Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 31.3.2022

Vieraskielisten määrä kasvoi yli 25 000 henkilöllä

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2021 lopussa 5 548 241. Väkiluku kasvoi vuoden 2021 aikana 14 448 henkilöllä. Suhteellinen väkiluvun kasvu oli 0,3 prosenttia. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 10 747 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvoi 25 195 henkilöllä, mikä on eniten ainakin 40 vuoteen.

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1981–2021

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1981–2021

Vieraskieliset kasvattivat pääkaupunkiseudun väkilukua

Vuoden 2021 aikana väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Espoossa, 4 336 henkilöllä, Tampereella (3 214) ja Oulussa (2 224). Vähintään 50 000 asukkaan kunnista väkiluku kasvoi 15 kunnassa ja väheni kuudessa.

Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu perustui kokonaan vieraskieliseen väestöön, sillä kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni pääkaupunkiseudulla vuoden 2021 aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni myös Uudenmaan maakunnassa.

Vähintään 50 000 asukkaan kuntien väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 2021

Vähintään 50 000 asukkaan kuntien väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 2021

Vuoden 2021 aikana väkiluku kasvoi 94 kunnassa ja väheni 213 kunnassa. Vuonna 2020 väkilukuaan kasvatti 89 kuntaa ja vuonna 2019 vain 54 kuntaa.

Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomessa väkiluku kasvoi eniten Tuusulassa, Kaarinassa ja Pyhännän kunnassa, kussakin 2,4 prosenttia.

Kymenlaakson väkiluku pieneni eniten, Kouvola jälleen suurin menettäjä

Kymenlaakson, Satakunnan ja Etelä-Savon maakuntien väkiluvut pienenivät yli 1 000 henkilöllä vuonna 2021. Suhteellisesti tarkastellen Kymenlaakson väkiluku pieneni eniten, 0,9 prosenttia.

Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Satakunnan maakunnissa väkiluku väheni kaikissa kunnissa.

Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa, 733 henkilöllä ja Mikkelissä, 461 henkilöllä. Kouvolan väkiluku on viimeisen viiden vuoden aikana pienentynyt vajaalla 5 000 asukkaalla. Suhteellisesti eniten Manner-Suomessa väkiluku väheni Multian (4,5 prosenttia) ja Kyyjärven (4,3 prosenttia) kunnissa.

Hyvinvointialueiden ikärakenteissa isot erot

Iäkkäiden osuus hyvinvointialueiden väestöstä vaihtelee suuresti. Vuoden 2021 lopussa 70 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien osuus oli Etelä-Savon hyvinvointialueella vajaat 24 prosenttia ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vajaat 12 prosenttia. Kuudella hyvinvointialueella joka viides asukas on 70-vuotias tai tätä vanhempi.

70 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien prosenttiosuus alueen väestöstä 2021

70 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien prosenttiosuus alueen väestöstä 2021

Ulkomaista syntyperää olevien osuus korkein Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli korkein Ahvenanmaan maakunnassa, 17,3 prosenttia ja toiseksi korkein Uudellamaalla, 15,7 prosenttia. Ahvenanmaan ulkomaista syntyperää olevista ruotsalaistaustaisia oli 41 prosenttia. Matalin ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla, 2,7 prosenttia.

Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä puolet asui pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 23,4 prosenttia, Espoossa, 20,1 prosenttia sekä Närpiössä 19,6 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä pääkaupunkiseudulla, kehysalueella ja muualla Suomessa 1990–2021

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä pääkaupunkiseudulla, kehysalueella ja muualla Suomessa 1990–2021
*) Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti

Närpiössä ja Vantaalla jo joka kolmas alle kouluikäinen on ulkomaalaistaustainen.

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 38,9 vuotta vuonna 2021, kun koko väestön keski-ikä oli 43,6 vuotta. Suomalaistaustaisten keski-ikä oli 44,4 vuotta. Toisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 11,5 vuotta.

Alle kouluikäisistä (0–6-vuotiaat) ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuoden 2021 lopussa 12,1 prosenttia. Närpiössä ja Vantaalla alle kouluikäisistä jo joka kolmas on ulkomaalaistaustainen.


Lähde: Väestörakenne 2021, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (331,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 31.3.2022

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.12.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2021/vaerak_2021_2022-03-31_tie_001_fi.html