Julkaistu: 24.3.2020
70 vuotta täyttäneitä 874 000
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 874 314 vähintään 70 vuotta täyttänyttä henkilöä. Heistä 370 405 oli miehiä ja 503 909 naisia. 70 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 100 000 henkilöllä.
70 vuotta täyttäneiden määrä Suomessa 1970–2019
70 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä korkein Etelä-Savossa
Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa vähintään joka viides henkilö oli 70 vuotta täyttänyt vuoden 2019 lopussa. Kainuussa, Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa lähes joka viides henkilö oli 70 vuotta täyttänyt. Uudenmaan maakunnassa 70 vuotta täyttäneiden osuus oli matalin.
70 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli vähintään 30 prosenttia Kuhmoisten, Sysmän, Puumalan, Vesannon ja Luhangan kunnissa. Kuhmoisten kunnassa osuus oli korkein, 33 prosenttia.
70 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä maakunnittain 2019
Väkiluku kasvoi vieraskielisen väestön johdosta
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2019 lopussa 5 525 292. Väkiluku kasvoi vuoden 2019 aikana 7 373 henkilöllä. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 13 525 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvoi 20 898 henkilöllä.
Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1981–2019
Väkiluku kasvoi viidessä maakunnassa, kuudessa maakunnassa kaikki kunnat menettivät väestöään
Vuoden 2019 aikana väkiluku kasvoi viidessä maakunnassa ja väheni 14 maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 18 701 henkilöllä, Pirkanmaalla, 2 571 henkilöllä ja Varsinais-Suomessa, 759 henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli Manner-Suomessa myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla, 1,1 prosenttia. Uudenmaan maakunnan väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus oli 78 prosenttia.
Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa, 2 280 henkilöllä ja Kymenlaaksossa, 2 221 henkilöllä. Myös suhteellisesti väkiluku väheni eniten Etelä-Savossa, 1,6 prosenttia. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakuntien kaikki kunnat menettivät väestöään.
Vieraskieliset kasvattivat pääkaupunkiseudun väkilukua, Kouvola menetti kolmantena vuotena peräkkäin yli tuhat asukasta
Vuoden 2019 aikana väkiluku kasvoi 54 kunnassa ja väheni 256 kunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Espoossa, 6 099 henkilöllä, Helsingissä (5 793) ja Vantaalla (5 609). Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvusta vieraskielisen väestön osuus oli 71 prosenttia.
Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomessa väkiluku kasvoi eniten Kustavissa ja Vantaalla (2,5 prosenttia) sekä Sipoossa ja Kempeleellä (2,4 prosenttia).
Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa, 1 064 henkilöllä ja Kotkassa, 757 henkilöllä. Suhteellisesti eniten Manner-Suomessa väkiluku väheni Miehikkälän (4,3 prosenttia) ja Jämijärven (3,9 prosenttia) kunnissa.
Vieraskielisten määrä ylitti 400 000 rajan, äidinkielenään venäjää puhuvia yli 81 000
Suomessa asui vakituisesti vuoden 2019 lopussa 412 644 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on seitsemän prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat, 81 606 henkilöä, viroa puhuvat, 49 427 ja arabiaa puhuvat, 31 920.
Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 2019 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa, 14 prosenttia väestöstä ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, kaksi prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla, 20 prosenttia, Espoossa, 18 prosenttia ja Helsingissä, 16 prosenttia.
Väestöllinen huoltosuhde korkein vuoden 1922 jälkeen
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa alle 15-vuotiaita 871 036 ja 15–64-vuotiaita 3 422 982 henkilöä. 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2019 lopussa 1 231 274. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli 61,4.
Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna 1922. Maamme itsenäisyyden aikana väestöllinen huoltosuhde on ollut korkeimmillaan vuonna 1917 (67,6) ja matalimmillaan vuonna 1984 (46,7).
Lähde: Väestörakenne 2019, Tilastokeskus
Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, info@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (321,2 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Aluejärjestelyt 1.1.2020 (24.3.2020)
- Liitetaulukko 2. Väestö kielen mukaan 1980 - 2019 (24.3.2020)
- Kuviot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Väestörakenne 2019 (24.3.2020)
Päivitetty 24.03.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vaerak/2019/vaerak_2019_2020-03-24_tie_001_fi.html