Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 15.6.2016

Palveluiden viennin ja tuonnin ero kaventui vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä

Palveluiden tuonnin lasku kavensi palveluiden tuonnin ja viennin eroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaaviin lukuihin verrattuna. Palveluita vietiin 5,4 miljardin euron arvosta palveluiden tuonnin ollessa 5,6 miljardia euroa. Palveluiden tuonti väheni 1,4 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen 5,7 miljardista eurosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa –tilastosta.

Palveluiden tuonti ja vienti

Palveluiden tuonti ja vienti

Palveluiden ulkomaankaupan tasot palasivat vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolle. Tuonnin laskeminen yli prosentin kuitenkin kavensi viennin ja tuonnin eroa hieman. Palveluiden ulkomaankaupan vuoden 2015 viimeisen ja vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen väliset tiedot eivät ole vertailukelpoista kausivaihtelun takia.

Maksutaseen mukainen tavaravienti väheni 7,8 prosenttia Tullin mukaisen tavaraviennin vähentyessä 7,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Prosentuaalisten muutosten ero selittyy valmistuttamiseen ja välityskauppaan liittyvän tavarakaupan nettoviennin pienenemisellä. Tavaroiden ja palveluiden kokonaisviennin lasku oli vuodessa noin miljardi euroa tavaraviennin laskun vaikutuksesta johtuen.

Maksutaseen mukainen tavaratuonti puolestaan laski 6,2 prosenttia, mikä on Tullin tavaratuonnin 6,4 prosentin laskua vähemmän. Ero johtuu pääosin rahti- ja vakuutuskustannuksiin liittyvän CIF-FOB –vähennyksen pienentymisestä. Kokonaisuudessaan tavaroiden ja palveluiden tuonti pieneni 0,9 miljardia euroa.

Ulkomaankauppa alueittain

Tavaroiden ja palveluiden viennin alueellinen rakenne on säilynyt ennallaan vuoden 2015 ja vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvosta yli kaksi kolmasosaa kohdistuu Eurooppaan. Eurooppaan kohdistuneen viennin arvosta yli 80 prosenttia tulee EU:n alueelta. Lisäksi Euroopan osuudessa tavaroiden ja palveluiden viennistä on nähtävissä pientä kasvua.

Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Euroopan osuus vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä oli suurempi sekä tavaroissa että palveluissa vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Palveluiden viennissä Euroopan osuuden kasvu selittyy EU:n osuuden kasvulla.

Tavaroiden ja palveluiden tuonti on vientiä keskittyneempää. Maanosittaiset osuudet tuonnista ovat säilyneet ennallaan vuoden 2015 alusta alkaen. Tuonnin arvosta yli 80 prosenttia tulee Euroopan alueelta. EU:n osuus Euroopasta tulevasta tuonnin arvosta on kuitenkin noussut verrattuna EU:n ulkopuoliseen Eurooppaan.

Palveluiden ulkomaankauppa palveluerittäin

Palveluiden viennin arvosta suurin osa tulee televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluista*. Niiden osuus on kuitenkin vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä vähentynyt hieman verrattuna vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen. Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut kattavat palveluiden viennistä noin kolmanneksen. Muiden liike-elämän palveluiden osuus puolestaan kasvoi lähes neljä prosenttiyksikköä 20 prosenttiin vastaavalla ajanjaksolla. Kasvua oli erityisesti yritysten ja liikkeenjohdon konsultointipalveluissa.

Palveluiden vienti palveluerittäin

Palveluiden vienti palveluerittäin

Palveluiden osuus ulkomaankaupasta säilyi ennallaan noin 30 prosentissa sekä viennissä että tuonnissa. Palveluiden tuonnin rakenne säilyi ennallaan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Muiden liike-elämän palveluiden osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä rakentamisen ja projektitoimitusten tuonnin laskiessa kahdella prosenttiyksiköllä.

Valmistuttamiseen ja välityskauppaan liittyvistä tavaraeristä saatava kate pieneni viidenneksen noin 350 miljoonaan euroon vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Tavaroiden tuontiin vaikuttava CIF-FOB –vähennys pieneni viisi prosenttia 850 miljoonaan euroon.

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa –tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidonjärjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli . Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa –tilastossa. Siihen tehdään määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.


Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Risto Sippola 029 551 3383, Ari Knuuti 029 551 3344, globalisaatio.tilastot@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (269,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 15.6.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 1. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tpulk/2016/01/tpulk_2016_01_2016-06-15_tie_001_fi.html