Julkaistu: 20.3.2020
Tietotekniikkapalvelujen vienti kasvoi selvästi vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä
Palveluvienti kasvoi 11 prosenttia vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palvelutuonti kasvoi 7 prosenttia. Palveluita vietiin 8,4 miljardilla eurolla ja tuotiin 8,8 miljardilla eurolla. Vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä vallinnut palveluiden ulkomaankaupan ylijäämä vaihtui siis takaisin alijäämäiseksi. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta .
Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain
Palveluvienti kasvoi vuoden 2019 ennakollisten tietojen mukaan 14 prosenttia verratessa vuoteen 2018. Palveluiden tuonti kasvoi 9 prosentilla vuonna 2019. Vuoden 2019 viimeisen neljänneksen kehitys noudattelee siis koko vuoden kehitystä.
Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvoi 7 prosenttia ja tuonti laski prosentin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Maksutaseen mukainen tavaravienti kasvoi 6 prosenttia ja tavaratuonti laski 5 prosenttia.
Vuoden 2019 ennakollisten tietojen mukaan tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvoi 6 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Tavaroiden ja palveluiden tuonti kasvoi vastaavasti 2 prosenttia vuonna 2019.
Maksutaseen ja Tullin mukaiset tasot voivat erota, koska Tullin mukainen tavarakauppa sisältää tavaravirtoja, joissa omistajuus ei muutu. Maksutaseen mukainen tavarakauppa perustuu sen sijaan omistajuuden muutokseen. Tullin aineistoon tehtävien muutosten lisäksi maksutaseen mukainen tavarakauppa sisältää ulkomailta ulkomaille tapahtuvia myyntejä ja ostoja.
Viennin kasvu selittyy tietotekniikkapalveluilla, tuonnin kasvu jakautuu usealle palveluerälle
Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut kattoivat 41 prosenttia koko palveluviennistä. Kyseisen erän viennin kasvu jatkui voimakkaana, vaikkakin vuoden 2019 aikana kiihtynyt kasvu vaimeni viimeisellä neljänneksellä. Edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden vienti kasvoi 59 prosenttia, kun se vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä kasvoi 84 prosenttia. Huomattavaa on, että tietotekniikkapalveluiden viennin 1,3 miljardin euron kasvu oli suurempi kuin palveluiden viennin kasvu yhteensä (0,8 miljardia euroa). Toisin sanoen, siinä missä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden vienti oli voimakkaassa kasvussa, monen muun palvelun vienti laski edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Voimakkaimmin laskevat viennin erät olivat muut liike-elämän palvelut sekä henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut. Muiden liike-elämän palvelujen sisällä voimakkaimmin laskivat asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalveluiden vienti.
Viennin kehitystä tarkastellessa keskeistä on myös televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden viennin sekä muiden liike-elämän palveluiden viennin kehityksen eriytyminen toisistaan viimeisen kahden vuoden aikana. Vuoden 2017 viimeisellä vuosineljänneksellä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden vienti oli 1,9 miljardia euroa ja muiden liike-elämän palveluiden vienti 2,0 miljardia euroa. Kahdessa vuodessa televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden vienti on lähtenyt voimakkaaseen nousuun samalla, kun muiden liike-elämän palveluiden vienti on laskenut. Vuoden 2019 viimeiselle neljännekselle tultaessa televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden vienti oli kaksi kertaa suurempi kuin muiden liike-elämän palveluiden vienti.
Palveluiden viennissä nousee esiin myös henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen toisen vuosineljänneksen revisio ylöspäin, mikä näkyi 58 prosentin kasvuna vuotta aiempaan neljännekseen verrattuna. Tasomuutos ei kuitenkaan säilynyt, vaan vuoden kolmannella ja neljännellä neljänneksellä henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen vienti päinvastoin laski.
Palveluiden tuonnin kasvu jatkui vientiä laaja-alaisempana samalla tavoin kuin vuoden 2019 aiempina vuosineljänneksinä. Eniten tuotiin muita liike-elämän palveluita, 3,3 miljardia koko 8,8 miljardin palvelutuonnista. 0,6 miljardin euron kasvusta vajaa kolmasosa syntyi televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden tuonnista, reilu kaksi kolmasosaa muiden liike-elämän palveluiden kasvusta. Tuotannollisten palveluiden sekä henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen tuonti kasvoi, mutta taas kuljetuspalvelujen ja rakentamisen tuonti laski euromääräisesti lähes yhtä paljon.
Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin
Ilman tietotekniikkapalveluiden viennin kasvua palveluvienti olisi supistunut myös koko vuonna 2019
Tarkastellessa koko vuoden 2019 palveluvientiä euromääräisesti eniten kasvanut erä oli televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut, jonka 4,2 miljardin euron kasvu oli suurempaa kuin koko viennin kasvu (3,9 miljardia euroa). Myös henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut kasvoivat 8 prosenttia, mutta kasvu painottuu alkuvuodelle. Myös rahoitus- ja vakuutuspalveluissa oli 10 % kasvua vuositasolla, mutta euromääräinen kasvu oli vain 50 miljoonaa euroa. Muiden liike-elämän palveluiden viennin 0,5 miljardin euron lasku oli euromääräisesti suurin.
Ennakollisten tietojen mukaan palveluiden tuonti kasvoi 2,7 miljardilla eurolla vuonna 2019. Toisin kuin viennin kasvu, tuonnin kasvu rakentui useiden palveluiden kasvusta. Vaikka muiden liike-elämän palveluiden 2,2 miljardin euron kasvu oli suurinta, myös televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden tuonti kasvoi 0,5 miljardilla eurolla (14 %). Lisäksi rahoitus- ja vakuutuspalveluiden tuonti kasvoi 351 miljoonaa euroa (32 %) ja henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut 109 miljoonaa euroa (12 %).
Koska palveluiden vienti kasvoi niin prosentuaalisesti kuin euromääräisesti enemmän kuin tuonti, palveluiden ulkomaankaupan alijäämä supistui 2,6 miljardista eurosta 1,4 miljardiin euroon vuonna 2019. Vuonna 2019 kolmannella neljänneksellä palveluiden tase myös oli positiivinen ensi kertaa koko tilaston tarkastelujaksolla.
Palveluiden ulkomaankauppa suurimpien kauppakumppanien kanssa hiipunut, Yhdysvaltojen kauppa korostuu
Vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä palveluiden vienti kasvoi 800 miljoonaa euroa, josta noin 40 prosenttia oli Pohjois- ja Etelä-Amerikan viennin kasvua, kolmannes Aasian viennin kasvua ja vain noin 14 prosenttia Euroopan viennin kasvua.
Keskeisimpien kauppakumppanien muutokset näkyvät maatasolla: vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä Yhdysvaltojen osuus Suomen palveluviennistä oli 13 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 11 prosenttia. Merkitystään on menettänyt Ruotsi, jonne vietiin 8 prosenttia vähemmän palveluja kuin vuosi sitten ja jonka osuus Suomen palveluviennistä on pudonnut vuodessa kahdella prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin. Samalla tavoin palveluvienti Saksaan laski 7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna, ja Saksan osuus Suomen palveluviennistä laski yhdeksästä seitsemään prosenttiin.
Vastaava muutos näkyy palvelujen tuonnissa. Reilu puolet palvelujen tuonnin kasvusta tuli Yhdysvaltojen kanssa käydystä palvelukaupasta ja kymmenesosa muiden Amerikan maiden kanssa käydystä kaupasta. Kuudesosa tuonnin kasvusta syntyi Aasian ja 11 prosenttia Euroopan palvelutuonnin kasvusta. Muutos heijastuu kauppakumppanien tuonnin suhteellisiin osuuksiin: Yhdysvaltojen osuus palveluiden tuontimaana on kasvanut ja Ruotsin osuus laskenut kolme prosenttiyksiköllä. Tätä selittää paitsi Yhdysvaltain tuonnin kasvu, myös Ruotsista tuotujen palvelujen määrän supistuminen. Naapurimaa Venäjän kanssa käydyssä palveluiden ulkomaankaupassa ei sen sijaan ole ollut merkittäviä muutoksia. Palvelujen vienti Venäjälle nousi ja tuonti laski 2 prosenttia.
Ennakollisten vuositietojen mukaan vuonna 2019 vienti kasvoi voimakkaasti paitsi Yhdysvaltoihin myös erityisesti Kiinaan sekä Euroopan, Amerikan, Aasian ja Afrikan ulkopuolisiin maihin. Jos trendi jatkuu, se näkyy ennen pitkää kauppakumppanien suhteellisissa osuuksissa.
Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain
Ulkomaankaupan tilastot
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli. Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.
Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.
Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus
Lisätietoja: Tommi Kaatrasalo 029 551 3320, Miia Korhonen 029 551 3420, globalisaatio.tilastot@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala
Julkaisu pdf-muodossa (303,0 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (20.3.2020)
Päivitetty 20.3.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 4. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tpulk/2019/04/tpulk_2019_04_2020-03-20_tie_001_fi.html