5 Sosioekonominen asema ja pienituloisuus
Pienituloisuus on yleisintä ei-työllisissä väestöryhmissä. Vähintään puolet vuodesta työttömänä olleilla pienituloisuus on kaikkein tavallisinta, sillä 45 prosenttia työttömistä oli pienituloisia vuonna 2013. Opiskelijoista hieman useampi kuin joka neljäs (28 %) oli pienituloisia. Eläkeläisten pienituloisuusaste on 16,4 prosenttia, mutta köyhyysriskissä on eroja eläkeläisten kesken: useimmiten pienituloisia ovat työeläkettä vailla olevat (muut eläkeläiset) (40,8 %) sekä entiset maatalousyrittäjät (38 %). Työssäkäyvistä ryhmistä pienituloisuutta kokevat erityisesti yksinäisyrittäjät ja maatalousyrittäjät, joiden pienituloisuus on lisäksi syvää: pienituloisten yrittäjien tulot ovat matalat ja he sijoittuvat usein kaikkein pienituloisimpaan ryhmään. Palkansaajilla ja erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä pienituloisuus on harvinaista. Myös pienituloiset opiskelijat ja pitkäaikaistyöttömät ovat usein etäällä pienituloisuusrajasta, kun taas eläkeläiset sijoittuvat usein pienituloisuusrajan tuntumaan.
5.1 Pienituloisuuden yleisyys sosioekonomisissa ryhmissä
Henkilön sosioekonominen asema 1) voidaan muodostaa kahdella eri perusteella. Ensinnäkin voidaan kuvata, mihin asemaan hän asettuu oman toimintansa perusteella. Toisaalta henkilön sosioekonomista asemaa luonnehditaan usein hänen kotitaloutensa suurituloisimman tulonsaajan eli viitehenkilön sosioekonomisella asemalla. Taulukossa 5 esitetään pienituloisuusaste henkilöiden oman sosioekonomisen aseman mukaan.
Pienituloisuus on keskimääräistä vähäisempää silloin, kun henkilö osallistuu työelämään yrittäjänä tai palkansaajana. Työllisinä toimii noin puolet väestöstä, ja kaikki perheenjäsenet huomioiden työllisten kotitalouksissa elää 70 prosenttia väestöstä. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön, erityisesti opiskelijoiden, eläkeläisten ja työttömien pienituloisuus on keskimääräistä korkeampaa. (Taulukko 5, ks. myös tietokantataulukko 5c .)
Taulukko 5. Pienituloisuusaste henkilön oman sosioekonomisen aseman mukaan 1995–2013, prosenttia
1995 | 2000 | 2005 | 2008 | 2011 | 2012 | 2013 | Pienituloisia vuonna 2013 | |
Yrittäjät | 15,0 | 16,1 | 15,7 | 14,8 | 13,9 | 15,0 | 13,4 | 41 000 |
Maatalousyrittäjät | 16,4 | 19,1 | 16,6 | 13,8 | 15,9 | 17,6 | 14,6 | 9 000 |
Työnantajayrittäjät | 10,7 | 9,3 | 7,4 | 9,5 | 5,8 | 8,4 | 7,0 | 7 000 |
Yksinäisyrittäjät | 16,7 | 19,4 | 21,5 | 19,0 | 18,5 | 18,5 | 17,4 | 25 000 |
Palkansaajat | 1,2 | 1,6 | 1,7 | 2,3 | 2,3 | 2,2 | 2,4 | 47 000 |
Ylemmät toimihenkilöt | .. | .. | .. | .. | .. | .. | .. | .. |
Alemmat toimihenkilöt | .. | 1,5 | 1,4 | 2,3 | 2,3 | 2,2 | 2,4 | 19 000 |
Työntekijät | 1,7 | 2,5 | 2,9 | 3,6 | 4,1 | 3,4 | 4,2 | 24 000 |
Opiskelijat | 19,1 | 21,6 | 27,5 | 29,1 | 27,0 | 26,0 | 28,4 | 120 000 |
Eläkeläiset | 10,1 | 14,7 | 20,1 | 21,9 | 19,3 | 16,9 | 16,4 | 214 000 |
Eläkkeellä olevat maatalousyrittäjät | 20,8 | 28,1 | 41,6 | 38,9 | 40,7 | 34,3 | 38,0 | 41 000 |
Eläkkeellä olevat muut yrittäjät | .. | .. | 22,0 | 21,8 | 23,1 | 21,3 | 19,1 | 21 000 |
Eläkkeellä olevat toimihenkilöt | .. | .. | 9,1 | 10,8 | 7,6 | 7,7 | 7,9 | 45 000 |
Eläkkeellä olevat työntekijät | 8,0 | 14,3 | 21,5 | 26,9 | 23,2 | 20,8 | 18,1 | 84 000 |
Muut eläkeläiset | 20,1 | 30,1 | 35,7 | 39,5 | 47,1 | 39,3 | 40,9 | 24 000 |
Työttömät | 17,4 | 31,8 | 40,5 | 50,8 | 44,6 | 37,7 | 45,7 | 125 000 |
Muut ammatissa toimimattomat | 5,0 | 9,8 | 11,0 | 13,8 | 12,5 | 10,9 | 12,7 | 143 000 |
Vuonna 2013 pienituloisuusaste laski kaikilla yrittäjäryhmillä sekä eläkkeellä olevilla muilla yrittäjillä ja eläkkeellä olevilla entisillä työntekijöillä. Pienituloisuusaste kasvoi suhteellisesti eniten työttömillä (+8 prosenttiyksikköä). Erityisen paljon lisääntyi myös eläkkeellä olevien entisten maanviljelijöiden ja opiskelijoiden pienituloisuus.
