Lapsettomuus yleistymässä matalammin koulutetuilla

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuonna 2018 Suomessa asuvista ja kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista 45–49-vuotiaista naisista 18,8 prosenttia oli lapsettomia. Perusasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla lapsettomien osuus on 22,5 prosenttia, keskiasteen tutkinnon suorittaneilla 18,7 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla 18,3 prosenttia. Kymmenessä vuodessa keskiasteen tutkinnon suorittaneilla lapsettomien osuus on noussut 3,6 prosenttiyksikköä ja perusasteen tutkinnon suorittaneilla 3,0 prosenttiyksikköä.

Lapsettomien 45-49-vuotiaiden miesten ja naisten osuus koulutusasteen mukaan 1987-2018, prosenttia

Myös miehillä lapsettomuus yleisempää matalamman koulutustason suorittaneilla

Kotimaisia kieliä puhuvista 45-49-vuotiaista miehistä oli vuoden 2018 lopussa lapsettomia 26,7 prosenttia. Miehillä erot lapsettomien osuudessa ovat koulutusasteen mukaan naisia huomattavasti suuremmat. Perusasteen koulutuksen suorittaneista lapsettomia oli joka kolmas, keskiasteen koulutuksen suorittaneista 29,4 prosenttia ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneista 20,8 prosenttia.

45–49-vuotiaista naisista yhä suurempi osuus elää lapsettomana parisuhteessa

Yhä useampi perusasteen koulutuksen suorittaneista lapsettomista 45-49-vuotiaista miehistä ja naisista asui ilman puolisoa vuonna 2018 kuin vuonna 1987.

Keskiasteen tutkinnon suorittaneista lapsettomista 45-49-vuotiaista naisista puolison kanssa asuu nykyisin 43 prosenttia, kun osuus oli 37 prosenttia vuonna 1987.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista kohdalla 45-49-vuotiaiden lapsettomien miesten ja naisten kehityskulku poikkeaa toisistaan. Yhä useampi mies elää ilman puolisoa, kun taas yhä useampi nainen lapsettomana puolison kanssa. Kun vuonna 1987 korkea-asteen tutkinnon suorittaneista lapsettomista naisista ilman puolisoa asui 70 prosenttia, oli osuus vuonna 2018 runsaat puolet.

45-49-vuotiaiden lapsettomat miehet ja naiset koulutuksen ja perheaseman mukaan 1987 ja 2018

Lapsettomien osuus korkein Uudellamaalla ja kaupunkien keskustoissa

Lapsettomien kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien 45-49-vuotiaiden naisten osuus oli vuoden 2018 lopussa korkein Uudellamaalla, 22 prosenttia. Matalin osuus oli Pohjanmaalla, 14 prosenttia. Kaikista lapsettomista kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista 45-49-vuotiaista naisista useampi kuin joka kolmas asui Uudellamaalla.

Sisemmällä kaupunkialueella lapsettomien kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien 45-49-vuotiaiden naisten osuus oli vuoden 2018 lopussa 40 prosenttia. Sisemmän ja ulomman kaupunkialueen muodostamalla ydinkaupunkialueella asui kaksi kolmasosaa kaikista lapsettomista kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista 45-49-vuotiaista naisista.
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Kaupunkimaaseutu_luokitus

Ydinkaupunkialueella asuu 61 väestöstä

Kaupungistumisesta on puhuttu viime vuosina paljon. Kaupungistumiskehityksen seurantaa on vaikeuttanut kuntaliitokset suurin maakuntakeskuksiin. Hallinnollisen päätöksen seurauksena kuntaliitosasukkaista on tullut osa kaupunkiväestöä ilman, että yksikään henkilö on todellisuudessa muuttanut asuinpaikkaansa. Perinteinen tilastollinen kuntaryhmitys ei tässä muuttuneessa tilanteessa anna enää todellista kuvaa kehityksestä.

Vuoden 2018 lopussa Suomen väestöstä 61 prosenttia asui ydinkaupunkialueella. Ydinkaupunkialue muodostuu sisemmästä ja ulommasta kaupunkialueesta. Ulomman kaupunkialueen ulkoraja tarkoittaa asemakaavoitetun alueen ulkorajaa ja näin ollen kuvaa suunnitellusti rakennettua yhtenäistä kaupunkialuetta.

Perinteisen tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimaisissa kunnissa asui vuoden 2018 lopussa 72 prosenttia koko väestöstä.

Uudellamaalla neljä viidestä asuu ydinkaupunkialueella, Etelä-Pohjanmaalla vain joka neljäs

Maakunnittain tarkasteltuna ydinkaupunkialueilla asuvien osuudessa on suuria eroja. Vuoden 2018 lopussa Uudenmaan maakunnan väestöstä 83 prosenttia asui ydinkaupunkialueella. Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa kaksi kolmasosaa väestöstä asui ydinkaupunkialueilla. 19 maakunnasta kymmenessä ydinkaupunkialueella asuvien osuus oli alle puolet maakunnan väestöstä.

Ydinkaupunkialueella asuvien osuus väestöstä Manner-Suomessa maakunnittain 1998 ja 2018

Kunnittain tarkasteltuna ydinkaupunkialueella asuvien osuus on korkein pääkaupunkiseudulla. 20 suurimmasta kunnasta matalin osuus ydinkaupunkialueilla asuvista oli Salossa, 51,8 prosenttia, Kouvolassa, 56,8 prosenttia, ja Mikkelissä, 66,9 prosenttia. Neljännes Porin, Oulun ja Kuopion väestöstä asuu ydinkaupunkialueen ulkopuolella. Tilastollisessa kuntaryhmityksessä ja kuntien kokonaisväkilukuja tarkasteltaessa nämä ydinkaupunkialueen ulkopuolella asuvat henkilöt lasketaan mukaan kaupunkilaisiin, mikä vääristää ilmiötä.

Ydinkaupunkialueilla asuvien osuus 20 suurimman kunnan väestöstä 1998 ja 2018

Ydinkaupunkialueiden väestö kasvaa ulkomaalaistaustaisten johdosta

Ydinkaupunkialueilla asuvien osuus koko maan väestöstä on noussut 20 vuoden kuluessa viidellä prosenttiyksiköllä. Suomalaistaustaisista henkilöistä asui ydinkaupunkialueella 55 prosenttia vuoden 1998 lopussa ja 59 prosenttia vuoden 2018 lopussa. Ulkomaalaistaustaisista henkilöistä asui ydinkaupunkialueella 83 prosenttia vuoden 1998 lopussa ja 85 prosenttia vuoden 2018 lopussa.

20 vuoden kuluessa ydinkaupunkialueiden väestömäärä on kasvanut 450 000 henkilöllä. Kasvusta 258 000 tuhatta henkilöä eli yli puolet on ulkomaalaistaustaisia. Samalla aikavälillä ulkomaalaistaustaisten osuus ydinkaupunkialueiden väestöstä on noussut kolmesta prosentista 10 prosenttiin.

Ydinkaupunkialueiden muuttovoitto syntyperän mukaan 2006–2018

Lähde: Väestörakenne 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (372,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Liitekuvio 1. Ruotsinkielisten ja vieraskielisten osuus väestöstä 1900 - 2018 (22.11.2019)
Liitekuvio 2. Suomen kansalaiset, joilla kaksoiskansalaisuus 2000-2018 (22.11.2019)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Väestörakenne 2018 (22.11.2019)

Päivitetty 22.11.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. vuosikatsaus 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vaerak/2018/01/vaerak_2018_01_2019-11-22_tie_001_fi.html