Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2016 > Tulot, asuminen ja asumismenot > 3 Asumiskustannusten tulo-osuudet ja kotitalouksien tulotaso

3 Asumiskustannusten tulo-osuudet ja kotitalouksien tulotaso

3.1 Tuloryhmä: asumistuet vaikuttivat yhä pienituloisimmilla

Asumiskustannusten osuus käytettävistä olevista rahatuloista, asumiskustannusten tulo-osuus, on sitä suurempi mitä matalampi kotitalouden tulotaso on (kuvio 4; Tietokantataulukko 23). Asumiskustannuksiin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot, asuntolainan korot ja kiinteistövero. Tukien seurauksena kotitalouksien maksamat nettomääräiset asumiskustannukset ovat suhteellisesti pienemmät kuin ilman tukia. Tukina on otettu huomioon tulonsiirtoina saadut asumistuet (yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintorahan asumislisä) ja asuntolainojen korkojen verovähennysetuus.

Kuvio 4. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2016, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Asumistukien määrä oli suurempi kolmessa alimmassa tulokymmenysryhmässä kuin kotitalouksilla keskimäärin. Nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuudet erosivat silti merkittävästi tulokymmenysryhmien välillä. Vuonna 2016 alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvien kotitalouksien asumiskustannukset olivat keskimäärin 36,5 prosenttia ja pois lukien asumistuet 26,7 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Toiseksi alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvilla asumiskustannukset olivat keskimäärin 28,0 prosenttia ja pois lukien asumistuet 21,9 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Kaikkien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus oli asumistukien seurauksena keskimäärin 14,0 prosenttia eli 1,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin niitä edeltävien asumiskustannusten ja tulojen perusteella, joissa ne ovat tukien verran suuremmat.

Tulonsiirtoina saadut asumistuet kohdentuivat pienituloisimpiin tuloryhmiin. Vuonna 2015 tulonsiirtoina maksettavien asumistukien määräytymisperusteita lievennettiin (yleinen asumistuki) ja niiden kokonaismäärä kasvoi edelleen vuonna 2016. Tukien vaikutus asumiskustannusten tulo-osuuteen oli kaikkiaan kotitalouksissa, ja pienimmässä tulokymmenysryhmässä hieman suurempi kuin edellisvuonna. Viidennessä tulokymmenysryhmässä ja sitä suurituloisemmissa kotitalouksissa tukien vaikutus oli sama tai pienempi. Näissä tuloryhmissä on asuntovelkaisia kotitalouksia, joilla asumistukien määrään vaikuttaa asuntolainakorkojen verovähennysetuuden suuruuden määrittyminen tuloverotuksessa. Vuonna 2016 asuntolainan korkojen verovähennysoikeus rajoittui yhä edeltävään vuoteen verrattuna.

Omistusasuminen ja asuntovelkaisuus ovat yleisiä keskituloa suurituloisemmilla kotitalouksilla. Pääomamenot sisältävien asumismenojen tulo-osuus on asumiskustannuksiin verrattuna suhteellisesti suurempi mitä korkeampi kotitalouden tulotaso on (tietokantataulukko 23). Pääomamenoihin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon rahoitusvastike ja asuntolainan lyhennykset. Ne eivät sisällä osakkaiden tilastovuonna poismaksamia osuuksiaan taloyhtiön lainoista.

Asumismenojen tulo-osuus pois lukien asumistuet oli kaikilla kotitalouksilla keskimäärin 20,4 prosenttia vuonna 2016. Luku on lähes sama kuin edellisvuonna. Asumismenojen keskimääräinen tulo-osuus oli alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvilla kotitalouksilla 29,4 prosenttia ja seuraavaan tulokymmenysryhmään kuuluvilla kotitalouksilla 24,6 prosenttia. Kaikkein suurituloisimman tulokymmenysryhmän kotitalouksilla se oli 15,1 prosenttia. Ryhmän asumiskustannusten tulo-osuus oli 7,9 prosenttia vuonna 2016. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2016, brutto- ja nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

3.2 Asunnon hallintasuhde: vuokralla asuvilla yli neljännes tuloista asumiskustannuksiin

Nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuudet olivat omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 10,8 prosenttia ja vuokra-asunnoissa asuvilla 25,9 prosenttia. Velattomissa omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla tulo-osuus oli 11,4 prosenttia ja velkaisissa omistusasunnoissa 10,3 prosenttia vuonna 2016. Tiedot ovat kotitalouskohtaisten asumiskustannustulo-osuuksien perusteella laskettuja mediaanilukuja. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2016, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuuden kasvun taittuminen jatkui. Huippuvuoteen 2014 verrattuna asumiskustannusten tulo-osuus oli vuonna 2016 noin yhden prosenttiyksikön pienempi. Vuoteen 2005 verrattuna, josta lähtien asumiskustannusten tulo-osuus kasvoi lähes yhtäjaksoisesti (poikkeuksena vuosi 2009) ja ylitti neljänneksen vuonna 2010, se oli yhä noin 2 prosenttiyksikköä suurempi.

Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo pois lukien asumiskustannukset oli mediaanilla mitattuna omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 22 500 euroa ja vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla 11 600 euroa vuonna 2016 (liitetaulukko 3; tietokantataulukko 24). Kaikkien kotitalouksien asumiskustannusten maksamisen jälkeinen ekvivalentti mediaanitulo oli 18 600 euroa vuonna 2016.

Asumiskustannusten tulo-osuudet olivat keskimääräistä suuremmat pienituloisimmilla, kolmeen alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvilla kotitalouksilla. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli näille ryhmille yhteensä 22,6 prosenttia (taulukko 1). Erot asunnon hallintasuhteiden mukaisten ryhmien asumiskustannusten tulo-osuuksissa olivat vastaavanlaiset kuin kotitalouksilla yhteensä. Kolmeen alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvista kotitalouksista vuokralla asuvien asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 28,3 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvien 16,4 prosenttia vuonna 2016. Pienituloisimmilla ja asuntovelkaisilla kotitalouksilla asumiskustannusten lisäksi pääomamenot veivät huomattavan osan tuloista: asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 29,8 prosenttia vuonna 2016.

Taulukko 1. Asumiskustannusten ja menojen tulo-osuudet (%) asunnon hallintasuhteen ja tulokymmenysryhmän mukaan 2016, kotitaloudet, mediaani

Asunnon hallintasuhde	Asumis- kustannus (%), I — III tulokymmenys	Asumis- kustannus (%), IV — X tulokymmenys	Asumis- kustannus (%), kaikki kotitaloudet	Asumis- meno (%), I — III tulokymmenys	Asumis- meno (%), IV — X tulokymmenys	Asumis- meno (%), kaikki kotitaloudet
Omistusasunto	16,4	9,6	10,8	21,8	17,9	18,7
- Velaton omistusasunto	16,7	9,3	11,4	18,5	10,4	12,8
- Velkainen omistusasunto	15,6	9,8	10,3	29,8	23,5	24,2
Asuntovelan  määrä:
-    49 999	15,3	9,4	10,2	29,8	21,5	23,3
50 000 -    99 999	15,9	9,6	10,3	31,5	23,5	24,5
100 000 - 149 999	14,0	10,2	10,4	29,8	24,4	24,9
150 000 -	15,6	9,9	10,3	27,0	24,8	24,9
Vuokra-asunto	28,3	24,0	25,9	28,3	24,0	25,9
Kaikki kotitaloudet	22,6	11,3	14,7	25,3	19,6	21,7

3.3 Suuralue: vuokralla asuvien tulotaso korkein Helsinki-Uudellamaalla

Asumiskustannusten tulo-osuudet olivat suurimmat Helsinki-Uudenmaan suuralueella, jossa vuokralla asuminen on yleistä (kuvio 7). Vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus oli mediaanilla mitattuna 27,4 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja suurempi, eli 29,5 prosenttia sen ulkopuolisella alueella Helsinki-Uudellamaalla. Alueet erosivat tulotasoltaan selvästi siten, että tulotaso oli korkeampi pääkaupunkiseudulla.

Kuvio 7. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista suuralueen ja asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2016, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Muualla Manner-Suomessa asumiskustannukset veivät vuokralla asuvilta kotitalouksilta vähemmän, tulo-osuuksien mediaani oli noin 25 prosenttia vuonna 2016. Omistusasuntokotitalouksilla alueiden väliset erot olivat pienet. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaanit olivat Helsinki-Uudellamaalla noin 10 prosenttia ja muualla Manner-Suomessa noin 11 prosenttia.

Vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten maksamisen jälkeinen tulotaso oli samoin korkein Helsinki-Uudellamaalla: ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli 13 700 euroa. Pääkaupunkiseudulla mediaanitulo oli 14 400 euroa ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella 10 800 euroa. Muualla Manner-Suomessa vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten maksamisen jälkeiset mediaanitulot vaihtelivat vähän. Ne olivat alhaisimmat Länsi-Suomessa, 10 600 euroa, ja korkeimmat Etelä-Suomessa, 11 100 euroa kulutusyksikköä kohti vuonna 2016. (Liitetaulukkko 3.)

