Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2013 > tuloerot (kansainvälinen vertailu) > 4 Kotitalouden elinvaihe ja pienituloisuus

4 Kotitalouden elinvaihe ja pienituloisuus

Köyhyysriskiin vaikuttaa suuresti kotitalouden koko, lasten lukumäärä ja tulonsaajina toimivien määrä. Yksinasuvien pienituloisuus on yleisempää kuin kahden aikuisen talouksien, samoin yksinhuoltajatalouksissa asuvien aikuisten ja lasten köyhyysriski on suurempi kuin kahden aikuisen lapsiperheisiin kuuluvien. Lapsiperheistä yhden huoltajan talouksien pienituloisuusriski on suurempi, mutta pienituloisten yhden vanhemman talouksien keskitulo on parempi kuin pienituloisten kahden huoltajan talouksien. Kahden huoltajan lapsiperheillä köyhyysriski on korkeampi ja pienituloisuus syvempää, jos kotitaloudessa on alle kouluikäisiä lapsia.

4.1 Pienituloisuuden yleisyys erityyppisissä kotitalouksissa

Elinvaiheella luokitellaan kotitalouksia ryhmiin kotitalouden koon, viitehenkilön iän ja kotitalouteen kuuluvien lasten iän perusteella. Yksin asuvat erotellaan monijäsenisistä kotitalouksista ja kahden huoltajan lapsiperheet nuorimman lapsen iän mukaan. Yhden huoltajan perheiden luokitteluun lasten iän perusteella ei ole tulonjakotilastossa tarpeeksi havaintoja.

Vuonna 2013 pienituloisten osuus kasvoi kaikissa elinvaiheryhmissä, mutta ryhmien sisällä kehitys vaihteli riippuen viitehenkilön ja lasten iästä. Pienituloisuus yleistyi nuorilla yhden hengen ja pariskuntien talouksilla, kun iäkkäämmillä se väheni tai pysyi ennallaan. Pienituloisuus lisääntyi myös perheissä, joissa nuorin lapsi on alle kouluikäinen, mutta väheni perheissä, joissa nuorin lapsi on kouluikäinen. (Taulukko 3.)

Taulukko 3. Henkilöiden pienituloisuusaste kotitalouden elinvaiheen mukaan vuosina 1995–2013

	1995	2000	2005	2008	2011	2012	2013	Pienituloisia vuonna 2013
Kaikki	7,6	10,5	12,7	13,9	13,2	11,9	12,8	690 000
Yhden hengen taloudet	23,0	27,4	33,6	34,0	33,4	31,3	32,2	345 000
Yhden hengen talous, ikä alle 35 v	31,4	30,5	38,3	34,2	40,3	38,1	43,9	99 000
Yhden hengen talous, ikä 35–64 v	18,1	22,3	23,7	26,8	26,5	25,6	25,4	111 000
Yhden hengen talous, ikä yli 64 v	22,4	31,5	42,6	42,5	37,2	33,7	32,9	135 000
Lapsettomat parit	4,9	5,4	7,2	6,9	6,3	5,6	6,3	102 000
Lapsettomat parit, ikä alle 35 v	10,3	11,3	10,8	12,1	12,7	11,9	15,4	55 000
Lapsettomat parit, ikä 35–64 v	3,1	3,0	4,5	3,9	3,9	3,4	3,1	22 000
Lapsettomat parit, ikä yli 64 v	3,4	5,2	9,2	7,9	5,4	4,4	4,5	25 000
Yhden huoltajan taloudet	6,2	15,6	17,1	23,5	21,6	20,3	20,1	52 000
Parit, joilla lapsia	3,6	6,2	7,0	9,0	8,1	6,0	7,0	117 000
Parit, joilla lapsia, kaikki alle 7 v	2,8	7,0	8,8	11,1	9,9	6,2	8,9	52 000
Parit, joilla lapsia, nuorin alle 7 v	4,1	7,6	8,6	12,4	11,7	8,5	9,9	45 000
Parit, joilla lapsia, nuorin 7–12 v	3,4	4,3	3,4	5,8	4,3	4,1	3,3	13 000
Parit, joilla lapsia, nuorin 13–17 v	4,9	5,3	7,3	4,3	4,0	4,1	2,9	6 000
Parit, joilla sekä alle että yli 18-v. lapsia	5,8	9,3	7,9	11,0	9,3	11,2	13,3	37 000
Muut	5,3	6,5	9,1	8,6	8,6	6,6	7,7	36 000

Viidesosa kotitalousväestöstä, runsaat miljoona henkeä, oli vuonna 2013 yhden hengen talouksia , ja niistä pienituloisia joka kolmas (32,2 %). Pienituloisuus on erityisen yleistä nuorimmissa ja vanhimmissa yhden hengen talouksissa, mutta väestön keskiarvoon verrattuna myös keski-ikäisissä yksinäistalouksissa. Pienituloisuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä 1990-luvun puolenvälin jälkeen, mutta vuoden 2008 jälkeen vanhimman ikäryhmän pienituloisuusasteet ovat laskeneet. (Taulukko 3; ks. myös tietokantataulukko 5b )

Yhden huoltajan talouksissa (joissa on huollettavia alaikäisiä) pienituloisuusaste on edelleen korkea (20,1 %) huolimatta siitä, että vuodesta 2008 alkaen se on laskenut. Vuonna 2013 joka viides yksinhuoltajatalouksiin kuuluvista jäsenistä oli pienituloinen. Yhden huoltajan talouksien pienituloisuus pysyi samalla tasolla kuin edeltävänä vuonna.

