Julkaistu: 1.4.2016
Äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni toisena vuotena peräkkäin
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2015 lopussa 5 487 308. Väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana 15 555 henkilöllä. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni vajaalla 4 000 henkilöllä. Vieraskielisten määrä kasvoi runsaalla 19 000 henkilöllä.
Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1981–2015
Vieraskielisten osuus koko väestöstä 6 prosenttia, Uudellamaalla yli 11 prosenttia
Suomessa asui vakituisesti vuoden 2015 lopussa 329 562 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on nyt 6 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat, 72 436 henkilöä, viroa puhuvat, 48 087 ja somalia puhuvat, 17 871.
Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 2015 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa, 11,3 prosenttia väestöstä ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, 2,0 prosenttia.
65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä EU28-maista kuudenneksi suurin
Suomessa oli vuoden 2015 lopussa 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä 1 123 103. Joka viides suomalainen on nyt vähintään 65-vuotias. Eurostatin tilastojen mukaan 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli Suomessa EU28-maista kuudenneksi suurin vuoden 2014 lopussa. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin Italiassa, Saksassa ja Kreikassa sekä pienin Irlannissa.
65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä EU28-maissa vuoden 2014 lopussa
Väkiluku kasvoi 8 maakunnassa ja vain 81 kunnassa
Väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana kahdeksassa maakunnassa. Määrällisesti eniten väkilukuaan kasvattivat Uusimaa, 16 873 henkilöllä ja Pirkanmaa, 2 732 henkilöllä. Suhteellisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 1,1 prosenttia.
Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa, 1 257 henkilöllä ja Kymenlaaksossa, 1 170 henkilöllä. Suhteellisesti eniten väkiluku pieneni Kainuussa, 1,0 prosenttia.
Vuoden 2015 aikana väkiluku kasvoi vain 81 kunnassa. Määrällisesti eniten väkilukuaan kasvattivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu ja Tampere. Suhteellisesti eniten väkiluku kasvoi Manner-Suomen kunnista Limingassa ja Sipoossa.
Väkiluku pieneni määrällisesti eniten Kouvolassa, Savonlinnassa ja Salossa. Suhteellisesti eniten väkiluku pieneni Manner-Suomessa Ristijärven, Posion ja Siikaisten kunnissa.
Lähde: Väestörakenne 2015, Tilastokeskus
Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (303,0 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Aluejärjestelyt 1.1.2016 (1.4.2016)
- Liitetaulukko 2. Väestö kielen mukaan 1980 - 2015 (1.4.2016)
- Kuviot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Väestörakenne 2015 (1.4.2016)
Päivitetty 01.04.2016
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vaerak/2015/vaerak_2015_2016-04-01_tie_001_fi.html