Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2019 > tuloerot (kansainvälinen vertailu) > 2. Tulokymmenysten rakenne ja tuloliikkuvuus

2. Tulokymmenysten rakenne ja tuloliikkuvuus

Seuraavassa tarkastellaan tulokymmenysten rakennetta ja sitä, missä määrin henkilöt pysyvät samoissa tulokymmenyksissä eri vuosina.

Tulokymmenysten rakenne

Saman tulokymmenyksen henkilöitä yhdistää tulotaso, mutta muutoin niissä on erilaisia henkilöitä; nuoria, ikääntyneitä ja työikäisiä. Kuviossa 8 on esitetty tulokymmenysten rakenne henkilön iän mukaan. Pienituloisimmassa kymmenyksessä suurin ryhmä ovat 18–24-vuotiaat. Noin 34 prosenttia ensimmäisen kymmenyksen henkilöistä on iältään 18–34-vuotiaita. Suurituloisimmassa kymmenyksessä eniten on 50–64-vuotiaita. Yli 64-vuotiaiden osuus on suurin tulokymmenyksissä II ja III, joissa molemmissa heitä on noin 33 prosenttia kymmenyksen henkilöistä.

Kuvio 6. Tulokymmenysten rakenne henkilön iän mukaan vuonna 2019 (% henkilöistä)

Enemmistöllä kahden pienituloisimman kymmenyksen henkilöistä asuntokunnan pääasiallisena tulolähteenä olivat tulonsiirrot (kuvio 7). Pienituloisimmassa kymmenyksessä kyse oli useimmiten muista tulonsiirrosta kuin työeläkkeistä. Palkka- ja yrittäjätulot olivat suurin tulolähde enemmistöllä henkilöistä kolmannesta tulokymmenyksestä alkaen. Omaisuustulot olivat suurin tulolähde yli kymmenesosalla suurituloisimman kymmenyksen henkilöistä.

Kuvio 7. Tulokymmenysten rakenne asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan vuonna 2019 (% henkilöistä)

Puolet pysyi samassa tulokymmenyksessä vuosina 2018 ja 2019

Siirtymiä vuosien 2018 ja 2019 tulokymmenysten välillä havainnollistaa taulukon 1 siirtymämatriisi. Esimerkiksi vuonna 2018 pienituloisimmassa kymmenyksessä olleista 65,9 prosenttia oli edelleen samassa ryhmässä vuotta myöhemmin ja 81,1 prosenttia kahdessa pienituloisimassa kymmenyksessä. Vastaavasti suurituloisimmassa kymmenyksessä vuonna 2018 olleista 76,9 prosenttia oli samassa ryhmässä vuonna 2019 ja 90,5 prosenttia kahdessa suurituloisimmassa kymmenyksessä.

Siirtymämatriisi 2018–2019 tulokymmenysten välillä

Tulokymmenys 2018	I	II	III	IV	V	VI	VII	VIII	XI	X	Yhteensä
I	65,9	17,8	7,0	3,5	2,0	1,3	0,9	0,7	0,5	0,5	100,0
II	15,2	55,0	16,4	6,4	2,9	1,6	1,0	0,6	0,5	0,3	100,0
III	5,5	15,6	47,7	16,8	7,0	3,4	1,8	1,1	0,6	0,4	100,0
IV	3,2	5,2	16,6	43,4	17,3	7,4	3,6	1,8	0,9	0,5	100,0
V	2,2	2,6	5,9	17,2	41,2	18,0	7,6	3,3	1,5	0,7	100,0
VI	1,6	1,6	3,0	6,6	17,7	40,2	18,6	7,1	2,6	0,9	100,0
VII	1,3	1,1	1,7	3,1	6,7	18,0	41,5	19,2	6,0	1,5	100,0
VIII	1,1	0,7	1,1	1,7	3,0	6,4	17,8	45,6	19,1	3,4	100,0
IX	1,0	0,6	0,7	1,0	1,5	2,5	5,5	17,3	54,8	15,2	100,0
X	1,1	0,5	0,5	0,7	0,8	1,1	1,6	3,3	13,6	76,9	100,0

Kuviossa 8 on esitetty aikasarja niiden henkilöiden osuudesta, joiden tulokymmenys pysyi samana kahden perättäisen vuoden välillä. Noin puolet (51,2 %) henkilöistä pysyi samassa tulokymmenyksessä (I–X) vuodesta 2018 vuoteen 2019, kun vastaava osuus oli noin 46 prosenttia vuosina 1995 ja 1996.

Kuvio 8. Samassa tulokymmenyksessä sekä pieni- ja suurituloisimmassa kymmenyksessä perättäisinä vuosina pysyneiden osuus, %.

Vuosien 1995–2009 ja 2010–2019 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia tulokäsitteen muutoksen vuoksi. Vuoden 2010 (vuosipari 2009–2010) tunnusluku on laskettu vanhan tulokäsitteen mukaisesta aineistosta.

Suurituloisimmassa kymmenesosassa vuosina 2018–2019 olleiden osuus oli 76,9 prosenttia henkilöistä. Vastaava osuus oli pienituloisimmassa kymmenyksessä 65,9 prosenttia. Osuus nousi hieman edellisvuodesta, joten pienituloisimmassa kymmenyksessä oli hieman vähemmän vaihtuvuutta kuin vuotta aiemmin. Pieni- ja suurituloisimmasta kymmenesosasta on mahdollista liikkua vain yhteen suuntaan, joten niissä pysyneiden osuudet ovat suurempia kuin muissa tulokymmenyksissä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Usva Topo 029 551 3036, Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 16.12.2020