Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2016 > Pienituloisuus > 4 Sosioekonominen asema ja pienituloisuus

4 Sosioekonominen asema ja pienituloisuus

Pienituloisuus on yleisintä ei-työllisissä väestöryhmissä. Vähintään puolet vuodesta työttömänä olleilla pienituloisuus on kaikkein tavallisinta, sillä 36 prosenttia työttömistä oli pienituloisia vuonna 2016. Opiskelijoista vajaa kolmannes (29,8 %) oli pienituloisia. Eläkeläisten pienituloisuusaste on 12,8 prosenttia, mutta eläkeläisten kesken on eroja: useimmiten pienituloisia ovat entiset maatalousyrittäjät (32,1 %). Työssäkäyvistä ryhmistä pienituloisuutta kokevat erityisesti maatalousyrittäjät, kun palkansaajilla ja erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä pienituloisuus on harvinaista.

Henkilön sosioekonominen asema ¹⁾ voidaan muodostaa kahdella eri perusteella. Ensinnäkin voidaan kuvata, mihin asemaan hän asettuu oman toimintansa perusteella. Toisaalta henkilön sosioekonomista asemaa luonnehditaan usein hänen kotitaloutensa suurituloisimman tulonsaajan eli viitehenkilön sosioekonomisella asemalla. Taulukossa 5 esitetään pienituloisuusaste henkilöiden oman sosioekonomisen aseman mukaan. Pienituloisuuden laskemisessa käytetty tulokäsite kuitenkin sisältää tavalliseen tapaan kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlasketut tulot.

Pienituloisuus on keskimääräistä vähäisempää silloin, kun henkilö osallistuu työelämään yrittäjänä tai palkansaajana. Työllisinä toimii noin puolet väestöstä, ja kaikki perheenjäsenet huomioiden työllisten kotitalouksissa elää 70 prosenttia väestöstä. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön, erityisesti opiskelijoiden, eläkeläisten ja työttömien pienituloisuus on keskimääräistä korkeampaa. (Taulukko 5, ks. myös tietokantataulukko 18 .)

Taulukko 5. Pienituloisuusasteet henkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1995–2016, prosenttia, sekä pienituloisten lukumäärä vuonna 2016

	1995	2000	2007	2010	2015	2016	Pienituloisia vuonna 2016
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät	15,0	16,1	14,2	15,2	14,4	11,4	34 000
Palkansaajat	1,2	1,6	2,5	2,5	1,4	1,4	26 000
Opiskelijat	19,1	21,6	27,8	27,7	29,7	29,8	140 000
Eläkeläiset	10,1	14,7	22,3	19,3	13,0	12,8	174 000
Työttömät	17,4	31,8	42,9	42,3	38,1	36,0	123 000
Muut	5,0	9,8	13,9	14,1	11,4	11,5	125 000
Kaikki henkilöt	7,6	10,5	13,8	13,7	11,7	11,5	623 000

Vuonna 2016 pienituloisuusasteet laskivat kaikilla muilla paitsi opiskelijoilla , joilla pienituloisuusaste pysyi ennallaan. Työttömien pienituloisuusaste laski 2,1 prosenttiyksikköä. Työttömänä oli suurimman osan vuodesta 2016 tulonjakotilaston mukaan 343 000 henkilöä, ja heistä 36 prosenttia (123 000) pienituloisten kotitalouksien jäseniä. Eläkeläisiä puolestaan oli 1,35 miljoonaa, ja heistä 12,8 prosenttia (174 000 henkilöä) kuului pienituloiseen kotitalouteen vuonna 2016. Kaikista eläkeläisryhmistä eläkkeellä olevien alempien ja ylempien toimihenkilöiden pienituloisuusaste on koko väestön keskiarvoa alempi. Korkea pienituloisuusaste on entisillä maatalousyrittäjillä ²⁾ . Pienituloisten eläkeläisten määrä pysyi ennallaan, mutta pienituloisuusaste laski hieman, sillä eläkeläisten määrä kasvoi samanaikaisesti.

Koko väestön ja pienituloisen väestön rakenteelliset erot sekä aiemmin ikätarkastelussa havaitut pienituloisen väestön keskinäiset erot sijoittumisessa tulojakaumalle tulevat selvästi esiin myös kun asiaa tarkastellaan henkilön sosioekonomisen aseman kautta. Työssä olevien eli yrittäjien ja palkansaajien osuus koko väestöstä on noin 40 prosenttia, mutta pienituloisissa heitä on vain vajaat 10 prosenttia. Yrittäjien osuus pienituloisista on suurin piirtein sama kuin koko väestöstä, mutta palkansaajien osuus on selvästi väestöosuutta pienempi. Suuri osa pienituloisista yrittäjistä on pienituloisia myös kaikkein tiukimmalla pienituloisuusrajalla (40 % mediaanista), mikä näkyy myös pienituloisten yrittäjien matalana mediaanitulona ja keskitulon etäisyytenä pienituloisuusrajasta (taulukko 6).

Enemmistö pienituloisista on kuitenkin työelämän ulkopuolella olevia. Suurin ryhmä ovat eläkeläiset, joita on pienituloisista noin 28 prosenttia. Pienituloiset eläkeläiset sijoittuvat usein aivan 60 prosentin pienituloisuusrajan tuntumaan. Pienituloisia työttömiä ja opiskelijoita on paljon suhteessa heidän osuuteensa koko väestöstä. Kaikkein pienituloisimmista eli alle 40 prosentilla mediaanitulosta elävistä 80 prosenttia on opiskelijoita, työttömiä tai muita ammatissa toimimattomia. (Kuvio 13.)

Kuvio 13. Koko väestön ja pienituloisen väestön rakenne henkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2016

Taulukko 6. Pienituloisten mediaanitulo ja sen etäisyys pienituloisuusrajasta (köyhyyskuilu) sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2016

	Pienituloisten mediaanitulo, €/kulutusyksikkö	Köyhyyskuilu, %
Kaikki	12 440	13,8
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät	11 020	23,6
Palkansaajat	12 730	11,7
Opiskelijat	11 130	22,8
Eläkeläiset	13 160	8,8
Työttömät	12 080	16,3
Muut	12 500	13,3

1) Kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema henkilön 12 viimeisen kuukauden toiminnan perusteella. Sosioekonomisen aseman määrittämiseksi henkilöt on ensin jaettu ammatissa toimiviin ja ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimiviksi on pääsääntöisesti luokiteltu kaikki tutkimusvuonna vähintään kuutena kuukautena tuotantotoimintaan osallistuneet. Ammatissa toimimattomat on ryhmitelty opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja muihin. Työttömiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat olleet vuoden aikana vähintään 6 kk työttöminä. Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön eli suurituloisimman jäsenen mukaan.
2) Kaikkein pienituloisin eläkeläisryhmä ovat perinteisesti olleet työeläkettä vailla olevat muut eläkeläiset. Ryhmään kuuluvien henkilöiden määrä on koko väestössä pieni, minkä takia myös otostilasto tavoittaa vain pienen osan tätä joukkoa. Tästä syystä ryhmän pienituloisuusasteessa on välillä voimakastakin vuosivaihtelua. Pienituloisuusasteet aiemmille vuosille ovat saatavilla tietokantataulukoista.

Lähde: Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 02.03.2018