Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2019 > tuloerot (kansainvälinen vertailu) > 1. Tuloerojen kehitys Suomessa

1. Tuloerojen kehitys Suomessa

Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2019

Yleisin suhteellisia tuloeroja kuvaava indikaattori eli Gini-kerroin sai arvon 27,9 vuonna 2019 (kuvio 1, liitetaulukko 1). Tämä oli 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. Tuloerot olivat vuonna 2019 samalla tasolla kuin vuonna 2010. Vuoteen 2007 eli edelliseen suurimpaan arvoonsa verrattuna Gini-kerroin oli 1,6 prosenttiyksikköä pienempi vuonna 2019. Vuoteen 1995 verrattaessa Gini-kerroin on kasvanut merkittävästi eli 5,7 prosenttiyksikköä ¹⁾ .

Kuvio 1. Suhteellisten tuloerojen kehitys 1966–2019 Gini-kertoimella mitattuna

Tulokäsite: ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot), jakauma muodostettu henkilöiden kesken. Lähteet: tulonjakotilaston kokonaisaineisto 1995–2019, tulonjakotilaston otosaineisto 1986–1995, kulutustutkimus 1966, 1971,1976 ja 1981. Puuttuvat välivuodet (1967–1985) on lineaarisesti interpoloitu. Kuvion luvut ovat liitetaulukossa 1.

Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.

Kuviossa 1 tuloeroja on mitattu vuositulojen lisäksi myös kahden ja kuuden vuoden yhteenlasketuilla tuloilla. Tällöin omaisuustulojen suuret vuosivaihtelut ja tulojen yksilökohtainen vaihtelu vaikuttavat vähemmän. Kahden vuoden yhteenlasketuilla tuloilla eli vuosien 2017–2018 ja 2018–2019 tuloilla mitattuna Gini-kerroin kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä. Vuositason Gini-kertoimen muutokseen vaikuttavat voimakkaasti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitot (realisoidut luovutusvoitot), joissa on suurta vuosittaista vaihtelua. Vuonna 2019 myyntivoitot laskivat noin 16 prosenttia edellisvuodesta, kun ne vuotta aiemmin kasvoivat noin 8 prosenttia. Kuuden vuoden yhteenlasketuille tuloilla mitattuna Gini-kerroin kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä ²⁾ .

Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden

Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja, ei euromääräisiä eli absoluuttisia tuloeroja. Niitä havainnollistaa kuvion 2 reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin vuosina 1995–2019. Vuonna 2019 pienituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo oli noin 11 240 euroa henkeä kohti vuodessa. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli noin kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden eli noin 69 590 euroa.

Kuvio 2. Reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin 1995–2019, ekvivalentit tulot, keskiarvo henkeä kohti

Tulokymmenykset saadaan järjestämällä väestö tulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen osaan, joista jokaisessa on noin 540 000 henkilöä. I tulokymmenys on pienituloisin ja X suurituloisin kymmenesosa. Tulokäsite: ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti, vuoden 2019 hinnoin. Kuvion tiedot perustuvat tulonjakotilaston kokonaisaineiston tietokantataulukkoon.

Suurituloisimmassa kymmenyksessä asuntokunnan ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot vuodessa olivat suuremmat kuin 45 400 euroa vuonna 2019. Tämä tuloraja vastaa noin 3 780 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen taloudessa. Pienituloisimmassa kymmenyksessä olevilla henkilöillä asuntokunnan nettotulot olivat pienemmät kuin 14 550 euroa vuonna 2019. Tämä vastaa noin 1 210 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen taloudessa. Muille kuin yhden hengen asuntokunnissa asuville henkilöille euromääräiset luvut on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Kulutusyksiköillä talouden tulot muunnetaan vastaamaan yksin asuvan tuloja, eli ekvivalenteiksi tuloiksi ³⁾ . Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa luvut ovat 2,1-kertaisia yhden hengen talouteen verrattuna. Suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluakseen tällaisella taloudella pitäisi olla noin 7 950 euron nettotulot kuukaudessa.

Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo on noussut noin 29 prosenttia ja suurituloisimman kymmenyksen noin 87 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2019. Koko asuntoväestön reaalitulot ovat kasvaneet noin 57 prosenttia keskiarvolla mitattuna ja noin 50 prosenttia mediaanilla mitattuna samana aikana. Vuonna 1995 pienituloisimman kymmenyksen ekvivalentin tulon keskiarvo oli 8 690 euroa ja suurituloisimman kymmenyksen hieman yli nelinkertainen (4,3) eli 37 170 euroa, inflaatio huomioiden. Verrattuna 1990-luvun puoliväliin myös euromääräiset tuloerot ovat siten kasvaneet merkittävästi.

Reaalitulojen muutos tulokymmenyksissä vuonna 2019

Vuonna 2019 reaalitulot kasvoivat edellisvuodesta kaikissa muissa tulokymmenyksissä paitsi suurituloisimmassa tulokymmenyksessä (kuvio 3). Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso oli 0,3 prosenttia edellisvuotta pienempi, kun koko väestön reaalitulojen keskiarvo kasvoi 1,0 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 0,6 prosenttia.

Kuvio 3. Käytettävissä olevien rahatulojen reaalinen muutos (%) ja tulolajien vaikutus muutokseen (%-yksikköä) 2018–2019

Ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti vuoden 2019 hinnoin.

Tulot tarkoittavat verojen jälkeisiä käytettävissä olevia rahatuloja. Ne koostuvat palkka- ja yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja saaduista tulonsiirroista, vähennettynä maksetuilla tulonsiirroilla eli veroilla ja veronluonteisilla maksuilla. Kuvion tulolajeittaiset vaikutukset antavat suuntaa siitä, mistä tulomuutokset johtuvat. Koko väestön kattava tulojakauma muuttuu kuitenkin usean tekijän vaikutuksesta. Näitä ovat suhdanneluonteiset tekijät, vero- ja tulonsiirtojärjestelmän muutokset sekä väestön rakennemuutokset. Näiden vaikutusta tuloeroihin ei voi tilastosta suoraan eritellä.

