Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2020 > pienituloisuus > 1. Koronapandemia leikkasi asuntokuntien käytettävissä olevia rahatuloja vuonna 2020

1. Koronapandemia leikkasi asuntokuntien käytettävissä olevia rahatuloja vuonna 2020

Palkkatulojen määrä aleni pitkästä aikaa

Palkkatulot ovat asuntokunnille ylivoimaisesti merkittävin tuloerä, nykyisin niiden osuus asuntokuntien kokonaistulosta on 60 prosentin luokkaa. Keskimääräinen palkkatulojen määrä oli vuonna 2020 asuntokuntaa kohden 32 780 euroa.

Koronapandemian seurauksena palkkatulojen määrä pitkästä aikaa pieneni vuonna 2020, jolloin asuntokunnat saivat niitä reaalisesti keskimäärin 1,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Edellisen kerran asuntokuntien saamien palkkatulojen määrä aleni yhtä paljon maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana vuonna 2009.

Yrittäjätulojen osuus asuntokuntien bruttotulosta on nykyisin 4 prosentin luokkaa. Keskimääräinen yrittäjätulo asuntokuntaa kohden oli viime vuonna 2 070 euroa, mikä on reaalisesti lähes 9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yrittäjätulojen alaeristä yrittäjätulot metsätaloudesta vähenivät vuodesta 2019 noin 20 prosenttia, maatalouden yrittäjätuloissa vähennystä oli 4 prosenttia. Yrittäjätulot elinkeinotoiminnasta alenivat reaalisesti runsaat 5 prosenttia.

Omaisuustulojen merkitys asuntokuntien kokonaistulosta on kasvanut viime vuosina selvästi, nykyisin niiden osuus bruttotuloista on 8 prosentin luokkaa. Omaisuustuloja asuntokunnat saivat vuonna 2020 keskimäärin 4 620 euron edestä, mikä on noin prosentin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Omaisuustulojen alaeristä veronalaiset myyntivoitot kasvoivat selvästi, niitä asuntokunnat saivat vuonna 2020 lähes 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Osinkotulojen määrä sen sijaan väheni selvästi, runsaalla 11 prosentilla. Vuokratulojen määrä pysyi ennallaan.

Tulonjakotilastossa tuotannontekijätuloilla tarkoitetaan palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen summaa. Tuotannontekijätulojen osuus asuntokuntien kaikista tuloista oli vuonna 2020 runsaat 70 prosenttia, missä on vähennystä edellisvuoteen puolitoista prosenttiyksikköä. Keskimääräiset tuotannontekijätulot asuntokuntaa kohden olivat viime vuonna 39 470 euroa, mikä on 2,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin 2019.

Saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus oli 28,9 prosenttia, mikä on peräti 1,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019. Suurta vuosimuutosta selittää koronapandemian tuoma voimakas lisäys etenkin työttömyysturvaetuuksissa. Saatuja tulonsiirtoja asuntokunnat saivat vuonna 2020 keskimäärin 16 030 euron edestä, missä lisäystä edellisvuoteen verrattuna on runsaat 5 prosenttia. Näin suuri vuosimuutos oli saaduissa tulonsiirroissa edellisen kerran finanssikriisin aikaan vuonna 2009.

Saatujen tulonsiirtojen merkittävin alaerä on vanhuuden turvaan liittyvät etuudet, joiden osuus saaduista tulonsiirroista on nykyisin jo selvästi yli 60 prosenttia. Vanhuuteen liittyviä sosiaaliturvaetuuksia (ml. vanhuuseläkkeet) asuntokunnat saivat viime vuonna 2,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työttömyysturvaetuuksien määrä kääntyi koronapandemian seurauksena vuonna 2020 selvään nousuun, asuntokunnat saivat niitä viime vuonna runsaat 37 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Bruttotulot muodostuvat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloista sekä saaduista tulonsiirroista. Bruttotuloja asuntokunnat saivat vuonna 2020 keskimäärin 55 490 euron edestä, mikä on reaalisesti prosentin kymmenyksen vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Veroja ja veronluonteisia maksuja eli maksettuja tulonsiirtoja asuntokunnat maksoivat vuonna 2020 keskimäärin 13 840 euron verran, mikä oli reaalisesti 0,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen bruttotulo-osuus oli viime vuonna 24,7 prosenttia, mikä on kaksi prosentin kymmenystä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Tulonjakotilaston päätulokäsite on käytettävissä olevat rahatulot . Ne saadaan, kun bruttotuloista vähennetään niistä maksetut pakolliset verot ja veronluonteiset maksut. Käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden oli vuonna 2020 keskimäärin 41 650, mikä oli reaalisesti 0,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. ¹⁾

Taulukko 1. Asuntokuntien tulot, reaalimuutokset ja niiden vaikutus käytettävissä olevien rahatulojen muutokseen vuonna 2020. Tulot keskimäärin asuntokuntaa kohden, euroa vuodessa

