Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2018 > Tulot, asuminen ja asumismenot > 2 Asumiskustannusten tulo-osuudet ja kotitalouksien tulotaso

2 Asumiskustannusten tulo-osuudet ja kotitalouksien tulotaso

2.1 Tuloryhmä: Asumiskustannusten tulo-osuus 27,5 prosenttia pienituloisimmassa kymmenyksessä

Asumiskustannusten osuus käytettävistä olevista rahatuloista, asumiskustannusten tulo-osuus, oli sitä suurempi mitä matalampi kotitalouden tulotaso oli (kuvio 3). Asumiskustannuksiin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot, kiinteistövero ja asuntolainan korot. Tukien seurauksena kotitalouksien maksamat nettomääräiset asumiskustannukset olivat suhteellisesti pienemmät kuin ilman tukia. Tukina otettiin huomioon tulonsiirtoina saadut asumistuet (yleinen asumistuki, eläkkeensaajien asumistuki ja opintotuen asumislisä ¹⁾ ) ja asuntolainojen korkojen verovähennysetuus.

Kuvio 3. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenyksen mukaan 2018, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Asumistukien määrä oli kolmessa pienituloisimmassa kymmenyksessä suurempi kuin kotitalouksilla keskimäärin. Nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuudet erosivat silti merkittävästi tulokymmenysryhmien välillä. Vuonna 2018 ensimmäiseen, pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvien kotitalouksien asumiskustannukset olivat keskimäärin 36,7 prosenttia ja asumistuet poislukien 27,0 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Toiseksi pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvilla asumiskustannukset olivat keskimäärin 28,8 prosenttia ja asumistuet pois lukien 22,2 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus oli asumistukien seurauksena keskimäärin 13,6 prosenttia eli 1,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin niitä edeltäneiden asumiskustannusten ja tulojen perusteella, joissa ne olivat tukien verran suuremmat.

Tulonsiirtoina saadut asumistuet kohdentuivat pienituloisimpiin ryhmiin. Vuonna 2018 yleisen asumistuen perusteena olevat asumismenojen enimmäismäärät pysyivät edeltävien vuosien tasolla, eläkkeensaajien asumistuessa niitä korotettiin asumismenojen muutoksen verran (1,8 %). Asumistukien myöntämisperusteisiin oli vuonna 2015 tehty suuria lievennyksiä (yleinen asumistuki), jonka jälkeen tukien vaikutus kasvoi. Vuoden 2017 loppupuoliskolla valtaosa opiskelijoista eli Suomessa vuokralla asuvat olivat tulleet yleisen asumistuen piiriin, jolloin tuet määräytyvät henkilöiden sijaan ruokakunnan perusteella. Tukien vaikutus asumiskustannusten tulo-osuuksiin oli vuonna 2018 kahdessa pienituloisimmassa kymmenyksessä lähes saman suuruinen ja kolmannessa kymmenyksessä hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Suurituloisissa tuloryhmissä on asuntovelkaisia kotitalouksia, joilla asumistukien määrään ja asumiskustannusten tulo-osuuksiin vaikutti asuntolainan koroista tuloverotuksessa saatu verovähennysetuus. Vuonna 2018 asuntolainan korkojen verovähennysoikeus rajoittui yhä edeltävään vuoteen verrattuna.

Omistusasunto asunnon hallintaperusteena ja asuntovelkaisuus olivat yleisiä keskituloa suurituloisemmilla kotitalouksilla (liitetaulukko 1). Pääomamenot sisältävien asumismenojen tulo-osuus oli asumiskustannuksiin verrattuna suhteellisesti suurempi, mitä korkeampi kotitalouden tulotaso oli. Pääomamenoihin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon rahoitusvastike ja asuntolainan lyhennykset. Ne eivät sisällä tilastovuonna poismaksettuja taloyhtiön lainoja eivätkä asuntosäästämistä.

