Julkaistu: 12.2.2019
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista aikuisista enemmistö vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2017 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista 18–24-vuotiaista noin kaksi kolmasosaa oli vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita. Pelkän peruskoulutaustan omaavia ryhmässä oli 37,6 prosenttia. Siirtymäaika lukio- tai ammatillisen koulutuksen opinnoista korkea-asteen opintoihin näkyy myös työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrän vaihtelussa 20 ikävuoden kynnyksellä.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18–24-vuotiaiden määrä iän ja korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan vuonna 2017
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto kuvaa väestön pääasiallista toimintaa eli taloudellisen toiminnan laatua vuoden lopussa. Vuoden 2017 väestössä 18–24-vuotiaita oli noin 448 000, joista 50,3 prosenttia oli työllisiä, 31,2 prosenttia opiskelijoita, ja 1,7 prosenttia varusmiehiä. Kyseisestä ikäluokasta 75 515 henkilöä (16,9 %) oli työn ja koulutuksen ulkopuolella 1) . Heistä 43 342 (57,4 %) oli miehiä ja 32 173 naisia.
Reilu kolmannes työn ja opiskelun ulkopuolella olevista nuorista aikuisista peruskoulutaustan varassa
Suurin osa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista aikuisista oli 20-vuotiaita (14 615 henkilöä) ja 19-vuotiaita (13 264). Pelkän perusasteen koulutuksen 2) omaavien henkilöiden määrä oli melko tasainen kaikissa ikäryhmissä: 18-vuotiaissa heitä oli vähiten (3 270) ja 24-vuotiaissa eniten (4 511). Sen sijaan ammatillisen koulutuksen tutkinnon ja etenkin ylioppilastutkinnon omaavien määrä vaihteli enemmän iästä riippuen. Ammatillisen koulutuksen tutkinnon omaavia työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia oli eniten 20-vuotiaissa (6 368). Ylioppilastutkinnon omaavia henkilöitä sen sijaan oli eniten 19-vuotiaissa (4 963). Korkea-asteen tutkinnon 3) omaavien määrä oli pieni tarkastelluissa ikäryhmissä: eniten heitä oli 24-vuotiaissa (794).
Tyypillisin koulutustausta työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla vaihteli ikävuosittain. 18-vuotiaissa peruskoulun korkeimpana tutkintona omaavien osuus oli suurin (3 270 henkilöä). Sen sijaan 19-vuotiaissa tyypillisin koulutustausta oli ylioppilastutkinto (4 963) ja 20–24-vuotiaissa ammatillisen koulutuksen tutkinto (4 905–6 358).
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuus pysynyt 2000-luvulla selvästi alle 1990-luvun lamahuipun
18–24-vuotiaiden työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien miesten ja naisten osuus saman sukupuolen vastaavan ikäisestä väestöstä vuosina 1987–2017
Vuosien 1987–2017 aikana työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrä on vaihdellut välillä 441 800–505 800. Ryhmän osuus kaikista kyseisen vuoden 18–24-vuotiaista on ollut pienimmillään vuonna 1989 (11,2 %) ja korkeimmillaan vuonna 1992 (29,7 %). Vuonna 1992 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuus oli korkeimmillaan Lapin ja Kainuun maakunnissa, jossa osuus nousi yli 34,5 prosentin. Myös Päijät-Hämeessä osuus nousi 33,9 prosenttiin vuonna 1993.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien miesten osuuksissa näkyy naisiin verrattuna suurempaa vaihtelua tarkasteltuna aikajaksona. Vuosien 1987–2017 aikana 18–24-vuotiaiden työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuudet vastaavan ikäisestä väestöstä vaihtelivat miehillä 10,5–31,4 prosentin ja naisilla 11,9–28,3 prosentin välillä.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuudet olivat miehissä ja naisissa suurimmat 1990-luvun alun taloudellisen laskusuhdanteen aikana ja sen jälkeisinä vuosina (1991–1996). Myös sukupuolten väliset erot osuuksissa ovat olleet suurimmat laskusuhdanteiden jälkeisinä vuosina. Vuosien 1991 ja 1996 aikana työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien miesten osuus kaikista vastaavan ikäisistä miehistä oli 1,7–4,6 prosenttiyksikköä suurempi naisten vastaaviin osuuksiin verrattuna. Lisäksi vuosien 2009 ja 2015 välillä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien miesten osuus kaikista vastaavan ikäisistä miehistä oli 1,8–5,7 prosenttiyksikköä suurempi naisten vastaaviin osuuksiin verrattuna.
1) Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin ei lasketa varusmiespalvelusta suorittavia henkilöitä
2) Perusasteen koulutuksen omaavien ryhmä sisältää kaikki henkilöt, joista ei ole tietoa peruskoulun jälkeisestä tutkinnosta. Näitä ovat peruskoulun suorittaneet ja keskeyttäneet sekä henkilöt, joiden koulutustausta on tuntematon tai jotka ovat suorittaneet ulkomailla peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
3) Korkea-asteen tutkintoon sisältyy kaikki toista astetta ylemmät tutkinnot, so. alimman korkea asteen, alemman korkeakouluasteen sekä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot.
Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Juhana Nordberg 029 551 3051, info@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (308,0 kt)
- Katsaukset
-
- 1. Taloudellinen huoltosuhde oli 137 vuonna 2017 (12.2.2019)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18 - 24-vuotiaiden määrä iän ja korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan vuonna 2017 1) (12.2.2019)
- Liitetaulukko 2. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat 18 - 24-vuotiaat miehet ja naiset ikävuoden mukaan vuonna 2017 1) (12.2.2019)
- Liitetaulukko 3. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18 - 24-vuotiaiden määrä ja osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vuosina 1987-2017 1) (12.2.2019)
- Liitetaulukko 4. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18 - 24-vuotiaiden määrä ja osuus vastaavan ikäisestä väestöstä maakunnittain vuonna 2017, yhteensä ja sukupuolittain 1) (12.2.2019)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: työssäkäyntitilasto (12.2.2019)
Päivitetty 12.2.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. pääasiallinen toiminta ja ammattiasema 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2017/01/tyokay_2017_01_2019-02-12_tie_001_fi.html