Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2012 > Väestöryhmittäiset tuloerot > 1 Kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo keskimäärin 37 500 euroa

1 Kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo keskimäärin 37 500 euroa

Suomessa oli vuonna 2012 lähes 2,6 miljoonaa kotitaloutta, mikä on noin 25 000 kotitaloutta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kotitalouksien keskikoko oli 2,06 henkilöä. Kotitalouksien määrä on lisääntynyt viimeisen runsaan kahden vuosikymmenen aikana selvästi, sillä tänä päivänä Suomessa on runsaat 500 000 kotitaloutta enemmän kuin vuonna 1987 (liitetaulukko 1).

Kotitalouksien määrän kasvu johtuu sekä väestön kasvusta että rakenteellisista tekijöistä, kuten siitä, että nykyisin asutaan aikaisempaa useammin yhden henkilön kotitalouksissa. Yhden henkilön kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista oli vuonna 2012 noin 40 prosenttia, kun osuus oli vuonna 1987 kuusi prosenttiyksikköä vähemmän. Tämä on johtanut siihen, että kotitalouksien keskikoko on pienentynyt, vuonna 1987 se oli 2,35 henkilöä, eli 0,3 henkilöä suurempi kuin nykyisin.

Kuviossa 1 kuvataan kotitalouksien tuloja sekä keskiarvolla että mediaanilla kahdella tulokäsitteellä, käytettävissä olevilla tuloilla ja käytettävissä olevilla rahatuloilla . Käytettävissä oleva tulo on tulonjakotilaston käyttämä vanha päätulokäsite, joka sisältää myös laskennallisen asuntotulon ja veronalaiset myyntivoitot. Käytettävissä oleva rahatulo on Euroopan Unionin tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) käyttämä tulokäsite, joka ei sisällä laskennallista asuntotuloa ja veronalaisia myyntivoittoja. Tulonjakotilasto siirtyi vuoden 2011 tilastossa käyttämään päätulokäsitteenä EU:n suositusten mukaista käytettävissä olevan rahatulon käsitettä.

Kuvio 1. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot ja käytettävissä olevat tulot vuosina 1987–2012. Tulot kotitaloutta kohden, keskiarvo ja mediaani, €

Kotitalouksien keskimääräinen käytettävissä oleva rahatulo oli vuonna 2012 noin 37 500 euroa. Vastaava käytettävissä oleva tulo oli 42 200 euroa, mikä merkitsee sitä, että kotitaloudet saivat asuntotuloa ja veronalaisia myyntivoittoja vuonna 2012 keskimäärin 4 700 euron edestä. Tästä laskennallisen asuntotulon osuus on valtaosa, eli noin 4 100 euroa. Keskivertokotitalouksien tuloja paremmin kuvaavan mediaanitulon mukaan kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo oli 31 300 euroa. Vastaava käytettävissä oleva tulo oli 35 600 euroa, jossa asuntotulon ja veronalaisten myyntivoittojen osuus on lähes 4 300 euroa.

1.1 Kotitalouksien tulokehitys heikkoa viime vuosina

Kuviossa 2 kuvataan kotitalouksien tulojen reaalisia vuosimuutoksia vuosina 1987–2012. Tulokäsitteenä on käytetty kotitalouksien koko ja rakenne-erot huomioivia ekvivalentteja käytettävissä olevia rahatuloja ¹⁾ . Kuviosta ilmenee hyvin se, että etenkin viime vuosina kotitalouksien tulokehitys on ollut erityisen vaatimatonta. Edellisen kerran kotitalouksilla on ollut yhtä pitkä heikon tulokehityksen kausi 1990-luvun alun lamavuosina, jolloin kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot alenivat usean vuoden ajan. Nykyinen heikko tulojen kehityskausi alkoi vuonna 2010, eli sitä on jatkunut yhtäjaksoisesti jo kolmen vuoden ajan.

