Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 20.6.2018

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä 11 vuotta

Tilastokeskuksen mukaan toisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli vuonna 2017 hyvin matala, 10,9 vuotta. Keski-ikä oli sama 10,9 vuotta sekä tytöillä että pojilla tässä joukossa. Toisen polven eli Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat vielä enimmäkseen hyvin nuoria. Heistä 84 prosenttia oli alaikäisiä ja lähes puolet alle kouluikäisiä vuonna 2017.

Toisen polven (Suomessa syntyneiden) ulkomaalaistaustaisten ikärakenne 2017

Toisen polven (Suomessa syntyneiden) ulkomaalaistaustaisten ikärakenne 2017

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä 38 vuotta

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 38,0 vuotta vuonna 2017. Miesten keski-ikä oli 37,2 vuotta, hieman matalampi kuin naisten keski-ikä, 38,8 vuotta. Koko väestön keski-ikä oli 42,7 vuotta vuonna 2017 (miehillä 41,3 vuotta ja naisilla 44,0 vuotta). Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat siis hieman koko väestöä nuorempia.

Ensimmäisen polven (ulkomailla syntyneiden) ulkomaalaistaustaisten ikärakenne 2017

Ensimmäisen polven (ulkomailla syntyneiden) ulkomaalaistaustaisten ikärakenne 2017

Joka kymmenes alle kouluikäinen on ulkomaalaistaustainen

Alle kouluikäisistä (0–6-vuotiaat) ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuoden 2017 lopussa 9,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla alle kouluikäisistä jo joka viides on ulkomaalaistaustainen. Koko väestön keskuudessa ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7 prosenttia vuonna 2017.

Alaikäisiä ulkomaalaistaustaisia oli Suomessa vuoden 2017 lopussa 86 000. Heistä ulkomailla syntyneitä eli ensimmäisen polveen kuuluvia oli 39 prosenttia ja Suomessa syntyneitä eli toiseen polveen kuuluvia oli 61 prosenttia.

Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä yli puolet asui Uudellamaalla. Toisen polven ulkomaalaistaustaisista Uudellamaalla asui 61 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 18 prosenttia sekä Espoossa ja Helsingissä, 16 prosenttia.

Enemmistö ulkomaalaistaustaisista korkean kehitystason maista

Ulkomaalaistaustaisten taustamaat voidaan jakaa neljään luokkaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan. Taustamaa on äidin tai isän syntymävaltio, tai jos sitä ei ole tiedossa, henkilön oma syntymävaltio.

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista yli puolella oli taustamaana hyvin korkean HDI:n maa. Korkean, keskitason ja matalan tai tuntemattoman maan osuudet olivat keskenään suunnilleen yhtä suuret.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisilla hyvin korkea HDI taustamaana oli vähemmän yleinen kuin ensimmäisellä polvella, ja muut HDI-luokat hieman suurempia kuin ensimmäisellä polvella. Varsinkin matalan tai tuntemattoman HDI:n osuus oli suurempi toisen polven kuin ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla.

Ulkomaalaistaustaiset taustamaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan 2017, %

Ulkomaalaistaustaiset taustamaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan 2017, %

Thaimaalaistaustaisista 86 prosenttia naisia

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten sukupuolijakauma vaihtelee taustamaan mukaan. Viidestätoista suurimmasta taustamaaryhmistä naisenemmistö oli thaimaalais-, venäläis-, kiinalais- ja vietnamilaistaustaisilla vuonna 2017. Thaimaalaistaustaisista jopa 86 prosenttia oli naisia.

Miesten osuus oli suurin turkkilais-, irakilais- ja intialaistaustaisilla. Turkkilaistaustaisista miehiä oli 69 prosenttia.

Suurimmat ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten ryhmät sukupuolen mukaan 2017, %

Suurimmat ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten ryhmät sukupuolen mukaan 2017, %

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten sukupuolijakauma taustamaan mukaan on luonnollisesti paljon tasaisempi, koska he ovat Suomessa syntyneitä, eivätkä valikoituneita samalla tavoin kuin ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten joukko.


Lähde: Väestörakenne 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marja-Liisa Helminen 029 551 3273, Markus Rapo 029 551 3238, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (298,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 20.06.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. Ulkomaalaistaustainen väestö 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vaerak/2017/02/vaerak_2017_02_2018-06-20_tie_001_fi.html