Asumismenojen tulo-osuus pois lukien asumistuet oli vuonna 2018 kaikilla kotitalouksilla keskimäärin 19,8 prosenttia. Luku oli lähes sama kuin edellisvuonna (20,0 %). Asumismenojen keskimääräinen tulo-osuus oli pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvilla kotitalouksilla 30,0 prosenttia ja seuraavaan tulokymmenykseen kuuluvilla kotitalouksilla 25,1 prosenttia. Kaikkein suurituloisimman kymmenyksen kotitalouksilla se oli 14,1 prosenttia. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenyksen mukaan 2018, brutto- ja nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

2.2 Asunnon hallintasuhde: Asumiskustannusten tulo-osuudet ennallaan

Kotitalouksien nettomääräinen asumiskustannusten tulo-osuus oli keskimäärin 14,5 prosenttia vuonna 2018. Omistusasunnoissa se oli keskimäärin 10,5 prosenttia ja vuokra-asunnoissa 26,8 prosenttia. Kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus oli vuokra-asunnoissa sama kuin edellisvuonna, jolloin tulo-osuuden pieneneminen pysähtyi. Vuoteen 2005 verrattuna, josta lähtien asumiskustannusten tulo-osuus kasvoi lähes yhtäjaksoisesti (poikkeuksena vuosi 2009) ja ylitti neljänneksen vuonna 2010, se oli yhä noin 3 prosenttiyksikköä suurempi. Tiedot ovat kotitalouskohtaisten asumiskustannustulo-osuuksien perusteella laskettuja mediaanilukuja. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan 2005, 2010–2018, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Taulukossa 1 on esitetty asumiskustannusten tulo-osuudet pienituloisimmilla, kolmeen alimpaan kymmenykseen kuuluvilla kotitalouksilla vuonna 2018. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli näille ryhmille yhteensä 23,0 prosenttia. Erot asunnon hallintasuhteiden mukaisten ryhmien asumiskustannusten tulo-osuuksissa olivat vastaavanlaiset kuin kotitalouksilla yhteensä. Kolmessa pienituloisimmassa kymmenyksessä kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli vuokra-asunnoissa 29,0 prosenttia ja omistusasunnoissa 16,5 prosenttia. Tilastomääritelmän mukaan pienituloisilla kotitalouksilla (ks. Käsitteet ja määritelmät: Pienituloisuus ) asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 24,7 prosenttia vuonna 2018. Niistä vuokra-asunnoissa asuvilla se oli 29,9 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla 21,6 prosenttia. Vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla, joiden tulot olivat suuremmat, asumiskustannusten tulo-osuudet olivat samoin suhteellisen suuret. Suurituloisemmissa kymmenyksissä, 4.–10. kymmenyksessä, se oli 24,4 prosenttia ja niillä, jotka eivät lukeutuneet pienituloisiin, se oli 26,1 prosenttia vuonna 2018.

Taulukko 1. Asumiskustannusten ja asumismenojen tulo-osuudet (%) asunnon hallintasuhteen ja tulokymmenyksen mukaan 2018, mediaani, kotitaloudet

Asunnon hallintasuhde	Tulokymmenys
	Asumis- kustannus (%), I — III kymmenys	Asumis- kustannus (%), IV - X kymmenys	Asumis- kustannus (%), kaikki kotitaloudet	Asumis- meno (%), I — III kymmenys	Asumis- meno (%), IV — X kymmenys	Asumis- meno  (%), kaikki kotitaloudet
Omistusasunto	16,5	9,2	10,5	22,1	17,1	18,3
-Velaton omistusasunto	16,8	9,1	11,4	19,0	10,3	12,7
-Velkainen omistusasunto	16,0	9,3	9,8	31,3	23,0	23,8
Asuntovelan määrä:	..	..	..	..	..	..
-   49 999	16,6	8,9	10,0	32,2	20,7	22,3
50 000 -   99 999	16,1	9,4	10,0	30,3	22,4	23,5
100 000 - 149 999	15,4	9,8	10,0	30,4	23,9	24,4
150 000 -	13,5	8,9	9,2	27,1	25,2	25,3
Vuokra-asunto	29,0	24,2	26,8	29,0	24,4	26,8
Kaikki kotitaloudet	23,0	11,0	14,5	25,6	19,3	21,5

Asumiskustannusten lisäksi pääomamenot veivät huomattavan osan kotitalouksien tuloista: asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 21,5 prosenttia vuonna 2018. Pääomamenot kasvattivat erityisesti asuntovelkaisten kotitalouksien asumismenoja, asumismenojen tulo-osuuden mediaani oli niillä 23,8 prosenttia. Asuntovelkaisilla kotitalouksilla, jotka kuuluivat kolmeen pienituloisimpaan kymmenykseen, asumismenojen tulo-osuus oli 31,3 prosenttia ja niitä suurituloisemmilla, 23,0 prosenttia.

