Syntyneitä alkuvuonna enemmän kuin viime vuoden tammi–maaliskuussa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 537 116. Maamme väkiluku kasvoi tammi–maaliskuun aikana 3 323 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 4 841 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 1 578 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2018–2021*

Maaliskuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana syntyi 12 156 lasta, mikä on 717 lasta enemmän kuin vuonna 2020. Kuolleiden määrä oli 13 734, mikä on 358 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana 7 064 henkeä ja Suomesta ulkomaille 2 223 henkeä. Maahanmuuttoja oli 1 148 vähemmän ja maastamuuttoja 898 vähemmän kuin edellisvuonna. Maastamuuttojen määrä alkuvuonna oli samalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Maahanmuuttajista oli Suomen kansalaisia 1 638 ja maastamuuttajista 1 474. Suomalaisten osuus maahanmuuttajista oli 23 prosenttia ja maastamuuttajista 66 prosenttia.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi alkuvuonna ennakkotietojen mukaan 59 741. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 1 183 muuttoa vuoden 2021 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi lakiuudistuksen myötä. Vuoden 2021 tammi–maaliskuussa samaa sukupuolta olevat parit solmivat 65 avioliittoa, joista 45 oli kahden naisen ja 20 kahden miehen avioliittoja.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Kanta-Hämeessä, Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla.

Väkiluku nousi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 2 467 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 912 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Ahvenanmaalla, 2,4 promillea, ja Pirkanmaalla, 1,7 promillea. Uudenmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 1,4 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Karjalassa, joka menetti väestöstään 222 henkeä. Pohjois-Karjalan väkiluku väheni 183 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion, 1,7 promillea, koki Etelä-Karjala.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 1 186 henkeä, ja Pirkanmaa, 958 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 2,3 promillea, sekä Pirkanmaa, 1,8 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Keski-Suomen maakunnassa, 29 henkeä. Muissa maakunnissa ei ollut tappiota. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Keski-Suomessa 0,1 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin alkuvuoden aikana 25 034. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Päijät-Häme, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Kymenlaakso, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Ahvenanmaa ja Lappi. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, 697 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 1,3 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Uudellamaalla, 966 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaalla, 1,5 promillea väestöstä.

Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Joonas Toivola 029 551 3355, Laura Lipasti 029 551 3041, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (277,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (22.4.2021)

Päivitetty 22.04.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. maaliskuu 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2021/03/vamuu_2021_03_2021-04-22_tie_001_fi.html