2. Pitkittyneesti pienituloisia oli 411 000 vuonna 2015
Pienituloisuuden pysyvyyden tarkastelemiseksi paras tietolähde on tulonjaon kokonaistilasto, joka on koko väestön kattava rekisteriperusteinen tilasto. Se sisältää havainnot kaikista asuntoväestöön kunakin vuonna kuuluvista henkilöistä ja mahdollistaa sitten pienituloisuuden pitkäkestoisuuden tarkastelemisen luotettavalla tasolla. Tämä tilasto mahdollistaa myös pienituloisuustarkastelut tarkalla aluetasolla. Tulonjaon kokonaistilaston pohjalta lasketut pienituloisuusluvut eivät kuitenkaan täysin vastaa tulonjakotilaston julkaisemia lukuja käsite- ja aineistoerojen takia, eikä niitä voi suoraan verrata toisiinsa (tilastojen eroista ja vertailukelpoisuudesta, ks. tulonjakotilaston laatuseloste ja tulonjaon kokonaistilaston laatuseloste ). 1)
Henkilön katsotaan olevan pitkittyneesti pienituloinen silloin, kun hän on kuulunut pienituloiseen asuntokuntaan tilastovuoden lisäksi kolmen edellisvuoden aikana vähintään kaksi kertaa. Asuntokunta on pienituloinen silloin kun asuntokunnan ekvivalentti tulo on pienempi kuin 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta.
Tulonjaon kokonaistilaston mukaan Suomessa oli vuonna 2015 noin 411 000 pitkittyneesti pienituloista henkilöä. Vuotta aikaisemmin määrä oli 12 000 henkilöä enemmän. (Kuvio 4.) Pitkittyneesti pienituloisten osuus koko asuntokuntaväestöstä oli 7,7 prosenttia, kun se vuonna 2014 oli 7,9 prosenttia. Pitkittyneesti pienituloisten määrä on vähentynyt jatkuvasti vuodesta 2011 lähtien.
Kuvio 4. Pitkittyneesti pienituloisten naisten ja miesten lukumäärä vuosina 2010–2015 tulonjaon kokonaistilaston mukaan
Pitkittyneesti pienituloisista oli naisia 214 000, mikä on 9 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkittyneesti pienituloisten naisten suhteellinen osuus kaikista asuntokuntaväestön naisista oli 7,9 prosenttia. Pitkittyneesti pienituloisia miehiä oli 197 000, mikä on 2 500 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2014. Miehistä pitkittyneesti pienituloisia oli 7,5 prosenttia vuonna 2015. (Kuvio 5.) Lisää tietoa pitkittyneestä pienituloisuudesta sukupuolen mukaan ikäryhmittäin sekä kunnittain löytyy tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukoista .
Kuvio 5. Naisten, miesten ja koko väestön pitkittyneen pienituloisuuden aste vuosina 2010–2015
1) Tulokäsitteessä tapahtuneen muutoksen vuoksi tulonjaon kokonaistilaston tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 1995–2009 ja 2010–2014 välillä. Tulonsaantivuodesta 2010 alkaen tuloihin sisältyvät Kelan lasten elatustuki, lasten elatusavut ja lisäksi metsänmyyntitulojen laskentaa on muutettu. Näistä muutoksista erityisesti elatustuen lisäys vaikuttaa pitkittyneen pienituloisuuden indikaattoriin. Pitkittyneesti pienituloisten määrä on esimerkiksi vuonna 2013 noin 30 000 henkilöä (-0,5 prosenttiyksikköä) pienempi uudistetun tulokäsitteen mukaan. Muutos lisäksi pienentää miesten ja naisten pitkittyneen pienituloisuuden eroja sekä laskee lasten pienituloisuusasteita. Pitkittyneen pienituloisuuden trendi kuitenkin säilyy samana. Lisätietoja tulokäsitteen muutoksesta on tulonjaon kokonaistilaston julkaisuissa.
Lähde: Tulonjakotilasto 2015, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 21.12.2016
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Pienituloisuus 2015,
2. Pitkittyneesti pienituloisia oli 411 000 vuonna 2015
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2015/01/tjt_2015_01_2016-12-21_kat_002_fi.html