Pienituloisimmassa kymmenyksessä tulojen muutos vuonna 2019 aiheutuu kasvaneista palkka- ja yritystuloista. Koko väestön tasolla saadut tulonsiirrot pysyivät ennallaan ⁴⁾ . Suurituloisimmassa tulokymmenyksessä tulokehitystä selittävät työtulot ja omaisuustulot. Muissa tulokymmenyksissä (II-IX) tuloja kasvattivat pitkältä työtulot.

Vuonna 2019 tulojen vuosimuutos oli verraten suuri jakauman suurituloisimmassa päässä. Kuviossa 4 tulokymmenykset on jaettu vielä kahtia ja tulojakauma muodostettu viiden prosentin välein. Väestö on järjestetty ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mukaan ja luokiteltu kahteenkymmeneen yhtä suureen ryhmään, joista jokaisessa on noin 270 000 henkilöä.

Kuvio 4. Reaalitulojen muutokset fraktiiliryhmittäin (%) 2018–2019, pieni- ja suurituloisin 5 % eroteltuna

Väestö on järjestetty ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mukaan ja luokiteltu kahteenkymmeneen yhtä suureen ryhmään, joista jokaisessa on noin 270 000 henkilöä.

Kaikkein pienituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvilla henkilöllä talouden ekvivalentit nettotulot olivat alle 12 340 euroa vuodessa. Tämän ryhmän tulotaso kasvoi 0,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tätä seuraavan viiden prosentin (eli muun pienituloisimman kymmenyksen) tulot kasvoivat 0,8 prosenttia. Vastaavasti suurituloisimman kymmenyksen tulojen laskua selittää valtaosin suurituloisimman viiden prosentin (tuloraja 55 180 euroa) muuta ylintä tulokymmenystä heikompi tulokehitys. Tämän ryhmän sisällä suurituloisimman prosentin tulotaso laski noin 4,9 prosenttia. Ilman suurituloisinta prosenttia suurituloisimman kymmenyksen tulotaso nousi 1,4 prosenttia.

Kuviossa 5 tulojen muutos vuodesta 2018 vuoteen 2019 on vielä esitetty euroina prosenttien asemesta. Koko väestön ekvivalenttien tulojen keskiarvo kasvoi noin 300 euroa (1,0 %) edellisvuodesta vuonna 2019. Pienituloisimman kymmenyksen ekvivalenttien tulojen keskiarvo kasvoi noin 70 euroa (0,6 %) ja suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo laski 230 euroa (-0,3 %).

Kuvio 5. Käytettävissä olevien rahatulojen muutos (euroa/henkilö) tulokymmenyksittäin 2018–2019

Tulokäsite: ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot, keskiarvo henkeä kohti.

Tässä katsauksessa kuvattu tulokehitys perustuu kulutusyksikkökohtaisiin tuloihin henkilötasolla. Tulolajin mukaisesta tulokehityksestä on yksityiskohtaisempia tietoja asuntokuntatasolla tulonjakotilaston alueellista tulokehitystä kuvaavassa julkaisussa. Henkilöiden ekvivalentteja tuloja ja henkilökohtaisia nettotuloja iän mukaan on tietokantataulukossa.

1) Vuosi 1995 on vertailuvuosi, koska tulonjakotilaston kokonaisaineiston tiedot alkavat tästä vuodesta ja tuloerot alkoivat tuolloin kasvaa.
2) Tämän tilaston perusaineisto eli tulonjakotilaston kokonaisaineisto kattaa koko asuntoväestön ja ulottuu taaksepäin vuoteen 1995 asti. Edeltävät tiedot perustuvat kulutustutkimukseen (1966–1981) ja tulonjakotilaston otosaineistoon (1986–1995). Tulonjakotilaston kokonaisaineiston ja otosaineiston välillä on käsite- ja menetelmäeroja, joiden vuoksi Gini-kertoimet eroavat jonkin verran. Liitetaulukossa 1 ja kuviossa 1 on tieto vuodelta 1995 sekä tulonjakotilaston kokonaisaineistosta että otosaineistosta. Lisäksi tulonjakotilaston kokonaisaineiston tulokäsite on kattavampi vuodesta 2010 alkaen. Lisätietoja muutoksesta on laatuselosteen luvussa 6 “Tilastojen vertailukelpoisuus”. Uudella tulokäsitteellä Gini-kerroin on noin 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vanhalla.
3) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.
4) Vuonna 2019 kansaneläkeindeksin jäädytystä jatkettiin vuodella. Takuueläkkeeseen tehtiin 1,2 % korotus. Toimeentulotuen perusosaa korotettiin 1,2 %, nuoren kuntoutusrahaa 2,0 % ja kunnallisverotuksen perusvähennystä 6,6 %. Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäismäärää korotettiin 13,1 %.Vanhempien tulojen vaikutus muualla kuin vanhempiensa luona asuvan alle 18-vuotiaan opintorahaan poistui 1.8.2019. Asumistuessa enimmäisasumismenot suurenivat hieman ja perusomavastuu pysyi ennallaan kansaneläkeindeksin jäädytyksen takia. Työeläkeindeksi nousi noin 1,5 prosenttia. Ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla 1,7 prosenttia, kun se kunnilla nousi 3,5 ja valtiolla 2,7 prosenttia vuonna 2019. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli 1,0 prosenttia.

Lähde: Tulonjakotilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Usva Topo 029 551 3036, Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 16.12.2020