Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2012 > tulot, asuminen ja asumismenot > 4. Tuloerot Suomessa vaihtoehtoisilla tulokäsitteillä

4. Tuloerot Suomessa vaihtoehtoisilla tulokäsitteillä

Edellä käytetty kansainvälisesti vertailukelpoinen tulokäsite ei sisällä ns. laskennallista asuntotuloa eikä veronalaisia myyntivoittoja (ks. Canberra Group , 2011; OECD , 2013), eivätkä ne ole mukana Eurostatin ja OECD:n tilastotiedoissa. Ennen tilastovuotta 2011 tulonjakotilastossa käytettiin tulokäsitettä, jossa sekä veronalaiset myyntivoitot että laskennallinen asuntotulo laskettiin omaisuustulona osaksi käytettävissä olevia tuloja. Kuviossa 9 on kuvattu tuloerojen kehitys vuodesta 1987 lähtien yhtäältä veronalaiset myyntivoitot ja toisaalta myyntivoitot ja asuntotulon sisältävien tulokäsitteiden pohjalta.

Vaihtoehtoisilla tulokäsitteillä tuloerot muuttuvat hieman enemmän kuin kansainvälisiin vertailuihin soveltuvalla tulokäsitteellä. Kun veronalaiset myyntivoitot lasketaan tuloihin mukaan, nousee tuloerojen taso, ja niiden muutoksessa on enemmän suhdanneluonteista vaihtelua. Erityisesti 1990-luvun lopussa ja vuosina 2004–2007 kehitys poikkeaa. Myyntivoittojen vaikutus on suurin suhdannehuipussa (2000, 2007) ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi tuloerojen vuosimuutokseen. Laskennallisen asuntotulon huomioiminen taas yleensä kaventaa tuloeroja, mutta ajallinen kehitys ei olennaisesti muutu.

Kuvio perustuu tulonjakotilaston tietokantataulukon 4b lukuihin. On huomattava, että aikasarja ei ole täysin vertailukelpoinen. Veronalaisista myyntivoitoista on vertailukelpoista tietoa käytännössä vain vuodesta 1993 alkaen; sitä ennen veropohja oli huomattavasti kapeampi. Asuntotulo ei myöskään ole menetelmämuutoksen vuoksi täysin vertailukelpoinen ennen vuotta 1993.

Kuvio 9. Tuloerojen kehitys 1987–2012 kolmella erilaisella nettotulojen käsitteellä, Gini-indeksi (%)

Pienituloisimman kymmenesosan tulo-osuus on lähes sama kaikilla tulokäsitteillä. Sen osuus tuloista oli 4,1 prosenttia vuonna 2012. Korkeimmillaan osuus on ollut 1990-luvun puolivälissä, likimain viisi prosenttia. Suurituloisimman kymmenyksen tulo-osuus sen sijaan on suurempi, kun veronalaiset myyntivoitot lasketaan tuloihin mukaan. Tätä tarkastellaan kuviossa 10. Vuonna 2012 suurituloisin kymmenys sai tuloista 21,8 prosenttia, kun myyntivoitot ovat mukana. Ilman niitä osuus oli 21,3 prosenttia. Korkeimmillaan suurituloisimman kymmenyksen tulo-osuus myyntivoitot mukaan lukien on ollut suhdannehuipuissa vuosina 2007 (24,2 prosenttia) ja 2000 (23,7 prosenttia). Ilman veronalaisia myyntivoittoja osuus on ollut suurimmillaan 22,1 prosenttia vuosina 2004–2005.

Kuvio 10. Suurituloisimman tulokymmenyksen tulo-osuudet 1987–2012, käytettävissä olevat rahatulot ilman veronalaisia myyntivoittoja ja niiden kanssa

Lähde: Tulonjakotilasto 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 09 1734 3680 (9.6.2014 => 029 551 3680)

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 27.5.2014