Omistusasuntokotitalouksien asumiskustannusten maksamisen jälkeinen tulotaso oli korkein suuralueen mukaan Helsinki-Uudellamaalla (mediaani 26 600 euroa) ja alhaisin Pohjois- ja Itä-Suomessa (mediaani 20 600 euroa) vuonna 2016. Pääkaupunkiseudulla omistusasuntokotitalouksien ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulon mediaani oli 29 000 euroa ja muualla Helsinki-Uudellamaalla 23 900 euroa.

3.4 Kotitalouden elinvaihe: tulotaso heikoin alle 35-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden yhden henkilön, sekä yksinhuoltajien kotitalouksilla

Kotitalouden elinvaihe kuvaa kotitalouden jäsenten suhteiden, jäsenmäärän ja iän mukaista elinvaiheluokkaa, samalla asumismuotoa. Kotitalouksien asumiskustannukset ja tulot eroavat elinvaiheen mukaan. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli suurin, 28,2 prosenttia, alle 35-vuotiaiden yhden henkilön kotitalouksissa. Keskimääräistä enemmän tuloja asumiseen käyttivät lisäksi heitä vanhemmat yhden henkilön kotitaloudet, alle 35-vuotiaiden lapsettomien parien ja yhden huoltajan muodostamat kotitaloudet. Asumiskustannusten tulo-osuudet olivat mediaanilla mitattuna keskimäärin 20,6 prosenttia 35–64-vuotiaiden ja 19,9 prosenttia 65 vuotta täyttäneiden yhden henkilön kotitalouksissa vuonna 2016. Alle 35-vuotiailla pareilla asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 17,3 prosenttia ja yksinhuoltajilla 17,5 prosenttia.

Nettomääräisten asumismenojen tulo-osuus, sisältäen asumiskustannusten lisäksi varsinaista asuntoa koskevat pääomamenot, oli kotitalouksissa mediaanilla mitattuna keskimäärin 21,7 prosenttia vuonna 2016. Asumismenot veivät velkaisten omistusasuntokotitalouksien käytettävissä olevista rahatuloista vajaan neljänneksen (24,2 %), lähes yhtä suuren osan kuin vuokralla asuvilla kotitalouksilla (25,9 %). Pääomamenot lisäsivät asumismenoja eniten parien lapsiperheissä, ja etenkin pienten lasten perheissä, joissa asuntovelkaisuus on yleistä. Parien kotitalouksissa, joissa kaikki lapset ovat alle 7-vuotiaita lapsia, nettomääräisten asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 23,7 prosenttia. Perheissä, jossa nuorin lapsi on alle 7-vuotias, asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 22,4 prosenttia, ja joissa lapset ovat 7–12-vuotiaita, 21,2 prosenttia. Tulo-osuudet olivat silti pienempiä kuin yhden henkilön, sekä alle 35-vuotiaiden (31,8 %) että 35–64-vuotiaiden (26,8 %) kotitalouksilla ja yksinhuoltajien kotitalouksilla (23,9 %).

Asumismenojen tulo-osuuden mediaani kasvoi 2000-luvulta viime vuosien noin 22 prosenttiin. Vuodesta 2013 vuoteen 2016 asumismenojen tulo-osuus kasvoi yhä nuorten, alle 35-vuotiaiden kotitalouksissa ja parien perheissä, joissa oli vähintään 13-vuotiaita lapsia, sitä vastoin yksinhuoltajien kotitalouksissa se pieneni eniten. Vuonna 2015, jolloin asumiskustannusten kasvu taittui, myös vuokralla asuvien alle 35-vuotiaiden nuorten kotitalouksien asumiskustannusten ja -menojen tulo-osuudet pienenivät.

Asumiskustannusten maksamisen jälkeinen tulotaso, ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani, on suhteellisesti heikoin yhden henkilön ja yksinhuoltajien kotitalouksilla. Esimerkiksi 35–64-vuotiaan yhden henkilön kotitalouden tulotaso oli keskimäärin 65 prosenttia ja asumiskustannusten maksamisen jälkeen 55 prosenttia suurituloisimman elinvaiheryhmän eli 35–64-vuotiaan lapsettoman parin tulotasosta vuonna 2016. Jos vertailukohdaksi otetaan kaikkien kotitalouksien mediaanitulo, oli 35–64-vuotiaan yhden henkilön kotitalouden tulotaso tästä keskimäärin 95 prosenttia ja asumiskustannusten jälkeen 86 prosenttia, ja vastaavasti 65 vuotta täyttäneen yhden henkilön kotitalouden tulotaso 74 prosenttia ja asumiskustannusten jälkeen 66 prosenttia. (Liitetaulukko 4.)

Kuvio 8. Asumiskustannukset ja -menot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2016, nettomääräiset asumiskustannukset ja -menot, mediaani

Lähde: Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 28.03.2018