5 Keski-ikäisillä lapsettomilla pariskunnilla korkeimmat tulot
Kotitalouden elinvaihe on taustamuuttuja, jolla kuvataan sitä, millaisessa elämänvaiheessa kotitalous on tilastovuoden aikana elänyt. Elinvaiheluokituksen muodostamisessa tärkeässä asemassa ovat muun muassa lasten lukumäärät ja iät, sekä huoltajien lukumäärät kotitaloudessa. Yksin asuvilla ja lapsettomilla pariskunnilla elinvaiheluokituksen muodostamisessa käytetään myös viitehenkilön ikätietoa.
Kuviosta 7 voi hyvin havaita, että elinvaiheen mukaan tarkasteltuna selvästi suurituloisimpia ovat vertailukelpoisilla ekvivalenteilla tuloilla mitattuna kotitaloudet, jotka muodostuvat keski-ikäisistä ja hieman sitä vanhemmista lapsettomista pariskunnista. Lapsettomien pariskuntien, joissa viitehenkilön ikä on 35–64 vuotta, ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli 32 500 euroa vuonna 2015. Tämä elinvaiheryhmä on ollut selvästi suurituloisin 1990-luvun alusta lähtien.
Seuraavaksi suurituloisin elinvaiheryhmä on pariskunnat, joiden nuorin lapsi on iältään 7-12 vuotta. Heidän ekvivalentit vuosimediaanitulonsa olivat kuitenkin selvästi pienemmät kuin edellä kuvatussa suurituloisimmassa elinvaiheryhmässä, eli vajaat 27 000 euroa.
Pienituloisimpia ovat alle 35-vuotiaat yhden henkilön kotitaloudet, joiden tulokehitys on viime vuosina ollut erityisen heikkoa. Tässä ryhmässä reaalitulot ovat alentuneet reaalisesti jo vuodesta 2009 lähtien selvästi voimakkaammin kuin missään muussa elinvaiheryhmässä. Alle 35-vuotiaiden yhden henkilön kotitalouksien ekvivalentti mediaanitulo oli 15 000 euroa vuonna 2015. Seuraavaksi pienituloisimpia olivat vuonna 2015 yhden hengen taloudessa elävät 65 vuotta täyttäneet henkilöt. Tässä ryhmässä ekvivalentti mediaanitulo oli 16 700 euroa.Kuvio 7. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden kotitalouden elinvaiheen mukaan vuosina 1991–2015, mediaani vuoden 2015 hinnoin 1)
1) Kolmen vuoden liukuva keskiarvo tilastovuoden ja sitä edeltävän kahden vuoden mediaaneista. Ekvivalentti mediaanitulo = kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo jaettuna kotitalouden kulutusyksikköluvulla.
Viime vuosina tulokehitys on ollut parasta 65 vuotta täyttäneiden yhden henkilön kotitalouksissa, joiden käytettävissä olevat reaalitulot olivat vuonna 2015 runsaat 5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2010. Vastaavalla ajanjaksolla myös lapsettomien yli 64-vuotiaiden pariskuntien ja kahden huoltajan pikkulapsiperheiden (parit, joilla lapsia, kaikki lapset alle 7 vuotta) tulokehitys on ollut positiivista.
Tämän elinvaiheittaisen samoin kuin tämän julkaisun muidenkin tarkastelujen yhteydessä on hyvä muistaa, että kuvatut tulomuutokset eivät välttämättä aina kuvaa kyseisissä ryhmissä olleiden yksittäisten henkilöiden tai kotitalouksien todellista tulokehitystä, koska ryhmistä lähteneet ja ryhmiin tulleet vaikuttavat ryhmien tulotasoihin ja niiden muutoksiin. Esimerkiksi eläkeikäisten tulomuutoksiin on tarkasteluperiodin aikana vaikuttanut se, että toisaalta iäkkäämmästä päästä pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä pienituloisia eläkeläisiä on poistunut ryhmästä luonnollisen poistuman kautta, ja toisaalta ryhmään tulleet uudet eläkeläiset ovat poistuneisiin nähden suurituloisempia ansioeläkeläisiä. Tässä tapauksessa tulomuutoksia selittävät todellisten tulomuutosten lisäksi myös rakenteelliset tekijät.
Tarkempia tietoja kotitalouksien tuloista elinvaiheen mukaan vuosilta 1989-2015 löytyy tulonjakotilaston tietokantataulukoista 1b ja 2 d .
Lähde: Tulonjakotilasto 2015, Tilastokeskus
Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 24.03.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Väestöryhmittäiset tuloerot 2015,
5 Keski-ikäisillä lapsettomilla pariskunnilla korkeimmat tulot
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2015/02/tjt_2015_02_2017-03-24_kat_005_fi.html