukon (taulukko 6) aikasarjatietoihin.

Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 09 1734 2547

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 10.4.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Tulot, asuminen ja asumismenot 2012, 2. Asumiskustannusten tulo-osuudet ja tulotaso asumiskustannusten jälkeen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2012/02/tjt_2012_02_2014-04-10_kat_002_fi.html