Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2019 > tuloerot (kansainvälinen vertailu) > 3 Suuret asumiskustannukset rasittivat harvemmin kuin EU-maissa keskimäärin

3 Suuret asumiskustannukset rasittivat harvemmin kuin EU-maissa keskimäärin

Asumiskustannusrasitteisten kotitalous- ja henkilöosuudet olivat lähes samat kuin edellisvuonna (kuvio 7). Suuret asumiskustannukset rasittivat vuonna 2019 noin 172 800 kotitaloutta eli 6,2 prosenttia kaikista kotitalouksista. Asumiskustannusrasitteisiin kotitalouksiin kuului 206 800 henkilöä, 3,8 prosenttia kotitalousväestöstä.

Kuvio 7. Kotitaloudet (%) asumiskustannusten tulo-osuuksien mukaisissa ryhmissä 2002–2019, nettomääräiset asumiskustannukset

Asumiskustannukset ovat suuret silloin, kun ne ovat yli 40 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista. Tietoon ei lueta saatuja asumistukia. Määritelmä ¹⁾ perustuu EU:n tilastolaitoksen Eurostatin tulo- ja elinolot -tilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions). Viimeisimmät vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa tutkimusvuodelta 2019 (tilastovuosi 2018; Eurostatin avaintaulukot : Housing cost overburden rate). Suomi kuului niiden seitsemän maan ryhmään (Irlanti, Kypros, Malta, Slovenia, Unkari, Viro), joissa asumiskustannusrasitteisia oli suhteellisesti vähiten, noin 2-4 prosenttia kotitalousväestöstä. Asumiskustannusrasitteisia oli EU-28 maissa keskimäärin 10,1 prosenttia kotitalousväestöstä tutkimusvuonna 2019.

Asumiskustannusrasitteisten kotitalous- ja henkilömäärien kasvut taittuivat vuonna 2015. Edeltävinä vuosina 2013–2014 ne olivat olleet suurimmillaan, jolloin asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuudet olivat yli 7 prosenttia ja henkilöosuudet lähes 5 prosenttia. Niiden kotitalouksien määrä, jotka käyttivät asumiseen vähemmän, mutta silti yli 30 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan, oli vuosina 2013–2018 lähes yhtä suuri, noin 16 prosenttia kotitalouksista. Vuonna 2019 osuus oli noin 15 prosenttia.

Sekä kotitalouksien, joiden asumiskustannukset olivat suhteellisen suuret, että niihin kuuluvien henkilöiden määrät kääntyivät kasvuun 2000-luvun jälkipuoliskolla molemmilla raja-arvoilla (asumiskustannusten tulo-osuus yli 30 % tai 40 %). Edeltävänä aikana määrät olivat pienempiä. Esimerkiksi vuonna 2005 kotitalouksia, joilla asumiskustannusten tulo-osuudet olivat yli 40 prosenttia, oli 5,4 prosenttia kotitalouksista, ja joilla tulo-osuudet olivat yli 30 prosenttia, 12,7 prosenttia kotitalouksista.

Asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä, joilla nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuus ylitti 40 prosenttia, oli vuonna 2019 noin 9 prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Henkilömäärä oli noin 18 prosenttia pienempi. Vuosia 2008 ja 2009 lukuun ottamatta asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä kasvoi viime vuosikymmenen puolivälistä lähes yhtäjaksoisesti vuosiin 2013–2014. Vuoden 2014 jälkeen lukumäärät olivat pienemmät. (Kuvio 8.)

Kuvio 8. Asumiskustannusten tulo-osuus yli 30 % tai 40 %, kotitaloudet ja henkilöt 2002–2019

Asumiskustannusrasitteisuus väheni vuodesta 2014 vuoteen 2018 niillä kotitalouksilla, joilla asunnon hallintasuhteena oli vuokra-asunto. Vuokra-asunnoissa asuvista kotitalouksista oli asumiskustannusrasitteisia 17,2 prosenttia vuonna 2014 ja 13,9 prosenttia vuonna 2018. Vuonna 2019 osuus kääntyi lievään kasvuun, ja se oli 14,7 prosenttia. Asumiskustannusrasitteisten henkilöosuus oli samoin vuokra-asunnoissa hieman edellisvuoden lukua suurempi, se oli noin 10,9 prosenttia. (Tulonjakotilaston tietokantataulukot.)

Kahden vuoden liukuvien keskiarvojen perusteella asumiskustannusrasitteisten, vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien määrä oli noin 4 prosenttia ja henkilömäärä noin 9 prosenttia pienempi vuosina 2017–2019 verrattuna vuosiin 2013–2014. Vuodesta 2016 asumiskustannusrasitteisten ja vuokra-asunnoissa asuvien määrät silti kasvoivat hieman. (Kuvio 9.)

Kuvio 9. Asumiskustannusten tulo-osuus yli 40 %, kotitaloudet ja henkilöt asunnon hallintasuhteen mukaan 2003–2019, 2 vuoden liukuvat keskiarvot

Kuviossa 10 on esitetty asumiskustannusrasitteisten osuudet pienituloisista kotitalouksista (ks. Pienituloisuus ) asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2005 ja 2010–2019. Vuonna 2019 pienituloisista kotitalouksista kaikkiaan 20,4 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia. Pienituloiset erosivat asunnon hallintasuhteen mukaan siten, että vuokra-asunnoissa 29,5 prosenttia ja omistusasunnoissa 7 prosenttia kotitalouksista oli asumiskustannusrasitteisia. Vuokra-asunnoissa asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuus oli vajaat kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosina 2013–2014 (32 %). Edeltävällä ajanjaksolla oli pienituloisten ja vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien asumiskustannusrasitteisuus ollut vähäisempää.

Kuvio 10. Asumiskustannusten tulo-osuus yli 40%, kotitaloudet (%) pienituloisista ja muista kotitalouksista asunnon hallintasuhteen mukaan 2005, 2010–2019

Tarkasteltaessa asumiskustannusrasitteisten henkilöiden määrää kotitalouden elinvaiheen mukaan, kuului suuri enemmistö, yli 70 prosenttia yhden henkilön kotitalouksiin. Noin kymmenes asumiskustannusrasitteisista henkilöistä kuului lapsiperheisiin vuonna 2019. Kaikista yhden henkilön kotitalouksista 11,6 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia vuonna 2019. Osuus oli suurin nuorimmassa ikäryhmässä, alle 35-vuotiaiden kotitalouksissa, 19 prosenttia. 35–64-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden yhden henkilön kotitalouksissa osuus oli noin 9 prosenttia. Asumiskustannusrasitteisia oli alle keskimäärän (6,2 %) muissa kotitalouden elinvaiheen mukaisissa ryhmissä.

1) Kansallinen tieto eroaa Eurostatin tilastoimasta tiedosta. Omakotitalojen kiinteistövero luetaan ainoastaan asumiskustannuksiin. Tilastoyksikköinä ovat henkilöiden lisäksi kotitaloudet. Eurostatin tiedoissa vuosi viittaa tutkimusvuoteen eli tilastovuotta seuraavaan vuoteen.

Lähde: Tulonjakotilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 11.03.2021