1 Asunnon hallintasuhde ja kotitalouksien tulokehitys
Omistusasunnossa asui 66,4 prosenttia ja vuokra-asunnossa 31,3 prosenttia kotitalouksista vuonna 2013. Noin 2 prosentilla oli jokin muu asunnon hallintasuhde. Velattomassa ja velkaisessa omistusasunnossa kummassakin asui kolmannes kotitalouksista. Omistusasuminen on sitä yleisempää mitä korkeampi kotitalouden tulotaso on. Omistusasunnossa asui kolmannessa tulokymmenysryhmässä yli puolet (54,6 %) ja suurituloisimmassa tulokymmenysryhmässä noin 93 prosenttia kotitalouksista. Vuokra-asuminen keskittyy pienituloisimpiin kotitalouksiin. Vuokralla asuvista kotitalouksista yli puolet (59,7 %) kuului kolmeen pienimpään tulokymmenysryhmään, omistusasuntokotitalouksista neljännes (24,8 %). (Liitetaulukko 1.)
Kotitalouden kulutusyksikköä kohti laskettujen eli ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 25 200 euroa omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla ja 16 563 euroa vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla. Kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 22 226 euroa vuonna 2013. Rajattaessa kotitaloudet ammatissa toimivuuden mukaisiin ryhmiin, kotitalouksien hallintasuhteiden väliset tuloerot ovat pienemmät kuin koko väestössä. Esimerkiksi ammatissa toimivilla, omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla oli käytettävissä rahatuloja keskimäärin 29 128 euroa ja vuokra-asunnoissa asuvilla 22 492 euroa kulutusyksikköä kohti.
Omistusasuntokotitalouksien tulotaso pysyi vuonna 2013 lähes samana (+ 0,3 %), vuokra-asunnoissa asuvilla se laski 3,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuokralla asuvien ryhmästä poikkeavat ammatissa toimivat, joiden tulotaso oli vuonna 2013 noin yhden prosentin korkeampi kuin edellisenä vuonna.
Vuokralla asuvien kotitalouksien reaalinen tulokehitys on ollut heikompaa kuin omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien lähes jatkuvasti (poikkeuksina vuodet 2008, 2012) 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien, jolloin tulotasot alkoivat eriytyä kotitalouksien välillä. Vuodesta 1997 vuoteen 2011 vuokralla asuvien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani suureni reaalisesti noin 21 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvien noin 39 prosenttia. Vuosina 1995–1997 vuokralla asuvien kotitalouksien tulotaso oli noin 22 prosenttia ja vuonna 2011 yli 32 prosenttia matalampi kuin omistusasuntokotitalouksilla. Vuoden 2011 jälkeen kotitalouksien tulotaso on yleisesti hieman heikentynyt. Vuosina 2011–2013 vuokralla asuvien kotitalouksien tulotaso laski reaalisesti keskimäärin 2,3 prosenttia, omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien tuloissa oli lievää kasvua 0,6 prosenttia. Vuonna 2013 vuokralla asuvien tulotaso oli yli 34 prosenttia matalampi kuin omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla. (Tietokantataulukko 6a.)
Kuviossa 1 on esitetty omistusasunnoissa ja vuokralla asuvien kotitalouksien ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot, joista on vähennetty kotitalouden maksamat asumiskustannukset. Vuokralla asuvien kotitalouksien suurempien asumiskustannusten takia omistusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien väliset tuloerot ovat suuremmat kuin ennen asumiskustannusten maksamista. Kotitalouksien ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot poislukien asumiskustannukset olivat mediaanilla mitattuna keskimäärin 21 895 euroa kaikkiaan omistusasunnoissa, 19 158 euroa velattomissa ja 24 359 euroa velkaisissa omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla vuonna 2013. Vuokralla asuvien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen (pl. asumiskustannukset) mediaani oli 10 887 euroa vuonna 2013. Ammatissa toimivilla, vuokralla asuvilla oli käytössä keskimäärin 16 699 euroa kulutusyksikköä kohti. Ammatissa toimivilla, mutta omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla oli asumiskustannusten maksamisen jälkeen käytettävissä rahatuloja suhteellisesti enemmän, eli 25 721 euroa kulutusyksikköä kohti vuonna 2013.
