Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2014 > Tuloerot (kansainvälinen vertailu) > 2. Pienituloisuus Euroopan maissa

2. Pienituloisuus Euroopan maissa

2.1 Pienituloisten osuus väestöstä on Suomessa Euroopan matalimpia

Pienituloisissa kotitalouksissa asuvien osuus väestöstä oli Suomessa 12,8 prosenttia vuonna 2013 ¹⁾ . Tuolloin 28 EU-maassa keskimäärin 17,2 prosenttia väestöstä oli pienituloisia. Suurin pienituloisten osuus EU-maista oli Romaniassa, missä pienituloisiin kotitalouksiin kuuluu 25,4 prosenttia väestöstä. Sama pienituloisuusaste oli myös EU:n ulkopuolisista maista Serbiassa. Yli viidennes väestöstä oli pienituloisia myös Espanjassa, Makedoniassa, Kreikassa, Virossa, Bulgariassa ja Latviassa. Pienituloisten osuus väestöstä oli alle 10 prosenttia vain Islannissa (7,9 %) ja Tsekeissä (9,7 %). (Kuvio 6.) Pienituloisiksi katsotaan kaikki henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden on alle 60 prosenttia kansallisesta keskitulosta. Pienituloisuuden euromääräinen raja siis vaihtelee maittain. Suomessa se oli noin 1 190 euroa kuukaudessa yhden hengen taloudessa vuonna 2013.

Kuvio 6. Väestö tuloryhmittäin Euroopan maissa vuonna 2013, maat järjestetty pienituloisimman tuloryhmän osuuden mukaan

Maissa, joissa suhteellinen pienituloisuusaste on korkea, on tavallisesti myös suurituloisten osuus väestöstä suurempi. Henkilöitä, joiden kotitalouden tulot kulutusyksikköä kohden olivat vähintään 160 prosenttia kansallisesta mediaanista, oli eniten Virossa (23,7 %), Latviassa (22,8 %) ja Liettuassa (22,4 %) ja EU:n ulkopuolisista maista Makedoniassa (22,9 %) ja Serbiassa (22,4 %). 28 EU-maassa tällä mittarilla suurituloisia oli 17,4 prosenttia väestöstä, Suomessa 12,8 prosenttia. Keskimmäiseen tuloryhmään kuuluvia eli niitä, jotka jäävät näiden kahden luokan väliin, oli eniten Islannissa (81,2 %) ja Norjassa (79 %), Suomessakin osuus oli 74,4 prosenttia. Suurituloisuudelle ei ole olemassa vakiintuneita mittareita, ja eräitä vaihtoehtoisia prosenttirajoja on julkaistu Eurostatin tietokantataulukoissa.

2.2 Lasten ja työssäkäyvien pienituloisuus on Suomessa verraten vähäistä

Väestöryhmittäinen köyhyysriski ja pienituloisuuden rakenne vaihtelevat maittain. Suomi kuuluu maihin, joissa lasten ja 25–64-vuotiaiden pienituloisuus on verraten vähäistä, mutta yli 65-vuotiaiden pienituloisuus on yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Lasten pienituloisuus on yleisintä Romaniassa, Bulgariassa ja Espanjassa, ikääntyvien pienituloisuus taas on vertailumaista yleisintä Virossa, Latviassa ja Sveitsissä. (Kuvio 7.)

Kuvio 7. Lasten ja 65 vuotta täyttäneiden pienituloisuusasteet Euroopassa vuonna 2013, maat on järjestetty lasten pienituloisuusasteen mukaan

Työssäkäyvien 18–64-vuotiaiden henkilöiden pienituloisuus on Euroopan vähäisintä Suomessa ja Tsekeissä: kummassakin alle 4 prosenttia työssäkäyvistä kuului pienituloiseen kotitalouteen. Vertailumaiden toisessa päässä on Romania, jossa työssäkäyvän köyhyysriski oli yli viisinkertainen Suomeen verrattuna. 28 EU-maassa keskimäärin 9,6 prosenttia työssäkäyvistä on pienituloisia. (Kuvio 8.)

Kuvio 8. Työssäkäyvien pienituloisuusaste Euroopan maissa vuonna 2013

1) Suomen pienituloisuustietoja vuodelta 2014 on julkaistu tulonjakotilastossa 18.3.2016.

Lähde: Tulonjakotilasto 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 25.5.2016