Kuvio 2. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden, reaalinen vuosimuutos vuosina 1987–2012

1.2 Kotitalouksien tuloista valtaosa palkkatuloja

Kotitalouksien tulot koostuvat valtaosin palkoista, joiden osuus bruttotuloista on viime vuosina ollut keskimääärin 60 prosentin tuntumassa. 1980-luvun lopulla tämä osuus oli selvästi suurempi, eli lähes 70 prosenttia. Samanaikaisesti kun palkkojen bruttotulo-osuudet ovat laskeneet, ovat saatujen tulonsiirtojen osuudet kasvaneet. Saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus oli vuonna 2012 keskimäärin 28 prosenttia, kun vastaava osuus 1980-luvun lopulla oli 22 prosenttia. Syvimmän laman aikoihin 1990-luvun alussa saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus kohosi lähes 35 prosenttiin. Pitkän talouskasvun aikana saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus on alentunut hitaasti ollen 1990-luvun laman jälkeen matalimmillaan vuonna 2008, jolloin se oli 25 prosenttia.

Yrittäjätulojen bruttotulo-osuus oli vuonna 2012 keskimäärin viisi prosenttia, mikä oli pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 1987. Vastaavalla ajanjaksolla omaisuustulojen bruttotulo-osuus on kasvanut kahdesta prosentista viiteen prosenttiin. Omaisuustulot koostuvat pääasiassa osinko- ja vuokra- ja korkotuloista.

Kun tulorakenteita tarkastellaan tuloryhmittäin, havaitaan että tulojen rakenne on kaikista pienituloisimmilla täysin erilainen kuin suurituloisimmilla. Pienituloisimmassa tulokymmenyksessä saadut tulonsiirrot muodostavat valtaosan kotitalouksien tuloista. Saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus on noussut pienituloisimmassa tulokymmenyksessä viime vuosina noin 80 prosenttiiin, kun se 1980-luvun lopulla oli selvästi vähemmän, noin 60 prosenttia. Vastaavasti pienituloisimmilla ovat sekä yrittäjätulojen että palkkojen bruttotulo-osuudet selvästi pienentyneet. Kun vielä 1980-luvun lopulla yrittäjätulojen osuus bruttotuloista oli pienituloisimmassa tulokymmenyksessä selvästi yli kymmenyksen, osuus oli vuoteen 2012 mennessä supistunut kolmeen prosenttiin. Myös palkkatulojen bruttotulo-osuus on alentunut tässä ryhmässä selvästi, 27 prosentista 17 prosenttiin aikavälillä 1987–2012.

Suurituloisimmassa tulokymmenyksessä omaisuustulojen merkitys on kasvanut selvästi viimeisen neljännesvuosisadan aikana: kun vuonna 1987 omaisuustulot muodostivat suurituloisimman tulokymmenyksen bruttotuloista neljä prosenttia, oli osuus vuoteen 2012 mennessä kasvanut 15 prosenttiin. Vastaavan ajanjakson aikana on palkkojen bruttotulo-osuus pienentynyt 10 prosenttiyksiköllä vajaasta 80 prosentista alle 70 prosentin.

Kuvio 3. Kotitalouksien tulojen rakenne vuosina 1987, 2000 ja 2012. Tuloerien osuudet bruttotulosta, %

1) Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo saadaan kun kotitalouksien jäsenten yhteenlasketut tulot jaetaan kotitalouden kulutusyksiköillä. Kulutusyksiköt perustuvat OECD:n modifioituun kaavaan, jossa kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset 0,3 kulutusyksikköä kukin. Siten yhden henkilön kotitalouden kulutusyksikköluku on yksi ja kahden aikuisen kulutusyksikköluku on 1,5. Kahden huoltajan ja yhden alle 14-vuotiaan lapsen kotitaloudessa kulutusyksikköluku on 1,8. Kulutusyksiköiden avulla muodostettu ekvivalentti tulo huomioi kotitalouksien koko- ja rakenne-erot ja mahdollistaa tulovertailut erikokoisten kotitalouksien välillä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Laura Lohikoski 09 1734 3396, Pekka Ruotsalainen 09 1734 2610

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 04.4.2014