Etusivu > Tilastot > Väestön ennakkotilasto > 2008 > helmikuu > Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Väestörekisterikeskus ja maistraatit pitävät yllä Suomen väestötietojärjestelmää. Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin 1.1.1989. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee väestötietolaki (11.6.1993/507).

Väestörekisterikeskus toimittaa Tilastokeskukselle viikoittain väestötietojärjestelmään viedyt muutosilmoitukset.

Väestötilaston ennakkotiedot kuvaavat tärkeimpiä väestönmuutosten kokonaismääriä alueittain sekä väestön määrää ajanjakson lopussa. Ajanjakson loputtua odotetaan muutosilmoituksia vielä kaksi viikkoa ennen tilastojen tekemistä. Kahta viikkoa kauemmin viipyneet muutosilmoitukset tilastoidaan seuraavassa tilastossa oikeaan tapahtuma-ajankohtaan.

Avioerotilasto perustuu tuomioistuinten Väestörekisterikeskukselle lähettämiin ilmoituksiin myönnetyistä avioeroista. Avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten eroja. Ennakkotilastossa ovat mukana vain ne avioerot, joissa mieskin asuu vakituisesti Suomessa. Lopulliseen tilastoon tulevat myös erot, joissa mies ei asu Suomessa.

Avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten solmimia avioliittoja. Ennakkotilastossa ovat mukana vain ne avioliitot, joissa mieskin asuu vakituisesti Suomessa. Lopulliseen tilastoon tulevat myös avioliitot, joissa mies ei asu Suomessa.

Elävänä syntyneellä tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elonmerkkejä. Vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Synnytyssairaalat ilmoittavat tiedot vastasyntyneistä maistraateille.

Kuolemasta on viipymättä ilmoitettava lääkärille tai poliisille. Terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään (Laki 858/97). Lääkäri kirjoittaa kuolemasta kuolintodistuksen. Poikkeustapauksessa poliisi tai lääninhallitus voi laatia kuolinselvityksen, jonka jälkeen vasta tieto kuolemasta voidaan antaa maistraatille, joka vie sen väestötietojärjestelmään. Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakituisesti Suomessa.

Kuolintodistus tai –selvitys on toimitettava lääninhallitukseen, josta se tarkastamisen jälkeen toimitetaan edelleen Tilastokeskukseen. Tarkastamisen suorittaa oikeuslääkäri tai tietyn koulutuksen saanut lääninlääkäri (Asetukset 948/73 ja 99/98). Kuolintodistusten perusteella tehdään kuolemansyytilasto, joka julkaistaan omana sarjanaan. Väestötilastojen kuolleiden lukumäärä poikkeaa kuolintodistusten perusteella laaditun kuolemansyytilaston osoittamasta luvusta jonkin verran.

Maahanmuuttaneen henkilön, joka aikoo oleskella tai on oleskellut täällä yhtämittaisesti yli vuoden, on ilmoitettava muutostaan asuinpaikkansa maistraatille (väestötietolaki 507/1993). Jos henkilö aikoo jäädä vakituisesti asumaan Suomeen ja hänellä on vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva lupa, hänen kotikuntansa määräytyy yleensä samoin perustein kuin suomalaisen (Kotikuntalaki 201/1994). Maistraatti vie näiden henkilöiden tiedot väestötietojärjestelmään.

Maassamuuttajan on viimeistään viikon kuluttua muutosta annettava itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistä muuttoilmoitus, joka toimitetaan uuden asuinpaikan maistraatille. Muutto ilmoitetaan lomakkeessa joko vakituiseksi tai tilapäiseksi. Muuttoilmoituksen saatuaan maistraatti päättää, onko kyseessä tilapäinen vai vakituinen asuinpaikan muutos. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (201/1994). Tiedot asunnon ja kotipaikan muutoksesta siirretään konekielisessä muodossa väestötietojärjestelmään. Uuden asuinpaikan rekisteritoimisto lähettää tiedot uudesta asuinpaikasta vanhan asuinpaikan maistraatille. (Väestötietolaki 507/1993 sekä muutos 202/1994 ; kotikuntalaki 201/1994; kotikunta-asetus 351/1994)

Maasta muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus kuten maan sisällä muuttavienkin (kotikunta-asetus 1994). Maasta muuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. (Kotikuntalaki 201/1994). Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta ei pidetä muuttona (Pohjoismaiden välisen väestörekisteriä koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta 851/1990, SopS:49 ja kotikunta-asetus 351/1994).

Kun henkilö muuttaa toisesta Pohjoismaasta toiseen, hänelle on annettava lähtömaan paikallisesta väestörekisteristä pohjoismainen muuttokirja tulomaan paikalliseen väestörekisteriin toimitettavaksi (Kotikunta-asetus 351/1994, 851/1990, SopS:49). Tulomaan paikallinen väestörekisteriviranomainen palauttaa muuttotodisteen lähtörekisteriin. Muuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan paikalliseen väestörekisteriin.

Väestöön kuuluvat ne Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla.

Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön.

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös väestötilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot väestötilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-669-05).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Siinä on väestötietojärjestelmästä poimittu kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Yleisesti ottaen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta. Voidaan olettaa, ettei Suomessa ole merkittäviä määriä esim. yli vuoden kestäviä jaksoja ’pimeää’ työtä tekeviä henkilöitä, joille palkka maksetaan käteisellä. Vähintään vuoden mittaiseksi tarkoitettu oleskelu on edellytys Suomen väestöön kirjautumiseen.

Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus.

Väestörekisterikeskus teettää vuosittain Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 10 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 2006 tutkimuksessa vastanneista 99,0 prosentilla tieto oli oikein. Tutkimuksen kato oli 11,0 prosenttia. Kadon osalta osoitteet pyrittiin tarkistamaan muista lähteistä. Katoon kuuluvista henkilöistä 83,1 prosentilla osoite pystyttiin toteamaan oikeaksi, 6,5 prosentilla vääräksi ja 10,1 prosentilla tietoa ei voitu tarkistaa. Kun selvitetyn kadon osalta tiedot lisättiin haastateltujen aineistoon, saatiin oikeiden osoitteiden osuudeksi 97,2 prosenttia.

Kunnittaisiin väestötilastoihin virheelliset osoitteet vaikuttavat vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite.

Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön. Väestörekisterikeskus poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Väestönmuutosten ennakkotiedoista tuotetaan tilastot kuukausittain sekä neljännesvuosittain.

Lopulliset väestönmuutostiedot valmistuvat vuosittain huhtikuun lopulla. Lopullisten väestönmuutosten ja vuoden lopun ennakkotilaston tuottamien kokonaismäärien erot näkyvät muutoslajeittain oheisesta taulukosta. Ero on suhteellisesti suurin avioliittojen ja avioerojen kohdalla, joissa ennakkotilaston käsite poikkeaa lopullisesta käsitteestä.

Taulukko. Väestönmuutosten lopullisen tilaston ja ennakkotilaston vertailu vuonna 2006

Vuosi- neljännes	Vuosi	Elävänä syntyneet	Kuolleet	Syntyn. enemmyys	Kuntien välinen muutto	Maahan- muutto	Maasta- muutto	Netto- maahan- muutto	Kokonais- muutos	Avioliitot	Avioerot
Lopullinen tilasto
I	2006	14655	12254	2401	55111	4832	2680	2152	4617	4242	3472
II	2006	14942	12065	2877	72606	5443	2427	3016	5957	6931	3366
III	2006	15179	11375	3804	94701	7117	4243	2874	6742	12490	3270
IV	2006	14064	12371	1693	64104	5059	2757	2302	4059	4573	3147
I-IV	2006	58840	48065	10775	286522	22451	12107	10344	21375	28236	13255
Ennakkotilasto
I	2006*	14696	12283	2413	55048	4805	2739	2066	4479	4247	3495
II	2006*	14952	12077	2875	72504	5373	2420	2953	5828	6908	3383
III	2006*	15176	11355	3821	94608	6996	4190	2806	6627	12512	3257
IV	2006*	14038	12200	1838	63770	4858	2639	2219	4057	4608	3109
I-IV	2006*	58862	47915	10947	285930	22032	11988	10044	20991	28275	13244
Lopullinen tilasto – Ennakkotilasto
I	2006	-41	-29	-12	63	27	-59	86	138	-5	-23
II	2006	-10	-12	2	102	70	7	63	129	23	-17
III	2006	3	20	-17	93	121	53	68	115	-22	13
IV	2006	26	171	-145	334	201	118	83	2	-35	38
I-IV	2006	-22	150	-172	592	419	119	300	384	-39	11
* Ennakkotilasto

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Kunnittaisia ennakollisia väestötietoja on saatavilla kuukausittain. Niitä toimitetaan palvelun tilaajille sähköpostitse. Tilastokeskuksen Internet-sivuilla on ennakkotiedot kuukausittain koko maan osalta.

Ennakkotiedoista ilmestyy myös Väestön neljännesvuositilasto –paperijulkaisu aina päättynyttä neljännestä seuraavan kuun lopulla.

Väestönmuutosten ennakkotilastoja ei ole alueittain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla.

Lopulliset väestönmuutosten perustiedot on saatavilla sähköisessä muodossa kunnittain tai kuntaa suuremmilla aluejaoilla Tilastokeskuksen maksuttomasta tilastopalvelusta internetissä.

Maksullisessa Väestötilastopalvelussa on saatavilla eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osa-alueittain. Maksullisessa Altika-Aluetietokannassa on kunnittaisia väestötietoja vuodesta 1975 lähtien.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Väestönmuutosten ennakkotilastossa käytetään aluejakona tilastovuoden ensimmäisen päivän tilannetta. Edellisen vuoden lopulliset väestönmuutokset tuotetaan niin ikään tuon päivän aluejaolla, joten tiedot ovat alueliitosten osalta suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden lopullisiin lukuihin, ei ennakkolukuihin.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Väestörekisterikeskus julkistaa kunnittaiset asukasluvut kuukausittain. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotilastoista. Väestörekisterikeskus julkistaa rekisteritilanteen kuun vaihtuessa. Tilastokeskus odottaa muutosilmoituksia kaksi viikkoa kuun loputtua, ennen kuin tekee ennakkotilaston edellisen kuun lopun tilanteesta.

8. Dokumentointi

Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen kotisivuilta.

Väestötieteen käsitteisiin voi perehtyä Tilastokeskuksen verkkokoulussa.

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Irma Pitkänen (09) 1734 3262, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 20.3.2008