Eläkeläisiä on 1,3 miljoonaa. Heistä 16 prosenttia (214 000 henkilöä) kuului pienituloiseen kotitalouteen vuonna 2013. Kaikista eläkeläisryhmistä vain eläkkeellä olevien toimihenkilöiden pienituloisuusaste on koko väestön keskiarvoa alempi. Koko eläkeläisryhmästä keskimäärin viidesosa on pienituloisia, mutta erityisen korkea pienituloisuusaste on entisillä maatalousyrittäjillä sekä niillä eläkeläisillä, joilla ei ole aikaisempaa ammatissa toimintaa. Valtaosa pienituloisista eläkeläisistä elää yksin (82 %).
Opiskelijoita on kaiken kaikkiaan lähes puoli miljoonaa (425 000), joista 28 prosenttia (120 000) on pienituloisen kotitalouden jäsen. Kolme neljäsosaa (92 000) pienituloisista opiskelijoista kuuluu talouksiin, jossa suurituloisin henkilö on opiskelija. 56 000 asuu yksin. Työttömänä oli suurimman osan vuodesta 2013 tulonjakotilaston mukaan 270 000 henkilöä, ja heistä 45 prosenttia (125 000) pienituloisten kotitalouksien jäseniä.
5.2 Pienituloisuuden rakenne sosioekonomisen aseman mukaan
Koko väestön ja pienituloisen väestön rakenteelliset erot sekä aiemmin ikätarkastelussa havaitut pienituloisen väestön keskinäiset erot sijoittumisessa tulojakaumalle tulevat selvästi esiin myös kun asiaa tarkastellaan henkilön sosioekonomisen aseman kautta. Työssä olevien eli yrittäjien ja palkansaajien osuus koko väestöstä on noin 42 prosenttia, mutta pienituloisissa heitä on vain noin 14 prosenttia. Yrittäjien osuus pienituloisista on yhtä suuri kuin koko väestöstä, mutta palkansaajien osuus on selvästi väestöosuutta pienempi. Yrittäjien pienituloisuus on kuitenkin syvää: puolet pienituloisista yrittäjistä on pienituloisia myös kaikkein tiukimmalla pienituloisuusrajalla (40 % mediaanista), mikä näkyy myös pienituloisten yrittäjien matalana mediaanitulona (9 190 euroa vuodessa) ja keskitulon etäisyytenä pienituloisuusrajasta (köyhyysvaje 35,6 prosenttia) (taulukko 6).
Enemmistö pienituloisista on kuitenkin työelämän ulkopuolella olevia. Suurin ryhmä ovat eläkeläiset, joita on pienituloisista noin kolmannes. Myös pienituloisia työttömiä ja opiskelijoita on paljon suhteessa heidän pieneen osuuteensa koko väestöstä. Pienituloiset eläkeläiset sijoittuvat kuitenkin usein aivan pienituloisuusrajan tuntumaan. Kaikkein pienituloisimmista eli alle 40 prosentilla mediaanitulosta elävistä 70 prosenttia on opiskelijoita, työttömiä tai ryhmään muut ammatissa toimimattomat kuuluvia. (Kuvio 17.)
Kuvio 17. Koko väestön ja pienituloisen väestön rakenne henkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2013
Taulukko 6. Pienituloisten mediaanitulo ja sen etäisyys pienituloisuusrajasta (köyhyysvaje) sosioekonomisen aseman mukaan prosentteina vuonna 2013
Pienituloisten mediaanitulo | Köyhyysvaje | |
Yrittäjät | 9 190 | 35,6 |
Palkansaajat | 12 750 | 10,6 |
Opiskelijat | 10 880 | 23,7 |
Eläkeläiset | 12 790 | 10,3 |
Työttömät | 11 470 | 19,6 |
Muut | 12 490 | 12,4 |
1) Kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema henkilön 12 viimeisen kuukauden toiminnan perusteella. Sosioekonomisen aseman määrittämiseksi henkilöt on ensin jaettu ammatissa toimiviin ja ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimiviksi on pääsääntöisesti luokiteltu kaikki tutkimusvuonna vähintään kuutena kuukautena tuotantotoimintaan osallistuneet. Ammatissa toimimattomat on ryhmitelty opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja muihin. Työttömiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat olleet vuoden aikana vähintään 6 kk työttöminä. Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön eli suurituloisimman jäsenen mukaan.
Lähde: Tulonjakotilasto 2013, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 20.3.2015
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. tuloerot (kansainvälinen vertailu) 2013,
5 Sosioekonominen asema ja pienituloisuus
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2013/01/tjt_2013_01_2015-03-20_kat_005_fi.html