Vuonna 2013 asumiskustannusten maksamisen jälkeinen tulotaso koheni omistusasuntokotitalouksilla reaalisesti noin 1 prosenttia edellisvuodesta. Vuokralla asuvien tulotaso sitä vastoin laski 5,9 prosenttia (ilman asumiskustannuksia –3,7 %). Omistusasujien tulokehitys erosi asuntovelkaisuuden mukaan: velattomissa omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso oli jokseenkin ennallaan (+ 0,2 %, ilman asumiskustannuksia 0,0 %), kun velkaisissa omistusasunnoissa asuvilla tulot kasvoivat reaalisesti yli 2 prosenttia (+2,2 %, ilman asumiskustannuksia +0,4 %). Asumiskustannuksista etenkin asuntolainan korot kehittyivät edullisesti vuonna 2013. Ne vaikuttivat selvästi asumiskustannusten maksamisen jälkeiseen tulotasoon. Asuntovelkaisen kotitalouden kulutusyksikköä kohti lasketetut bruttomääräiset korot pienenivät mediaanilla mitattuna 34,5 prosenttia (keskiarvolla –29,6 %) ja nettomääräiset korot, joista on poistettu asuntolainan korkojen verovähennysetuus, 33,4 prosenttia (keskiarvolla –28,1 %) vuonna 2013.
Kuvio 1. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot (pl. asumiskustannukset) kulutusyksikköä kohti asunnon hallintasuhteen ja kotitalouden viitehenkilön ammatissa toimivuuden mukaan vuosina 2002–2013, mediaani, vuoden 2013 hinnoin.
Ammatissa toimimattomiin kuuluu lähinnä eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden kotitalouksia. Vuokralla asuvista, ammatissa toimimattomista asumiskustannusten jälkeiset ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat lievästi eläkeläisillä (+0,4 %), muilla tulotaso pieneni vuonna 2013. Omistusasuntokotitalouksissa tulot pienenivät ainoastaan työttömillä (–4,7 %). Ammatissa toimivien yleisestä tulokehityksestä poikkesivat omistusasunnoissa asuvat ylemmät toimihenkilöt, työntekijät ja maatalousyrittäjät ja vuokra-asunnoissa asuvat työntekijät, joilla asumiskustannusten jälkeinen tulotaso heikkeni vuonna 2013. (Taulukko 1.)
Taulukko 1. Kotitalouden ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (pl. asumiskustannukset) ja reaalimuutos (%) vuosina 2012–2013 asunnon hallintasuhteen ja kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan, mediaani.
Sosioekonominen asema | Omistusasunto | Vuokra-asunto | ||||
Kotitalouksia | Käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti | Kotitalouksia | Käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti | |||
Lkm, 1 000 | €, mediaani | Muutos (%) 2012–2013 | Lkm, 1 000 | €, mediaani | Muutos (%) 2012–2013 | |
Ammatissa toimivat | 1 058,3 | 25 721 | 0,7 | 388,2 | 16 699 | 1,2 |
- Ylemmät toimihenkilöt | 348,0 | 31 213 | -1,7 | 80,0 | 21 710 | 0,2 |
- Alemmat toimihenkilöt | 300,8 | 23 647 | 0,8 | 143,0 | 15 614 | 1,2 |
- Työntekijät | 261,0 | 22 133 | -0,2 | 133,5 | 15 569 | -1,2 |
- Maatalousyrittäjät | 30,9 | 23 753 | -1,9 | 1,9 | .. 1) | .. |
- Muut yrittäjät | 117,6 | 28 317 | 1,4 | 29,8 | 12 327 | 16,1 |
Ammatissa toimimattomat | 683,3 | 16 257 | 2,1 | 431,4 | 8 199 | -4,5 |
- Eläkeläiset | 631,1 | 16 585 | 1,2 | 207,8 | 9 547 | 0,4 |
- Työttömät | 34,6 | 11 532 | -4,7 | 108,8 | 6 835 | -4,8 |
- Opiskelijat ja muut | 17,5 | 13 045 | 4,0 | 114,8 | 6 253 | -4,5 |
Kaikki kotitaloudet | 1 741,5 | 21 895 | 1,1 | 819,6 | 10 887 | -5,9 |
Lähde: Tulonjakotilasto 2013, Tilastokeskus
Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 9.4.2015
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Tulot, asuminen ja asumismenot 2013,
1 Asunnon hallintasuhde ja kotitalouksien tulokehitys
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2013/02/tjt_2013_02_2015-04-09_kat_001_fi.html