Työtaistelutilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Työtaistelutilasto kuvaa työntekijöiden tai työnantajien Suomessa järjestämiä työtaisteluja. Työtaistelujen laajuutta kuvataan lukumäärillä osallistuneista työntekijöistä ja menetetyistä työpäivistä.
1.2 Tilaston käsitteet, luokitukset ja aineistot
1.2.1 Aineistot:
Pääosa työtaistelutiedoista saadaan työnantajajärjestöiltä. Lisäksi
työtaistelutietoja kerätään tiedotusvälineistä ja kysytään
tarkempia tietoja suoraan yrityksiltä.
1.2.2 Käsitteet:
Työtaistelu: Työntekijäpuolen tai työnantajapuolen työn
väliaikaista tahallista keskeyttämistä, työstä kieltäytymistä, sen
hidastamista tai muuta painostuskeinoa jonkin päämäärän
saavuttamiseksi.
Lakko: Työntekijät kieltäytyvät työn tekemisestä ja
tällöin he eivät myöskään yleensä saavu työpaikalle.
Jarrutus: Työntekijät ovat työpaikalla, mutta tekevät
työtä normaalia huomattavasti hitaammin.
Saarto: Työntekijät kieltäytyvät esim. käsittelemästä tietyn yrityksen kuljetuksia.
Ylityökielto: Työntekijät kieltäytyvät ylitöiden tekemisestä.
Työsulku: Työnantaja sulkee työpaikan ja keskeyttää palkanmaksun.
Välillisesti työtaisteluun osallistuneet: Työntekijät, jotka eivät kuulu työtaistelun osapuoliin, mutta jotka eivät ole voineet tehdä työtänsä työtaistelun vuoksi.
Valtakunnallinen työtaistelu: Työtaistelu on valtakunnallinen, jos sitä johtaa ammattiliitto tai jokin muu yhteinen organisaatio koko valtakunnan alueella. Valtakunnallisia työtaisteluja ei tilastoida lääneittäin tai kunnittain.
1.2.3 Luokitukset:
Mm. toimiala, työnantajasektori, työtaistelun syy, muoto, lääni, ja kesto.
2. Menetelmäkuvaus
Työtaistelutilastoon kerätään kaikki työtaistelut, jotka tulevat Tilastokeskuksen tietoon. Työnantajajärjestöjen työtaistelutiedot ja muulla tavalla kerätyt työtaistelutiedot kerätään yhteen tietokantaan. Näin saadusta tietokannasta tehdään taulukoita valittujen luokittelujen ja määrätietojen mukaan.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Osa pienemmistä työtaisteluista jää tilaston ulkopuolelle, koska
niiden olemassaolosta ei saada tietoa. Näiden työtaistelujen
puuttumisella on lähinnä merkitystä vain työtaistelujen
lukumäärätietoihin. Työtaisteluiden laajuutta paremmin kuvaaviin
työntekijöiden lukumäärätietoihin ja työpäivämenetyksiin joidenkin
pienten työtaisteluiden puuttumisella ei ole olennaista
merkitystä.
Työtaistelujen laajuudesta voi olla työnantaja- ja
työntekijäpuolella erilainen näkemys. Yleensä käytetään
työnantajajärjestöjen lähettämiä tietoja, jotka ovat
yksityiskohtaisia.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Tiedot julkaistaan Hinta- ja palkkatiedotteessa kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi tietoja on Tilastokatsauksessa ja vuosikirjassa. Internetissä tiedot ovat tilaston kotisivulla ja Statfin-tilastopalvelussa. Tarkempia tietoja on mahdollista saada Tilastokeskuksesta.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
6.1 Vertailtavuus muiden maiden tilastoihin
Eri maiden työtaistelutilastot voivat vaihdella suuresti.
Työjärjestö ILO kerää tietoa työtaisteluista kaikista maista,
joista sitä on saatavilla.
6.2 Vertailtavuus historiatietoihin
Työtaistelutietoja on olemassa yli sadan vuoden ajalta. Vuonna 1971
tehtiin tilaston laaja uudistus, jolloin tilaston kattavuus
pienemmissä työtaisteluissa parani.
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tuoreimpaan julkaistuun työtaistelutilastoon voi tulla pieniä lisäyksiä, jos joistain työtaisteluista saadaan tiedot työnantajajärjestöltä poikkeuksellisen myöhään.
8. Dokumentointi
Työtaisteluihin liittyvää dokumentaatiota on saatavissa tilaston kotisivulta sekä tilastoa tuottavalta Tilastokeskuksen vastuualueelta (sähköpostiosoite palkat.indeksit@stat.fi ja puhelinnumero 09 - 1734 1 /Työtaistelutilasto).
Päivitetty 15.6.2005
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työtaistelutilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0823. 2004,
Työtaistelutilaston laatuseloste
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tta/2004/tta_2004_2005-06-15_laa_001.html