Pienituloisten määrä 640 000 vuonna 2018

Korjaus 5.6.2020: Katsausta ‘Väestöryhmien tulot ja tuloerot’ korjattu tekstin ja kuvien osalta.

Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli 640 000 eli 11,8 prosenttia kotitalousväestöstä vuonna 2018, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilaston otosaineistosta. Pienituloisten määrä ja osuus väestöstä laskivat hieman edellisvuodesta, jolloin pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli 654 000. Pienituloisuusaste on vaihdellut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana 12 prosentin molemmin puolin.

Pienituloisuusasteet iän mukaan vuosina 1987–2018, %

Suhteellinen pienituloisuus on vaihdellut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana 623 000 ja 728 000 henkilön välillä, kun pienituloisuuden rajana käytetään 60 prosenttia mediaanitulosta. Pienituloisuuden raja oli vuonna 2018 yhden hengen taloudessa 14 970 euroa vuodessa eli noin 1 250 euroa kuukaudessa.

Pienituloisuus kuvaa keski- ja pienituloisten välisiä suhteellisia tuloeroja, joten pienituloisuuden kehitys riippuu paitsi pienituloisten kotitalouksien omasta tulokehityksestä, myös mediaanitulon kehityksestä. Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Kotitalouksien mediaanitulo, josta pienituloisuusraja on laskettu, oli 24 950 euroa vuonna 2018.

Eläkeiän saavuttaneiden pienituloisuusaste on kasvanut parin viime vuoden aikana. Iäkkäiden pienituloisuuden kasvu kohdentuu ennen kaikkea yksinasuviin ja 65–74-vuotiaisiin. 65–74-vuotiaista noin joka kymmenes oli pienituloinen vuonna 2018 eli harvemmin kuin väestössä keskimäärin. 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista pienituloisia oli reilut 21 prosenttia. Eläkeikäisten kotitalouksista 65–74-vuotiaiden mediaanitulot pienenivät hieman vuonna 2018, ja 75 vuotta täyttäneillä mediaanitulot paranivat hieman. Eläkeikäisten pienituloisuudelle on tyypillistä se, että pienituloiset ovat usein aivan pienituloisuusrajan tuntumassa eli tulot ovat enemmän kuin 50 mutta alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.

Työikäisten 18–64-vuotiaiden pienituloisuus on puolestaan kokonaisuutena hieman vähentynyt. Pienituloisuus on kuitenkin yleisintä nuorten 18–24-vuotiaiden keskuudessa: heistä noin joka neljäs oli pienituloisen kotitalouden jäsen. Työikäisistä pienituloisuutta kokevat ennen kaikkea työttömät, joista noin 40 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2018, sekä opiskelijat, joista vajaat 29 prosenttia oli pienituloisia.

Lasten pienituloisuusasteen kehitys seurailee yleensä koko väestön pienituloisuusasteen kehitystä. Vuosivaihtelut huomioiden lasten pienituloisuus on ollut viime vuosina keskimäärin hieman yli 10 prosenttia. Lapsiperheistä kahden aikuisen talouksissa tulotaso on parempi ja pienituloisuus vähäisempää kuin yhden vanhemman talouksissa, joissa mediaanitulo on yhden hengen talouksien ohella väestöryhmien heikoin. Tarkempaa tietoa väestöryhmien pienituloisuudesta ja tuloista on tämän julkaisun katsauksissa.

Lähde: Tulonjakotilasto 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, Usva Topo 029 551 3036

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (486,8 kt)

Katsaukset

1. Pienituloisuuden kehitys Suomessa vuosina 1966 - 2018 (12.3.2020)
2. Väestöryhmien tulot ja tuloerot (12.3.2020)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet

Laatuseloste: tulonjakotilasto (12.3.2020)

Päivitetty 12.03.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Väestäöryhmittäiset tuloerot ja pienituloisuus 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2018/06/tjt_2018_06_2020-03-12_tie_001_fi.html