Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2020 > tulot, asuminen ja asumismenot > 3 Suuret asumiskustannukset Suomessa noin 4 prosentilla, EU-maissa keskimäärin 10 prosentilla kotitalousväestöstä

3 Suuret asumiskustannukset Suomessa noin 4 prosentilla, EU-maissa keskimäärin 10 prosentilla kotitalousväestöstä

Asumiskustannusrasitteisten kotitalous- ja henkilöosuudet olivat lähes samat kuin edellisvuonna (kuvio 7). Suuret asumiskustannukset rasittivat vuonna 2020 noin 184 000 kotitaloutta eli 6,5 prosenttia kaikista kotitalouksista. Asumiskustannusrasitteisiin kotitalouksiin kuului 218 000 henkilöä, 4,0 prosenttia kotitalousväestöstä.

Kuvio 7. Kotitaloudet (%) ja henkilöt (%) asumiskustannusten tulo-osuuksien mukaan 2005, 2010–2020, nettomääräiset asumiskustannukset

Asumiskustannukset ovat suuret silloin, kun ne ovat yli 40 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista. Tietoon ei lueta saatuja asumistukia. Määritelmä ¹⁾ perustuu EU:n tilastolaitoksen Eurostatin tulo- ja elinolot -tilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions). Viimeisimmät vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa tutkimusvuodelta 2020 (tilastovuosi 2019; Eurostatin avaintaulukot : Housing cost overburden rate). Suomi kuului niiden yhdeksän maan ryhmään (Irlanti, Kroatia, Kypros, Liettua, Malta, Portugali, Slovakia, Slovenia), joissa asumiskustannusrasitteisia oli suhteellisesti vähiten, noin 2-4 prosenttia kotitalousväestöstä. Asumiskustannusrasitteisia oli EU-28 maissa keskimäärin 9,9 prosenttia kotitalousväestöstä tutkimusvuonna 2020.

Asumiskustannusrasitteisten kotitalous- ja henkilömäärien kasvut taittuivat Suomessa vuonna 2015. Edeltävinä vuosina 2013–2014 ne olivat olleet suurimmillaan, jolloin asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuudet olivat yli 7 prosenttia ja henkilöosuudet lähes 5 prosenttia.

Niiden henkilöiden määrä, joiden kotitaloudet käyttivät asumiseen vähemmän, mutta silti yli 30 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista, oli vuosina 2013–2018 lähes yhtä suuri, noin 11 prosenttia henkilöistä. Vuonna 2020 henkilöosuus oli edellisvuoden tavoin noin 10 prosenttia.

Sekä kotitalouksien, joiden asumiskustannukset olivat suhteellisen suuret, että niihin kuuluvien henkilöiden määrät kääntyivät kasvuun 2000-luvun jälkipuoliskolla molemmilla raja-arvoilla (asumiskustannusten tulo-osuus yli 30 % tai 40 %). Edeltävänä aikana määrät olivat pienempiä. Esimerkiksi vuonna 2005 henkilöitä, joiden kotitalouksissa asumiskustannusten tulo-osuudet olivat yli 40 prosenttia, oli 3,6 prosenttia, ja joilla tulo-osuudet olivat yli 30 prosenttia, 8,9 prosenttia henkilöistä.

Asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä, joilla nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuus ylitti 40 prosenttia, oli vuonna 2020 noin 3 prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Henkilömäärä oli noin 14 prosenttia pienempi. Vuosia 2008 ja 2009 lukuun ottamatta asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä kasvoi viime vuosikymmenen puolivälistä lähes yhtäjaksoisesti vuosiin 2013–2014 saakka. Vuoden 2014 jälkeen lukumäärät olivat pienemmät. (Kuvio 8.)

