Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Laatuseloste: Ulosottoasiat

1. Tilastotietojen relevanssi

Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Ulosottoasioilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana ulosottopiireissä vireillä olleita tai päättyneitä ulosottoasioita. Ulosottoasia luokitellaan avoimeksi tai päättyneeksi sen mukaan jatkuuko asian vireilläolo vielä kalenterivuoden päätyttyä. Ulosottoasian hakijana voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottovelallinen voi niin ikään olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottoasioita säätelee ulosottokaari (705/2008), joka astui voimaan 1.1.2008. Ulosottokaari korvasi aikaisemmin voimassa olleet ulosottolainsäännökset.

Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Ulosottoa edeltää yleensä oikeudenkäynti. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Velkoja voi pyytää ulosottomiehen toimenpiteitä sen jälkeen, kun hänen saatavastaan on olemassa tuomioistuimen päätös, jossa maksuvelvollisuus on määrätty. Kun saatava tulee ulosottoon perittäväksi, ulosottomies lähettää velalliselle yleensä vireilletuloilmoituksen. Tietyt saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä. Myös rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamukset, kuten sakot ja rikesakot, peritään ulosotossa. Elatusapujen perinnän osalta ei vaadita tuomioistuimen päätöstä, jos elatusmaksuista on laadittu kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja on vahvistanut. Osamaksusopimusten osalta perintään voidaan ryhtyä ulosottomiehen laatiman osamaksutilityspöytäkirjan perusteella.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilastokeskukselle toimitetaan kerran vuodessa oikeusministeriön oikeushallinto-osaston ulosottoyksikön työmäärä- ja euromäärätilastoja. Aineisto on kokonaisaineisto. Tiedot saadaan oikeushallinnon ulosoton tietojärjestelmän tietovarastosta, josta käytetään lyhennettä dwUljas. Tilastokeskuksessa kotimaassa asuviin henkilötunnuksellisiin ulosottovelallisiin yhdistetään Tilastokeskuksen aineistoista sosio-ekonomisia taustatietoja. Kaikki julkaistavat taulukot laaditaan Tilastokeskuksessa.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastojen perusaineistona dwUljasta voidaan pitää erittäin kattavana, tiedot kohdistuvat ajallisesti täsmällisesti ja mitattavat muuttujat vastaavat hyvin määritelmiänsä. Aineistossa voi kuitenkin olla vääriä tietoja esimerkiksi tiedonantajan tallennusvirheistä johtuen. Näitä virheitä korjataan tarkastamalla vääriltä vaikuttavat tiedot. Tietoja tarkastetaan myös tekemällä vertailua oikeushallinnon ulosottotoimen tilastoon.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Ulosottoasioiden tilasto julkaistaan kerran vuodessa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Ulosottoasioiden tilastosta julkaistaan tuorein julkistus Internetissä Tilastokeskuksen kotisivulla. Julkistus ilmestyy aina julkaisupäivänä kello 9.00. Aikasarjat julkaistaan myös Tilastokeskuksen tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin).

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Ulosottoasioiden tilaston aikasarja alkaa vuodesta 2008 ja tiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia tästä lähtien.

Tilastoissa käytetään uusinta julkaisuhetkellä voimassa olevaa ulosottopiirien luokitusta. Aikaisempien vuosien luvut muutetaan vastaamaan uusinta ulosottopiiriluokitusta, jotta tilastot olisivat vertailukelpoisia. Asiatyypin osalta käytetään tilastovuonna voimassa olevaa luokitusta. Myös näiden osalta aikaisempien vuosien luvut muutetaan vastaamaan uusinta luokitusta.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Ulosottoasioiden tilastolla ei ole suoria kosketuspintoja muihin Tilastokeskuksen oikeustilastojen aineistoihin. Oikeushallinnon ulosottoyksikkö tuottaa vuosittain paperijulkaisun ulosottotoimesta. Julkaisun tilastot eivät ole täysin yhtenäisiä Tilastokeskuksen ulosottoasioiden tilaston kanssa. Tilastojen välisten erojen oletetaan kuitenkin olevan vähäisiä. Erot tilastojen välillä johtuvat lähinnä siitä, että oikeushallinnon ulosottoyksikön paperijulkaisuun tehdään ulosottovirastojen esitysten perusteella manuaalisia korjauksia. Manuaalikorjaukset eivät kuitenkaan sisälly Tilastokeskukseen toimitettavaan perusaineistoon (dwUljakseen). Velallisiin kohdistuvien ulosottoasioiden lukumäärä voi olla hieman suurempi kuin ulosottoasioiden kokonaismäärä, sillä yhteen ulosottoasiaan voi liittyä useampi kuin yksi ulosottovelallinen. Velallistiedoissa velalliseen kohdistuva ulosottoasia lasketaan aina yhdeksi riippumatta ulosottoasiaan liittyvien velallisten lukumäärästä.


Lähde: Ulosottoasiat 2009,Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Hänninen (09) 1734 2606, oikeus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 20.9.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ulosottoasiat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-1514. 2009, Laatuseloste: Ulosottoasiat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/uloa/2009/uloa_2009_2010-09-20_laa_001_fi.html