Lähes kolmannes väestöstä on korkeasti koulutettuja

Naiset viihtyvät koulun penkillä miehiä pitempään

Vuosituhannen vaihteen jälkeen uusien tutkintojen määrä on kääntynyt vahvaan nousuun. Erityisesti naiset ovat panostaneet koulutukseen. Uusia korkea-asteen tutkintoja suoritettiin 53 300 kappaletta vuonna 2012. Näistä naisten tekemien tutkintojen osuus oli yli 60 prosenttia. Ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakouluasteen suorittaneista joka toinen oli nainen 1990-luvun alussa. Tämän jälkeen naisten osuus kasvoi tasaisesti ja oli yli 60 prosenttia vuonna 2012. Tutkintopiikin vuonna 2008 selittää yliopistojen tutkinnonuudistus. Tutkinnonuudistukseen liittyvä siirtymäaika päättyi kesällä 2008, paitsi tekniikan ja lääketieteen aloilla, joissa siirtymäaika päättyi vuonna 2010.

Kuvio 1. Uudet korkea-asteen tutkinnon suorittaneet sukupuolen mukaan vuosina 1992–2012

Väestön koulutustaso kasvaa vakaasti

Lähes joka kolmannella työikäisellä suomalaisella, 1,2 miljoonalla, oli vähintään alimman korkea-asteen tutkinto vuonna 2011. Vuosituhannen vaihteessa korkeasti koulutettuja oli joka neljäs, 960 000 henkilöä. Korkeasti koulutetun väestön määrä kasvoi 26 prosenttia reilussa vuosikymmenessä. Työikäisen väestön kasvu oli samanaikaisesti neljä prosenttia. Tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2011 kaikkiaan 35 700, mikä oli 13 000 tutkijakoulutettua enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli 342 000, noin 118 000 enemmän kuin vuonna 2000. Muita korkea-asteen tutkintojen suorittaneita oli 835 000, 122 000 enemmän kuin vuonna 2000.

Kuvio 2. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä väestössä vuosina 2000 ja 2011

Uusimaa houkuttelee korkeasti koulutettuja

Korkeasti koulutetuista 36 prosenttia asui Uudenmaan maakunnassa vuonna 2011. Kaikista työikäisistä 29 prosenttia oli uusimaalaisia. Naisista 40 prosenttia ja miehistä kolmannes olivat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon. Myös Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakunnassa korkeasti koulutettujen osuus oli korkea, noin 30 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten osuus oli kaikissa maakunnissa selkeästi miesten vastaavaa osuutta suurempi.

Kuvio 3. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus työikäisistä sukupuolen mukaan maakunnittain vuonna 2011

Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen ennustaa korkeaa työllisyysastetta.

Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneen väestön (15–64 vuotiaat) työllisyysaste oli 84,4 prosenttia vuonna 2011, mikä oli lähes 15 prosenttiyksikköä suurempi kuin väestöllä keskimäärin. Korkeasti koulutettujen osalta parhain työllisyysaste oli Pohjanmaalla. Muita korkean työllisyysasteen maakuntia olivat Uusimaa, Kanta-Häme, Ahvenanmaa ja Keski- ja Etelä- Pohjanmaan maakunta, joissa työllisyysaste oli koko maan lukua suurempi. Kaikissa maakunnissa korkeasti koulutettujen työllisyysaste oli selkeästi suurempi kuin koko väestön työllisyysaste.

Kuvio 4. Väestön työllisyysaste maakunnittain vuonna 2011

Lähde: Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2012. Tilastokeskus

Lisätietoja: Marianne Kaplas 09 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

Päivitetty 20.3.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3228. 2012, Lähes kolmannes väestöstä on korkeasti koulutettuja . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tthv/2012/tthv_2012_2014-03-20_kat_001_fi.html