Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2014 > Pienituloisuus > 5 Sosioekonominen asema ja pienituloisuus

5 Sosioekonominen asema ja pienituloisuus

Pienituloisuus on yleisintä ei-työllisissä väestöryhmissä. Vähintään puolet vuodesta työttömänä olleilla pienituloisuus on kaikkein tavallisinta, sillä 40 prosenttia työttömistä oli pienituloisia vuonna 2014. Opiskelijoista vajaa kolmannes (30,7 %) oli pienituloisia. Eläkeläisten pienituloisuusaste on 15 prosenttia, mutta köyhyysriskissä on eroja eläkeläisten kesken: useimmiten pienituloisia ovat työeläkettä vailla olevat (muut eläkeläiset) (36,9 %) sekä entiset maatalousyrittäjät (36,8 %). Työssäkäyvistä ryhmistä pienituloisuutta kokevat erityisesti yksinäisyrittäjät ja maatalousyrittäjät, kun palkansaajilla ja erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä pienituloisuus on harvinaista.

5.1 Pienituloisuuden yleisyys sosioekonomisissa ryhmissä

Henkilön sosioekonominen asema ¹⁾ voidaan muodostaa kahdella eri perusteella. Ensinnäkin voidaan kuvata, mihin asemaan hän asettuu oman toimintansa perusteella. Toisaalta henkilön sosioekonomista asemaa luonnehditaan usein hänen kotitaloutensa suurituloisimman tulonsaajan eli viitehenkilön sosioekonomisella asemalla. Taulukossa 5 esitetään pienituloisuusaste henkilöiden oman sosioekonomisen aseman mukaan.

Pienituloisuus on keskimääräistä vähäisempää silloin, kun henkilö osallistuu työelämään yrittäjänä tai palkansaajana. Työllisinä toimii noin puolet väestöstä, ja kaikki perheenjäsenet huomioiden työllisten kotitalouksissa elää 70 prosenttia väestöstä. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön, erityisesti opiskelijoiden, eläkeläisten ja työttömien pienituloisuus on keskimääräistä korkeampaa. (Taulukko 5, ks. myös tietokantataulukko 5c .)

Taulukko 5. Pienituloisuusasteet henkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1995–2014, prosenttia, sekä pienituloisten lukumäärä ja määrän muutos vuonna 2014

	1995	2000	2007	2010	2013	2014	Pienituloisia vuonna 2014	Määrän muutos edellisvuodesta
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät	15,0	16,1	14,2	15,2	13,4	13,0	40 000	-1 000
Palkansaajat	1,2	1,6	2,5	2,5	2,4	2,2	42 000	-5 000
Opiskelijat	19,1	21,6	27,8	27,7	28,4	30,7	134 000	14 000
Eläkeläiset	10,1	14,7	22,3	19,3	16,4	15,0	199 000	-15 000
Työttömät	17,4	31,8	42,9	42,3	45,7	40,0	126 000	1 000
Muut	5,0	9,8	13,9	14,1	12,7	12,0	134 000	-9 000

Vuonna 2014 pienituloisuusasteet laskivat kaikilla muilla paitsi opiskelijoilla , joilla pienituloisuusaste kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä ja pienituloisten määrä 14 000:lla. Opiskelijoita on kaiken kaikkiaan lähes puoli miljoonaa (436 000), joista 30,7 prosenttia on pienituloisen kotitalouden jäsen. Työttömien pienituloisuusaste laski peräti 5,7 prosenttiyksikköä, mutta pienituloisten lukumäärä kuitenkin kasvoi hieman. Tämä johtuu siitä, että työttömien määrä kasvoi vuonna 2014, mutta vastikään työttömiksi jääneet eivät ansiosidonnaisen turvan takia putoa suoraan pienituloisuusrajan alapuolelle. Työttömänä oli suurimman osan vuodesta 2014 tulonjakotilaston mukaan 316 000 henkilöä, ja heistä 40 prosenttia (126 000) pienituloisten kotitalouksien jäseniä.

Eläkeläisiä on 1,3 miljoonaa. Heistä 15 prosenttia (199 000 henkilöä) kuului pienituloiseen kotitalouteen vuonna 2014. Kaikista eläkeläisryhmistä eläkkeellä olevien alempien ja ylempien toimihenkilöiden pienituloisuusaste on koko väestön keskiarvoa alempi. Korkea pienituloisuusaste on entisillä maatalousyrittäjillä sekä niillä eläkeläisillä, joilla ei ole aikaisempaa ammatissa toimintaa. Eläkeläisten pienituloisuus väheni 15 000 henkilöllä ja pienituloisuusaste aleni 1,4 prosenttiyksikköä vuonna 2014.

5.2 Pienituloisuuden rakenne sosioekonomisen aseman mukaan

Koko väestön ja pienituloisen väestön rakenteelliset erot sekä aiemmin ikätarkastelussa havaitut pienituloisen väestön keskinäiset erot sijoittumisessa tulojakaumalle tulevat selvästi esiin myös kun asiaa tarkastellaan henkilön sosioekonomisen aseman kautta. Työssä olevien eli yrittäjien ja palkansaajien osuus koko väestöstä on noin 41 prosenttia, mutta pienituloisissa heitä on vain noin 12 prosenttia. Yrittäjien osuus pienituloisista on lähes sama kuin koko väestöstä, mutta palkansaajien osuus on selvästi väestöosuutta pienempi. Yrittäjien pienituloisuus on kuitenkin syvää: puolet pienituloisista yrittäjistä on pienituloisia myös kaikkein tiukimmalla pienituloisuusrajalla (40 % mediaanista), mikä näkyy myös pienituloisten yrittäjien matalana mediaanitulona ja keskitulon etäisyytenä pienituloisuusrajasta (taulukko 6).

Enemmistö pienituloisista on kuitenkin työelämän ulkopuolella olevia. Suurin ryhmä ovat eläkeläiset, joita on pienituloisista vajaat 30 prosenttia. Pienituloiset eläkeläiset sijoittuvat usein aivan pienituloisuusrajan tuntumaan. Pienituloisia työttömiä ja opiskelijoita on paljon suhteessa heidän pieneen osuuteensa koko väestöstä. Kaikkein pienituloisimmista eli alle 40 prosentilla mediaanitulosta elävistä 77 prosenttia on opiskelijoita, työttömiä tai ryhmään muut ammatissa toimimattomat kuuluvia. (Kuvio 16.)

Kuvio 16. Koko väestön ja pienituloisen väestön rakenne henkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2014

Taulukko 6. Pienituloisten mediaanitulo ja sen etäisyys pienituloisuusrajasta (köyhyyskuilu) sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2014

	Pienituloisten mediaanitulo, €	Köyhyyskuilu, %
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät	11 070	22,6
Palkansaajat	13 280	7,1
Opiskelijat	10 280	28,1
Eläkeläiset	12 980	9,2
Työttömät	11 640	18,6
Muut	12 440	13,0

1) Kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema henkilön 12 viimeisen kuukauden toiminnan perusteella. Sosioekonomisen aseman määrittämiseksi henkilöt on ensin jaettu ammatissa toimiviin ja ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimiviksi on pääsääntöisesti luokiteltu kaikki tutkimusvuonna vähintään kuutena kuukautena tuotantotoimintaan osallistuneet. Ammatissa toimimattomat on ryhmitelty opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja muihin. Työttömiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat olleet vuoden aikana vähintään 6 kk työttöminä. Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön eli suurituloisimman jäsenen mukaan.

Lähde: Tulonjakotilasto 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 18.03.2016