Kuvio 8. Asumiskustannusten tulo-osuus yli 30 % tai 40 %, kotitaloudet ja henkilöt 2005–2020

Niillä henkilöillä, joilla kotitalouden asunnon hallintasuhteena oli vuokra-asunto, asumiskustannusrasitteisuus oli yleisimmillään vuonna 2014, 13,1 prosenttia. Sen jälkeen vuodesta 2015 lähtien henkilöosuus vaihteli 10–11 prosentin välillä. Vuonna 2020 vuokra-asunnoissa asuvista henkilöistä oli asumiskustannusrasitteisia 10,4 prosenttia. Kotitalousosuus oli suurempi, 14,7 prosenttia, sillä asumiskustannusrasitteisuus oli yhden henkilön kotitalouksissa yleisempää kuin jäsenmäärältään suuremmissa kotitalouksissa. (Tulonjakotilaston tietokantataulukot.)

Kahden vuoden liukuvien keskiarvojen perusteella asumiskustannusrasitteisten, vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien henkilömäärä oli vuosina 2017–2020 noin 7 prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Kotitalousmäärä oli sitä vastoin hieman suurempi. Vuodesta 2016 lähtien asumiskustannusrasitteisten ja vuokra-asunnoissa asuvien lukumäärät kuitenkin kasvoivat hieman vuosittain. (Kuvio 9.)

Kuvio 9. Asumiskustannusten tulo-osuus yli 40 %, kotitaloudet ja henkilöt asunnon hallintasuhteen mukaan 2005–2020, 2 vuoden liukuvat keskiarvot

Kuviossa 10 on esitetty asumiskustannusrasitteisten osuudet pienituloisista henkilöistä (ks. Pienituloisuus ) kotitalouden asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2005 ja 2010–2020. Vuonna 2020 pienituloisista henkilöistä kaikkiaan 16,9 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia. Pienituloiset erosivat kotitalouden asunnon hallintasuhteen mukaan siten, että vuokra-asunnoissa 24,8 prosenttia ja omistusasunnoissa 6 prosenttia henkilöistä oli asumiskustannusrasitteisia. Vuokra-asunnoissa asumiskustannusrasitteisten henkilöosuus oli vajaat neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosina 2013 ja 2014 (29 %). Pienituloisten ja vuokra-asunnoissa asuvien asumiskustannusrasitteisuus oli ollut viimeksi vähäisempää vuosina 2010 ja 2011. Vuonna 2010 henkilöosuus oli noin 19 prosenttia ja vuonna 2011 noin 23 prosenttia.

Kuvio 10. Asumiskustannusten tulo-osuus yli 40 %, henkilöt (%) pienituloisista ja muista henkilöistä asunnon hallintasuhteen mukaan 2005, 2010–2020

Tarkasteltaessa asumiskustannusrasitteisten henkilöiden määrää kotitalouden elinvaiheen mukaan, kuului suuri enemmistö, noin 73 prosenttia yhden henkilön kotitalouksiin. Reilut kymmenes asumiskustannusrasitteisista henkilöistä kuului lapsettomien parien ja samoin kymmenes lapsiperheiden kotitalouksiin vuonna 2020.

Kaikista yhden henkilön kotitalouksista 11,9 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia vuonna 2020. Osuus oli suurin nuorimmassa ikäryhmässä, alle 35-vuotiaiden kotitalouksissa, 20 prosenttia. 35–64-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden yhden henkilön kotitalouksissa osuus oli noin 9–10 prosenttia. Kotitalouden elinvaiheen muissa ryhmissä asumiskustannusrasitteisia oli keskimäärän (4 %) tai sen alle.

1) Kansallinen tieto eroaa Eurostatin tilastoimasta tiedosta. Omakotitalojen kiinteistövero luetaan ainoastaan asumiskustannuksiin. Tilastoyksikköinä ovat henkilöiden lisäksi kotitaloudet. Eurostatin tiedoissa vuosi viittaa tutkimusvuoteen eli tilastovuotta seuraavaan vuoteen.

Lähde: Tulonjakotilasto 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 28.01.2022