Tulolaji	Keskimäärin/asuntokunta vuonna 2020, €	Reaalinen vuosimuutos 2020, %	Kontribuutio käytettävissä olevan rahatulon muutokseen, % -yksikköä
1. PALKKATULOT	32 782	-1,8	-1,4
2. YRITTÄJÄTULOT	2 070	-8,8	-0,5
2.1. Yrittäjätulot maataloudesta	296	-4,2	0,0
2.2. Yrittäjätulot metsätaloudesta	334	-21,0	-0,2
2.3. Yrittäjätulot elinkeinotoiminnasta	1 111	-5,4	-0,2
2.4. Yrittäjätulot muusta yrittäjätoiminnasta	330	-9,1	-0,1
3. OMAISUUSTULOT	4 617	-0,6	-0,1
3.1. Osinkotulot	1 799	-11,5	-0,6
3.2. Vuokratulot	647	0,0	0,0
3.3. Myyntivoitot	1 389	17,8	0,5
3.4. Muut omaisuustulot	782	-0,8	0,0
4. TUOTANNONTEKIJÄTULOT	39 469	-2,1	-2,0
5. SAADUT TULONSIIRROT	16 025	5,1	1,9
5.1. Sairausajan toimeentuloturva	212	0,5	0,0
5.2. Toimintarajoittuneisuuteen liittyvät tuet	1 308	0,2	0,0
5.3. Vanhuuden turva	9 786	2,2	0,5
5.4. Lesken ja muiden omaisten tuet	571	-1,2	0,0
5.5. Lapsiperheiden etuudet	965	0,0	0,0
5.6. Työttömyysturva	1 855	37,4	1,2
5.7. Asumisen tuet	749	3,3	0,1
5.8. Opintoetuudet	249	6,4	0,0
5.9. Muu toimeentuloturva	330	8,6	0,1
6. BRUTTOTULOT	55 494	-0,1	-0,1
7. MAKSETUT TULONSIIRROT	13 844	0,7	–0,2
8. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHATULOT	41 651	-0,4	-0,4

Asuntokuntien saamat yrittäjätulot olleet pitkään alamaissa

Kuviossa 1 kuvataan asuntokuntien päätuloerien keskiarvon reaalikehitystä talouskasvun huippuvuodesta 2007 nykyhetkeen, eli vuoteen 2020. Kuviosta ilmenee hyvin se, että koronapandemian seurauksena asuntokuntien markkinoilta saamat tulot, eli tuotannontekijätulot kääntyivät vuonna 2020 muutaman suotuisan kasvuvuoden jälkeen selvään laskuun. Tuotannontekijätuloiksi luetaan tulonjakotilastossa palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot.

Tuotannontekijätuloista on etenkin yrittäjätulojen reaalitaso pysytellyt koko tarkasteluperiodin ajan selvästi matalammalla tasolla kuin millä se oli talouskehityksen huippuvuonna 2007. Koronapandemia aiheutti yrittäjätuloihin vuonna 2020 selvän pudotuksen, mikä tulee kuviosta selvästi ilmi. Yrittäjätulojen keskiarvo oli vuonna 2020 reaalisesti noin 35 prosenttia matalammalla tasolla verrattuna siihen millä tasolla se oli vuonna 2007.

Omaisuustulojen kohdalla tilanne on selvästi parempi, niiden reaalitaso on viime vuosina saavuttanut lamaa edeltävän tason. Osittain tässä saattaa kuitenkin olla kysymys siitä, että yritysten tuloksesta on viime vuosina aikaisempiin vuosiin verrattuna suurempi osa nostettu omaisuustulojen muodossa, mikä selittäisi edellä kuvattua perinteisten yritystulojen määrään kehityksen vaisuutta.

Kuvio 1. Asuntokuntien tulojen reaalikehitys vuosina 2007–2020, vuosi 2007=100. Tulo asuntokuntaa kohden, keskiarvo

Merkittävimmän päätuloerän eli palkkatulojen taso on pysynyt koko tarkasteluperiodin ajan varsin vakaana. 2010-luvun puolivälin tienoilla asuntokuntien saamien palkkatulojen keskiarvo kääntyi lievään kasvuun, mutta vuonna 2018 palkkojen reaalitaso ylitti vuoden 2007 tason.

Asuntokuntien saamien palkkatulojen heikkoa reaalikehitystä selittää maan yleinen heikohko taloustilanne (ml. työttömyyden kasvu), mutta myös väestörakenteissa tapahtuneet muutokset (kuten suurten ikäluokkien eläköityminen) ja väestön ikääntyminen on todennäköisesti heikentänyt asuntokuntien keskimääräistä palkkatulokehitystä viime vuosina.

Saadut tulonsiirrot on ainoa päätuloerä, joka on finanssikriisin jälkeen kasvanut selvästi. Saatujen tulonsiirtojen kasvua kesti heikon talouskehityksen ajan 2010-luvun puoliväliin saakka, jolloin talouden elpymisen myötä niiden määrä alkoi reaalisesti alenemaan. Koronaepidemian seurauksena asuntokuntien saamien tulonsiirtojen määrä lähti kuitenkin voimakkaaseen kasvuun, ja vuonna 2020 niiden keskiarvo ylitti vuoden 2007 tason reaalisesti noin 30 prosentilla. Tulonjakotilastossa saatuihin tulonsiirtoihin luetaan kansaneläkkeiden ja sosiaaliturvaetuuksien lisäksi myös työeläkkeet.

Heikon talouskasvun aikoina asuntokuntien kohtuullinen käytettävissä olevien rahatulojen kehitys on pääasiassa johtunut julkisen sektorin maksamista tulonsiirroista. Jotta tulevaisuudessa päästäisiin viime vuosia oleellisesti parempiin kasvulukemiin, niin siihen vaaditaan myös markkinatuloilta (etenkin palkka- ja yrittäjätuloilta) aikaisempaa selvästi parempaa reaalikehitystä. Tästä olikin havaittavissa viime vuosina viitteitä etenkin palkkatulojen kohdalla, mutta koronapandemian tuoma takapakki aiheutti niihin vuonna 2020 suuren loven.

1) Asuntokuntien kokoerot huomioivan ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon keskiarvo sen sijaan kasvoi vuonna 2020, tosin vain prosentin kymmenyksen (ks. julkistuksen kuvio 2).

Lähde: Tulonjakotilasto 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 16.12.21