2.3 Kotitalouden elinvaihe: Asumiskustannusten tulo-osuus 11,1 prosenttia 65 vuotta täyttäneillä pareilla

Kotitalouden elinvaihe kuvaa kotitalouden jäsenten suhteiden, jäsenmäärän ja viitehenkilön iän mukaista elinvaiheluokkaa, samalla asumismuotoa. Kotitalouksien asumiskustannukset ja tulot erosivat elinvaiheen mukaan. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli suurin, 27,4 prosenttia, alle 35-vuotiaiden yhden henkilön kotitalouksissa. Keskimääräistä enemmän tuloja käyttivät asumiseen lisäksi heitä vanhemmat yhden henkilön kotitaloudet, alle 35-vuotiaat lapsettomat parit ja yhden huoltajan lapsiperheet. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 19,6 prosenttia 35–64-vuotiaiden ja 20,8 prosenttia 65 vuotta täyttäneiden yhden henkilön kotitalouksissa. Alle 35-vuotiailla lapsettomilla pareilla asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 16,8 prosenttia ja yhden huoltajan lapsiperheillä 19,6 prosenttia vuonna 2018. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Asumiskustannukset ja -menot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan 2018, nettomääräiset asumiskustannukset ja -menot, mediaani

Kotitalouksien nettomääräisten asumismenojen tulo-osuus, sisältäen asumiskustannusten lisäksi varsinaista asuntoa koskevat pääomamenot, oli mediaanilla mitattuna keskimäärin 21,5 prosenttia vuonna 2018. Pääomamenot lisäsivät asumismenoja eniten parien lapsiperheissä, joissa asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 20,8 prosenttia. Asumismenojen tulo-osuus oli tätä suurempi kaikilla yhden henkilön, alle 35-vuotiaat, 35–64-vuotiaat, 65 vuotta täyttäneet, ja yhden huoltajan lapsiperheiden kotitalouksilla, joista 65 vuotta täyttäneitä lukuun ottamatta se ylitti neljänneksen. 65 vuotta täyttäneillä lapsettomilla pareilla asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli pienin, 12,7 prosenttia vuonna 2018.

Maksettujen asumiskustannusten jälkeinen tulotaso, ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani, oli suhteellisesti heikoin yhden henkilön ja yhden huoltajan lapsiperheiden kotitalouksilla. Yhden henkilön kotitalouksista se oli nuorimmilla, alle 35-vuotiailla, vuoden 2015 jälkeisen suotuisan tulokehityksen seurauksena noin 11 600 euroa vuonna 2018. Vanhimmilla, 65 vuotta täyttäneillä yhden henkilön kotitalouksilla mediaanitulo oli 12 500 euroa ja yhden huoltajan lapsiperheissä 13 400 euroa. 35–64-vuotiaiden yhden henkilön muodostamien kotitalouksien mediaanitulo oli hieman suurempi, 17 200 euroa vuonna 2018. Saman ikäisillä, 35–64-vuotiailla lapsettomilla pareilla maksettujen asumiskustannusten jälkeinen mediaanitulo oli 31 500 euroa vuonna 2018.

Myöhemmissä elinvaiheryhmissä omistusasunto oli yleinen asunnon hallintasuhde. 65 vuotta täyttäneistä yhden henkilön kotitalouksista 67,6 prosenttia ja lapsettomien parien kotitalouksista 91,1 prosenttia asui omistusasunnossa vuonna 2018. Asunnon hallintasuhteen ja tulotason eriytyminen, joskaan ei yhtä voimakkaana kuin nuoremmissa elinvaiheissa, sekä asumismuoto vaikuttivat asumiskustannusten tulo-osuuksien suuruuteen. Suhteellisten pienten asumiskustannusten ja korkean tulotason seurauksena asumiskustannusten tulo-osuus oli 65 vuotta täyttäneillä lapsettomilla pareilla pieni, 11,1 prosenttia vuonna 2018. Yhden henkilön kotitalouksissa se oli 20,8 prosenttia. 65 vuotta täyttäneillä yhden henkilön muodostamien kotitalouksien tulojen mediaani oli noin 71 prosenttia ja maksettujen asumiskustannusten jälkeen 59 prosenttia lapsettomien parien vastaavista tulotasoista. 65 vuotta täyttäneiden parien ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulon mediaani oli 24 100 ja maksettujen asumiskustannusten jälkeen 21 200 euroa vuonna 2018. (Kuvio 7.)

Kuvio 7. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan omistusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa 2018, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

1) Asumistukiin luetaan sotilasavutuksen asumislisä, jota ei ole ollut erillisesti käytettävissä tietoja muodostettaessa. Sen vaikutus asumistukien yhteismäärään on pieni.

Lähde: Tulonjakotilasto 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 12.03.2020