Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2018 > Tulokehitys alueittain > 3. Itä-Suomessa pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen yleistä

3. Itä-Suomessa pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen yleistä

Kauniaisissa lähes joka toinen asukas suurituloisimmassa tulokymmenyksessä

Seuraavaksi tarkastellaan, miten tulojakauman ääripäissä oleviin tulokymmenyksiin sijoittuminen vaihtelee kunnittain. Tulokymmenykset on tässä tarkastelussa muodostettu koko maan väestön ekvivalenttien tulojen pohjalta. Vuonna 2018 asuntokunta ja siihen kuuluvat jäsenet sijoittuivat pienituloisimpaan tulokymmenykseen silloin, kun asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo oli pienempi kuin 14 290 euroa. Vastaavasti jos asuntokunnan ekvivalentti tulo oli suurempi kuin 44 270 euroa, asuntokunta jäsenineen sijoittui suurituloisimpaan tulokymmenykseen.

Edellä mainitut tulorajat pätevät sellaisenaan yhden henkilön asuntokunnille. Muille asuntokunnille tulorajat on kerrottava asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Siten esimerkiksi kahden aikuisen asuntokunnassa pienituloisimman tulokymmenyksen raja oli 21 430 euroa (=kahden aikuisen asuntokunnan kulutusyksikköluku 1,5 * 14 290 €). Vastaava suurituloisimman tulokymmenyksen raja kahden aikuisen asuntokunnalle oli 66 410 euroa (= 1,5 * 44 270 €) vuonna 2018.

Tulojakauman ääripäihin sijoittumisessa keskeisessä asemassa on luonnollisesti alueella vallitseva yleinen tulotaso, toisin sanoen mitä korkeampi tulotaso alueella suhteessa koko maan tulotasoon on, todennäköisesti myös sitä yleisempää on hyvätuloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen. Vastaavasti pienituloisilla alueilla todennäköisyys sijoittua pienituloisimpaan tulokymmenykseen on muita suurempi.

Kuvio 3. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittunut väestö vuonna 2018. Viisitoista korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Tulokäsite: ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot) asuntokuntaa kohti, mediaani. Ekvivalentti tulo = asuntokunnan tulo jaettuna sen kulutusyksikköluvulla. Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto

Tulonjakotilaston mukaan asuntokuntien tulotaso on korkea monessa pääkaupunkiseudun kunnassa sekä Ahvenanmaalla. Tätä ilmentää myös kuvio 3, jossa on kuvattu asuntoväestön sijoittumista suurituloisimpaan tulokymmenykseen kolmenkymmenen ääripään kunnan osalta.

Kuviosta ilmenee hyvin, että Kauniaisissa asuvat ovat tässä tarkastelussa muihin kuntiin verrattuna poikkeuksellisen hyvässä asemassa: vuonna 2018 lähes joka toinen kauniaislainen sijoittui vuosituloilla mitattuna kaikista rikkaimpaan tulokymmenykseen. Muut kunnat jäivät tässä vertailussa kauas kauniaislaisten taakse. Seuraavina listalla olivat Kauniaisen ympäröimä Espoo sekä ahvenanmaalainen pieni Sottungan kunta, joissa suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluvien osuus väestöstä oli 23 prosentin luokkaa.

Edellä mainittujen kuntien jälkeen suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuneiden listalla olivat pääkaupunkiseudulta Kirkkonummi, Sipoo, Helsinki, Tuusula, Siuntio ja Inkoo, sekä Ahvenanmaalta Brändö, Jomala ja Kumlinge. Näissä kunnissa suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluvien osuus väestöstä vaihteli 15-18 prosentin välillä. Aivan näiden tuntumaan pääsivät Turun seudulta Naantali, Tampereen seudulta Pirkkala sekä pääkaupunkiseudulta Nurmijärvi.

Harvinaisinta suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen oli vuonna 2018 Keski-Suomen Kivijärvellä, sen naapurikunnassa Kinnulassa, Pohjois-Pohjanmaan Merijärvellä sekä Kainuun Puolangalla. Näissä kunnissa vähemmän kuin kolme henkilöä sadasta sijoittui vuonna 2018 kaikista hyvätuloisimpaan tulokymmenykseen.

Kuviossa 4 on kuvattu 30 ääripään kunnan osalta sitä, miten yleistä tai harvinaista on väestön sijoittuminen pienituloisimpaan tulokymmenykseen. Yleisintä pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen oli vuonna 2018 Pohjois-Karjalan Juuassa ja Rääkkylässä, Pohjois-Savon Rautavaaralla, Satakunnan Siikaisissa sekä Keski-Suomen Kannonkoskella. Kaikissa edellä mainituissa kunnissa lähes joka viides kuntalainen sijoittui pienituloisimpaan tulokymmenykseen vuonna 2018. Lähestulkoon samanlainen tilanne oli useassa muussakin samojen alueiden pienessä ja pienituloisessa muuttotappiokunnassa.

Kuvio 4. Pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittunut väestö vuonna 2018. Viisitoista korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto

Väestöltään suurista kunnista listalle ylsi myös Joensuu, jossa 16 prosenttia väestöstä sijoittui kaikista pienituloisimpaan tulokymmenykseen vuonna 2018. Joensuun asemaa tässä selittää se, että Joensuuhun on 2000-luvulla liitetty useita pieniä pienituloisia naapurikuntia, sekä myös se, että Joensuu on merkittävä opiskelijakaupunki.

Pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen on harvinaista kunnissa, joissa asuntokuntien yleinen tulotaso on korkea. Turun seudulla tällaisia kuntia ovat Masku, Rusko ja Lieto, pääkaupunkiseudulla Tuusula, Kauniainen, Sipoo ja Nurmijärvi, sekä Ahvenanmaalla Jomala ja Lumparland, joissa kaikissa pienituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluvien osuus jäi vuonna 2018 alle 5 prosentin.

Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 11.03.2020