Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

2. Tulokymmenysten rakenne ja tuloliikkuvuus

Seuraavassa tarkastellaan tulokymmenysten rakennetta ja sitä, missä määrin henkilöt pysyvät samoissa tulokymmenyksissä eri vuosina.

Tulokymmenysten rakenne

Saman tulokymmenyksen henkilöitä yhdistää tulotaso, mutta muutoin niissä on erilaisia henkilöitä; nuoria, ikääntyneitä ja työikäisiä. Kuviossa 7 on esitetty tulokymmenysten rakenne henkilön iän mukaan. Pienituloisimmassa kymmenyksessä suurin ryhmä ovat 18–24-vuotiaat. Noin 35 prosenttia ensimmäisen kymmenyksen henkilöistä on iältään 18–34-vuotiaita. Suurituloisimmassa kymmenyksessä eniten on 50–64-vuotiaita. Yli 64-vuotiaiden osuus on suurin tulokymmenyksissä II ja III, joissa molemmissa heitä on noin 32 prosenttia kymmenyksen henkilöistä.

Kuvio 7. Tulokymmenysten rakenne henkilön iän mukaan vuonna 2018 (% henkilöistä)

Kuvio 7. Tulokymmenysten rakenne henkilön iän mukaan vuonna 2018 (% henkilöistä)

Enemmistöllä kahden pienituloisimman kymmenyksen henkilöistä asuntokunnan pääasiallisena tulolähteenä olivat tulonsiirrot (kuvio 8). Pienituloisimmassa kymmenyksessä kyse oli useimmiten muista tulonsiirroista kuin työeläkkeistä. Palkka- ja yrittäjätulot oli suurin tulolähde enemmistöllä henkilöistä neljännestä tulokymmenyksestä alkaen. Omaisuustulot oli suurin tulolähde yli kymmenesosalla suurituloisimman kymmenyksen henkilöistä.

Kuvio 8. Tulokymmenysten rakenne asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan vuonna 2018 (% henkilöistä)

Kuvio 8. Tulokymmenysten rakenne asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan vuonna 2018 (% henkilöistä)
Pienituloisimman kymmenyksen henkilöistä noin puolet (52 %) asui yhden hengen asuntokunnassa ja vajaa viidennes (18 %) kahden hengen asuntokunnassa.

Puolet pysyi samassa tulokymmenyksessä vuosina 2017 ja 2018

Siirtymiä vuosien 2017 ja 2018 tulokymmenysten välillä havainnollistaa taulukon 1 siirtymämatriisi. Esimerkiksi vuonna 2017 pienituloisimmassa kymmenyksessä olleista 65,0 prosenttia oli edelleen samassa ryhmässä vuotta myöhemmin ja 82,7 prosenttia kahdessa pienituloisimassa kymmenyksessä. Vastaavasti suurituloisimmassa kymmenyksessä vuonna 2017 olleista 76,3 prosenttia oli samassa ryhmässä vuonna 2018 ja 90,3 prosenttia kahdessa suurituloisimmassa kymmenyksessä.

Taulukko 1. Siirtymämatriisi vuosien 2017–2018 tulokymmenysten välillä

Tulokymmenys 2017 I II III IV V VI VII VIII XI X Yhteensä
I 65,0 17,7 7,2 3,7 2,1 1,4 1,0 0,7 0,5 0,6 100,0
II 15,9 54,0 16,1 6,5 3,1 1,8 1,1 0,7 0,5 0,3 100,0
III 5,6 16,5 46,6 16,3 7,1 3,7 2,0 1,1 0,7 0,4 100,0
IV 3,3 5,3 17,8 42,3 16,6 7,5 3,8 1,9 1,0 0,5 100,0
V 2,2 2,6 5,9 18,4 40,2 17,2 7,7 3,5 1,5 0,7 100,0
VI 1,6 1,6 3,0 6,5 18,8 39,5 18,0 7,3 2,7 1,0 100,0
VII 1,3 1,0 1,7 3,2 6,7 18,9 40,6 18,6 6,2 1,6 100,0
VIII 1,1 0,7 1,1 1,7 3,1 6,4 18,7 45,0 18,7 3,5 100,0
IX 1,0 0,6 0,7 1,0 1,4 2,5 5,5 17,9 54,2 15,2 100,0
X 1,1 0,5 0,6 0,7 0,8 1,1 1,6 3,3 14,0 76,3 100,0

Kuviossa 9 on esitetty aikasarja niiden henkilöiden osuudesta, joiden tulokymmenys pysyi samana kahden perättäisen vuoden välillä. Noin puolet (50,4 %) henkilöistä pysyi samassa tulokymmenyksessä (I–X) vuodesta 2017 vuoteen 2018, kun vastaava osuus oli noin 46 prosenttia vuosina 1995 ja 1996.

Kuvio 9. Samassa tulokymmenyksessä sekä pieni- ja suurituloisimmassa kymmenyksessä perättäisinä vuosina pysyneiden osuus, %.

Kuvio 9. Samassa tulokymmenyksessä sekä pieni- ja suurituloisimmassa kymmenyksessä perättäisinä vuosina pysyneiden osuus, %.
Vuosien 1995–2009 ja 2010–2018 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia tulokäsitteen muutoksen vuoksi. Vuoden 2010 (vuosipari 2009–2010) tunnusluku on laskettu vanhan tulokäsitteen mukaisesta aineistosta.

Suurituloisimmassa kymmenesosassa vuosina 2017–2018 olleiden osuus oli 76,3 prosenttia henkilöistä. Vastaava osuus oli pienituloisimmassa kymmenyksessä 65,0 prosenttia. Osuus nousi hieman edellisvuodesta, joten pienituloisimmassa kymmenyksessä oli hieman vähemmän vaihtuvuutta kuin vuotta aiemmin. Pieni- ja suurituloisimmasta kymmenesosasta on mahdollista liikkua vain yhteen suuntaan, joten niissä pysyneiden osuudet ovat suurempia kuin muissa tulokymmenyksissä.


Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tara Junes 029 551 3322, Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 10.3.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Tuloerot 2018, 2. Tulokymmenysten rakenne ja tuloliikkuvuus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.6.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2018/01/tjt_2018_01_2020-03-10_kat_002_fi.html