Yhden huoltajan talouksiin verrattuna kahden huoltajan lapsiperheissä pienituloisuusasteet ovat keskimääräistä alempia (7,0 %). Niissä pienituloisuus on korkeimmillaan kun lapset ovat alle kouluikäisiä sekä silloin kun lapset ovat täysi-ikäisinä vielä vanhempiensa kotitalouksissa huollettavina. Kahden huoltajan lapsiperheiden pienituloisuus kasvoi yhden prosenttiyksikön vuodesta 2012.

Lapsettomien parien pienituloisuus on kaikissa ikäryhmissä koko väestön keskiarvoa vähäisempää (6,3 %). Myös tässä ryhmässä vanhimman ikäryhmän pienituloisuus on 2000-luvun jälkipuoliskolla selvästi alentunut.

4.2 Pienituloisuuden rakenne kotitalouden elinvaiheen mukaan

Koko väestöstä viidennes on yksinasuvia, mutta pienituloisista jopa puolet. Heidän osuutensa onkin suuri kaikissa pienituloisten tulojakauman kohdissa. Lapsettomiin pariskuntiin lukeutuvien henkilöiden osuus pienituloisista on puolestaan pienempi kuin heidän osuutensa väestöstä: koko väestöstä kahden aikuisen talouksiin kuuluu 30 prosenttia, mutta pienituloisista vain 14 prosenttia. (Kuvio 15.)

Lapsiperheisiin kuuluvien osuus pienituloisista on pienempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä. Lapsitalouksien joukosta erottuvat kuitenkin yksinhuoltajien talouksissa asuvat henkilöt, joita on koko väestöstä hieman alle 5 prosenttia, mutta pienituloisista 7,5 prosenttia. Yhden huoltajan talouksissa asuvien pienituloisuus ei kuitenkaan ole keskimäärin niin syvää kuin kahden huoltajan talouksiin kuuluvien, sillä yhden huoltajan talouksiin kuuluvien tulojen etäisyys pienituloisuusrajasta on pienempi (taulukko 4). Kahden huoltajan lapsiperheistä pienituloisuus on keskimäärin syvempää kun vähintään nuorin lapsi on alle kouluikäinen.

Kuvio 15. Pienituloisen väestön ja koko väestön rakenne vuonna 2013, prosenttia

Yksinasuvien pienituloisten joukossa erottuvat erityisesti 65 vuotta täyttäneet, joita on koko väestöstä vain vajaat 8 prosenttia, mutta pienituloisista 19,5 prosenttia. Yksinasuvien iäkkäiden henkilöiden pienituloisuus on kuitenkin erityyppistä kuin nuorempien. Kolme neljästä ikääntyvästä, yksinasuvasta pienituloisesta on juuri pienituloisuusrajan alapuolella (tulot 50–59 % mediaanista) kun alle 35-vuotiaista 43 prosenttia on kaikkein pienituloisimmassa ryhmässä (tulot alle 40 % mediaanista). Kaikkein pienituloisimpien joukosta kolmasosa kuuluukin nuoriin yksinasujiin (kuvio 16). Pienituloisten yksinasuvien nuorten pienituloisuuden syvyys näkyy myös tuloissa, sillä heidän mediaanitulonsa ovat muita ryhmiä pienemmät ja etäisyys pienituloisuusrajasta yli 30 prosenttia (taulukko 4).

Kuvio 16. Yksinasuvan ja muun pienituloisen väestön osuus pienituloisista henkilön iän mukaan vuonna 2013, prosenttia

Taulukko 4. Pienituloisten mediaanitulo ja sen etäisyys pienituloisuusrajasta (köyhyysvaje) kotitalouden elinvaiheen mukaan prosentteina vuonna 2013

	Pienituloisten mediaanitulo, euroa	Köyhyysvaje, %
Kaikki pienituloiset	12 250	14,1
Yhden hengen taloudet	11 990	15,9
Yhden hengen talous, ikä alle 35 v	9 900	30,6
Yhden hengen talous, ikä 35–64 v	11 920	16,4
Yhden hengen talous, ikä yli 64 v	12 730	10,7
Lapsettomat parit	12 350	13,4
Lapsettomat parit, ikä alle 35 v	11 970	16,1
Lapsettomat parit, ikä 35–64 v	11 440	19,8
Lapsettomat parit, ikä yli 64 v	13 000	8,8
Yhden huoltajan taloudet	12 870	9,7
Parit, joilla lapsia	12 430	12,8
Parit, joilla lapsia, kaikki alle 7 v	12 250	14,1
Parit, joilla lapsia, nuorin alle 7 v	12 510	12,3
Parit, joilla lapsia, nuorin 7–12 v	12 650	11,3
Parit, joilla lapsia, nuorin 13–17 v	12 640	11,4
Parit, joilla sekä alle että yli 18-v. lapsia	11 950	16,2
Muut	11 980	16,0

Lähde: Tulonjakotilasto 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 20.3.2015