3 Suuret asumiskustannukset harvemmilla
Asumiskustannusrasitteisten kotitalous- ja henkilöosuudet olivat pienemmät kuin edellisvuosina (kuvio 8). Suuret asumiskustannukset rasittivat vuonna 2018 noin 164 900 kotitaloutta eli 6,0 prosenttia kaikista kotitalouksista. Asumiskustannusrasitteisiin kotitalouksiin kuului 206 500 henkilöä, 3,8 prosenttia kotitalousväestöstä.
Kuvio 8. Kotitaloudet (%) asumiskustannusten tulo-osuuksien mukaisissa ryhmissä 2002–2018, nettomääräiset asumiskustannukset
Asumiskustannukset ovat suuret silloin, kun ne ovat yli 40 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista. Tietoon ei lueta saatuja asumistukia. Määritelmä 1) perustuu EU:n tilastoviraston Eurostatin tulo- ja elinolot -tilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions). Euroopan maihin verrattuna asumiskustannusrasitteisten osuudet olivat Suomessa suhteellisen pienet esimerkiksi vuonna 2017, joilta viimeisimmät vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa (Eurostatin avaintaulukot: Housing cost overburden rate )
Asumiskustannusrasitteisten kotitalous- ja henkilömäärien kasvut taittuivat vuonna 2015. Edeltävinä vuosina 2013–2014 ne olivat olleet suurimmillaan, jolloin asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuudet olivat yli 7 prosenttia ja henkilöosuudet lähes 5 prosenttia. Niiden kotitalouksien määrä, jotka käyttivät asumiseen vähemmän, mutta silti yli 30 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista, oli vuosittain 2013–2018 lähes yhtä suuri, noin 16 prosenttia kotitalouksista.
Sekä kotitalouksien, joiden asumiskustannukset olivat suhteellisen suuret, että niihin kuuluvien henkilöiden määrät olivat kääntyneet kasvuun 2000-luvun jälkipuoliskolla molemmilla raja-arvoilla (asumiskustannusten tulo-osuus yli 30 % tai 40 %). Edeltävänä aikana määrät olivat pienempiä. Esimerkiksi vuonna 2005 kotitalouksia, joilla asumiskustannusten tulo-osuudet olivat yli 40 prosenttia, oli 5,4 prosenttia kotitalouksista, ja joilla tulo-osuudet olivat yli 30 prosenttia, 12,7 prosenttia kotitalouksista.
Asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä, joilla nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuus oli yli 40 prosenttia, oli vuonna 2018 noin 13 prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Henkilömäärä oli noin 19 prosenttia pienempi. Vuosia 2008 ja 2009 lukuun ottamatta asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä kasvoi viime vuosikymmenen puolivälistä yhtäjaksoisesti vuoteen 2014. (Kuvio 9.)
Kuvio 9. Asumiskustannusten tulo-osuus yli 30 % tai 40 %, kotitaloudet ja henkilöt 2002–2018
Asumiskustannusrasitteisuuden väheneminen vuodesta 2014 vuoteen 2018 kohdistui niihin kotitalouksiin, joilla oli vuokra-asunto asunnon hallintasuhteena. Vuokra-asunnoissa asuvista kotitalouksista oli asumiskustannusrasitteisia 13,9 prosenttia vuonna 2018. Osuus oli pienempi kuin edellisvuonna, ja huomattavasti pienempi kuin vuonna 2014, jolloin se oli 19,9 prosenttia. Asumiskustannusrasitteisten henkilöosuus oli vuokra-asunnoissa vuonna 2018 noin 10,4 prosenttia, joka samoin oli hieman edellisvuoden lukua pienempi.
Kahden vuoden liukuvien keskiarvojen perusteella asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä oli vuokra-asunnoissa vuosina 2017–2018 noin 4 prosenttia pienempi kuin vuosina 2013–2014. Henkilömäärä oli vuosina 2017–2018 noin 10 prosenttia pienempi kuin vuosina 2013–2014. Vuonna 2018 vuokra-asunnoissa asuvien, asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien ja henkilöiden määrät olivat jokseenkin saman suuruisia kuin edellisvuonna. (Kuvio 10.)
Kuvio 10. Asumiskustannusten tulo-osuus yli 40 %, kotitaloudet ja henkilöt asunnon hallintasuhteen mukaan 2002–2018, 2 vuoden liukuvat keskiarvot
Kuviossa 11 on esitetty asumiskustannusrasitteisten osuudet pienituloisista kotitalouksista (ks. Käsitteet ja määritelmät: Pienituloisuus ) asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2005 ja 2010–2018. Vuonna 2018 pienituloisista kotitalouksista kaikkiaan 20,5 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia. Pienituloiset erosivat asunnon hallintasuhteen mukaan siten, että vuokra-asunnoissa 29 prosenttia ja omistusasunnoissa 9 prosenttia kotitalouksista oli asumiskustannusrasitteisia. Vuokra-asunnoissa asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuus oli noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosina 2013–2014 (32 %). Edeltävällä ajanjaksolla oli pienituloisten ja vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien asumiskustannusrasitteisuus ollut lähes yhtä yleistä viimeksi vuonna 2012.
Kuvio 11. Asumiskustannusten tulo-osuus yli 40%, kotitaloudet pienituloisista ja muista kotitalouksista asunnon hallintasuhteen mukaan 2005, 2010–2018
Tarkasteltaessa asumiskustannusrasitteisten henkilöiden määrää kotitalouden elinvaiheen mukaan, kuului suuri enemmistö, eli noin 65 prosenttia yhden henkilön kotitalouksiin vuonna 2018. Noin viidennes asumiskustannusrasitteisista henkilöistä kuului lapsiperheisiin. Kaikista yhden henkilön kotitalouksista 10,9 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia vuonna 2018. Osuus oli suurin nuorimmassa ikäryhmässä, alle 35-vuotiaiden kotitalouksissa, 18,5 prosenttia. Lapsiperheissä yhden huoltajan kotitalouksista 7,5 prosenttia eli useampi kuin keskimäärin (6,0 %) oli asumiskustannusrasitteinen.
1) Kansallinen tieto eroaa Eurostatin tilastoimasta tiedosta. Omakotitalojen kiinteistövero luetaan ainoastaan asumiskustannuksiin. Tilastoyksikköinä ovat henkilöiden lisäksi kotitaloudet. Eurostatin tiedoissa vuosi viittaa tutkimusvuoteen eli tilastovuotta seuraavaan vuoteen.
Lähde: Tulonjakotilasto 2018, Tilastokeskus
Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 12.03.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Tulot, asuminen ja asumismenot 2018,
3 Suuret asumiskustannukset harvemmilla
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2018/03/tjt_2018_03_2020-03-12_kat_003_fi.html