Etusivu > Tilastot > Väestörakenne > 2020 > Vieraskieliset ylläpitivät väkiluvun kasvua

Julkaistu: 31.3.2021

Vieraskieliset ylläpitivät väkiluvun kasvua

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2020 lopussa 5 533 793. Väkiluku kasvoi vuoden 2020 aikana 8 501 henkilöllä. Suhteellinen väkiluvun kasvu oli 0,2 prosenttia. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 11 702 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvoi 20 203 henkilöllä.

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1981–2020

Vieraskielisiä lähes 433 000, äidinkielenään venäjää puhuvia yli 84 000

Suomessa asui vakituisesti vuoden 2020 lopussa 432 847 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kahdeksan prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat, 84 190 henkilöä, viroa puhuvat, 49 551 ja arabiaa puhuvat, 34 282.

Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 2020 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa, 15 prosenttia väestöstä ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, kaksi prosenttia.

Venäjää äidinkielenään puhuvat ovat maakuntien suurin vieraskielinen ryhmä Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakuntia sekä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kanta-Hämeessä suurin vieraskielinen ryhmä ovat viroa äidinkielenään puhuvat. Pohjanmaalla suurin vieraskielinen ryhmä ovat vietnamia äidinkielenään puhuvat ja Ahvenanmaalla romaniaa äidinkielenään puhuvat.

Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla, 22 prosenttia, Espoossa, 19 prosenttia ja Närpiössä sekä Helsingissä, 17 prosenttia. Suomen 309 kunnasta venäjä oli suurin vieraskielinen ryhmä 151 kunnassa.

Vieraskieliset kasvattivat pääkaupunkiseudun väkilukua, Kouvola menetti eniten

Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Vantaalla, 3 456 henkilöllä, Helsingissä (3 085) ja Espoossa (3 065). Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu perustui kokonaan vieraskieliseen väestöön, sillä kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni pääkaupunkiseudulla vuoden 2020 aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni myös Uudenmaan maakunnassa.

Vuoden 2020 aikana väkiluku kasvoi 89 kunnassa ja väheni 220 kunnassa. Vuonna 2019 väkilukuaan kasvatti vain 54 kuntaa.

Väkilukuaan kasvattaneiden kuntien lukumäärä vuosittain 1951–2020

Aluejako 1.1.2021 mukainen

 

Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomessa väkiluku kasvoi eniten Kauniaisissa (3,9 prosenttia) ja Kaskisten kunnassa (2,6 prosenttia) sekä Sipoossa ja Kempeleellä (2,4 prosenttia).

Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa, 926 henkilöllä ja Mikkelissä, 551 henkilöllä. Suhteellisesti eniten Manner-Suomessa väkiluku väheni Siikaisten (3,6 prosenttia) ja Hyrynsalmen (3,2 prosenttia) kunnissa.

100 vuotta täyttäneiden määrä ylitti 1 000 henkilön rajan

Väestössä olevien 100 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien henkilöiden määrä ylitti 1 000 henkilön rajan vuoden 2020 aikana. Vuoden lopussa heitä oli 1 038, joista 152 oli miehiä ja 886 naisia. 100 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi vuoden 2020 aikana peräti 130 henkilöllä.

100 vuotta täyttäneiden määrä sukupuolen mukaan 1972–2020

Vuonna 1983 syntyneet suurin väestössä oleva syntymäkohortti

Vuoden 2020 aikana suurimmaksi ikäluokaksi väestössämme nousi vuonna 1983 syntyneet. Vuoden 2020 lopussa heitä asui Suomessa 74 548 henkilöä. Toiseksi suurin syntymäkohortti, vuonna 1963 syntyneet, oli kooltaan 74 540 henkilöä.

Suurimmat syntymäkohortit väestössä sekä vuoden 2020 syntymäkohortti äidinkielen mukaan vuoden 2020 lopussa

Vuonna 1983 syntyneiden nousua suurimmaksi ikäluokaksi on vauhdittanut maahanmuutto. Suomessa asuneista vuonna 1983 syntyneistä noin joka seitsemäs oli vieraskielinen. Suomessa syntyi vuonna 1983 yhteensä 66 892 lasta, joten väestössä oleva vuonna 1983 syntyneiden ikäluokka on kuolleisuudesta ja maastamuutosta huolimatta nyt vajaat 8 000 henkilöä suurempi.

Jos syntymäkohortteja tarkasteltaisiin vain kotimaisia kieliä puhuvien määrällä, olisi vuonna 1948 syntyneet suurin syntymäkohortti väestössä.

Vuosina 2020 ja 2019 syntyneiden ikäluokkien pienuus käy hyvin ilmi siitä, että nämä syntymäkohortit olivat väestössä lukumäärältään 77. ja 78. suurimmat. Esimerkiksi vuonna 1941 syntyneitä henkilöitä oli vuoden 2020 lopussa väestössä enemmän kuin 2020 tai 2019 syntyneitä.

Lähde: Väestörakenne 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (323,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Aluejärjestelyt 1.1.2021 (31.3.2021)
• Liitetaulukko 2. Väestö kielen mukaan 1980 - 2020 (31.3.2021)

Kuviot

• Liitekuvio 1. Suomen väestö 1750 - 2020 (31.3.2021)
• Liitekuvio 2. Väestö iän mukaan vuosina 1972 - 2020 (31.3.2021)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Väestörakenne 2020 (31.3.2021)

---

Päivitetty 31.3.2021