Julkaistu: 14.9.2018
Palveluiden ulkomaankauppa kasvussa vuoden 2018 toisella neljänneksellä
Palveluviennin kasvu jatkui vuoden 2018 toisella neljänneksellä kasvaen 7 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Myös palvelutuonti kasvoi 7 prosenttia. Palveluviennin kasvuun vaikuttivat erityisesti rakentamisen ja projektitoimitusten, kuljetuspalveluiden ja muiden liike-elämän palveluiden viennin kasvu. Ruotsi oli merkittävin vientimaa Suomelle sekä tavaroiden että palveluiden osalta vuonna 2017 ja vuoden 2018 alkupuoliskolla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta.
Palveluiden tuonti ja vienti
Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvoi 6 prosenttia ja tuonti 5 prosenttia vuoden 2018 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Maksutaseen mukainen tavaravienti kasvoi 6 prosenttia ja tavaratuonti 3 prosenttia.
Rakentamisen ja projektitoimitusten ulkomaankauppa kasvoi huomattavasti
Sekä rakentamisen ja projektitoimitusten että muiden liike-elämän palveluiden vienti kasvoi noin 200 miljoonalla eurolla vuoden 2018 toisella neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Rakentamisen ja projektitoimitusten vienti kasvoi 43 prosenttia ja muiden liike-elämän palveluiden vienti 17 prosenttia.
Muiden liike-elämän palveluiden viennin kasvuun vaikutti eniten yli 100 miljoonan euron kasvu alaerässä asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut, johon kuuluvat muun muassa lakiasiainpalvelut, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut sekä mainonta, markkinatutkimus ja mielipideselvitykset.
Vain yhden palveluerän vienti väheni merkittävästi. Kyseinen erä, televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut (ICT-palvelut), on kuitenkin edelleen viennin suurin palveluerä. ICT-palveluita vietiin 7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla neljänneksellä. ICT-palveluiden vienti laski siten yli 100 miljoonalla eurolla.
Palvelutuonti kasvoi 7 prosenttia vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Palvelutuonnin kasvuun vaikutti erityisesti rakentamisen ja projektitoimitusten, kuljetuspalveluiden, matkailun ja ICT-palvelutuonnin kasvu. Rakentamista ja projektitoimituksia tuotiin 37 prosenttia enemmän ja ICT-palveluita 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Matkailu edelleen alijäämäistä Suomelle
Matkailuviennin (matkailu Suomeen) taso ei muuttunut vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Matkailumenojen arvo Suomesta ulkomaille, mikä tilastoidaan matkailutuonniksi, kasvoi sen sijaan 11 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Matkailupalveluita tuodaan enemmän kuin niitä viedään. Suomeen saatiin 0,6 miljardin euron arvosta tuloja matkailupalveluista vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Menoja Suomesta ulkomaille kului 1,4 miljardin euron arvosta. Matkailupalvelukauppa on siten alijäämäistä Suomelle.
Palveluiden vienti palveluerittäin
Ruotsi on edelleen Suomen tärkein vientimaa sekä tavaroiden että palveluiden osalta
Ruotsin osuus Suomen palveluviennistä oli 14 prosenttia ja maksutaseen mukaisesta tavaraviennistä 12 prosenttia vuonna 2017. Ruotsi oli siten Suomen tärkein vientimaa vuonna 2017. Toiseksi tärkeimmän tavaravientimaan, Saksan, vastaavat osuudet olivat 8 prosenttia palveluissa ja 9 prosenttia tavaroissa.
Maksutaseessa tavaravienti perustuu omistajuuden muutokseen, ei rajanylitykseen. Tällöin esimerkiksi tavaroiden valmistuttaminen Suomessa ei lisää Suomen tavaravientiä, mikäli tavaroiden omistaja ei muutu. Tavaroiden valmistuttamispalvelut Suomessa näkyvät Suomen palveluviennissä.
Ruotsiin tavaroita vietiin 1,8 miljardilla eurolla enemmän kuin Saksaan vuonna 2017. Tavaroiden vienti Ruotsiin kasvoi 9 prosenttia ja Saksaan 7 prosenttia vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna.
Maksutaseen mukaisia tavaroita vietiin 0,9 miljardilla eurolla enemmän Ruotsiin kuin Saksaan tammi-kesäkuussa 2018. Saksa ei siten ohittanut Ruotsia tavaraviennin suhteen, vaikka Saksan tavaravienti olikin poikkeuksellisen suuri vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Saksan tavaravientiä nosti merkittävä yksittäinen tavaraerä.
Tuotannollisten palveluiden vienti Saksaan lähes 70 prosentin kasvussa
Myös palveluita vietiin enemmän Ruotsiin kuin Saksaan vuonna 2017, mutta Saksaan palveluvienti kasvoi 18 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Vastaava kasvuluku Ruotsiin oli 7 prosenttia. Tuotannollisten palveluiden vienti kasvoi jopa 68 prosenttia Saksaan, kun se kasvoi vain 2 prosenttia Ruotsiin vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna.
Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain
Ulkomaankaupan tilastot
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta. Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidonjärjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli. Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.
Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.
Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus
Lisätietoja: Risto Sippola 029 551 3383, Terhi Tulonen 029 551 3604, globalisaatio.tilastot@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (294,9 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (14.9.2018)
Päivitetty 14.9.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 2. vuosineljännes 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tpulk/2018/02/tpulk_2018_02_2018-09-14_tie_001_fi.html