Julkaistu: 18.1.2013
Asuntokuntien velkaantuminen hidastui vuonna 2011
Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa 155 prosenttia vuosituloista vuonna 2011. Vuonna 2010 niillä oli velkaa 156 prosenttia tuloista, joten velallisten asuntokuntien velkaantumisaste laski hieman edellisvuodesta. Velallisasuntokuntien tulot kasvoivat nimellisesti 6,2 prosenttia ja velat 5,5 prosenttia. Keski-ikäisten asuntokuntien velkaantumisasteet kasvoivat edelleen, mutta alle 35-vuotiaiden ja eläkeikäisten pienenivät.
Velallisten asuntokuntien velkaantumisasteet ikäluokittain 2002-2011, %
Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste kasvoi edelleen hieman, se oli 111 prosenttia vuonna 2011 ja 110 prosenttia vuonna 2010. Kaikkien asuntokuntien tulot kasvoivat vähemmän kuin velallisten, 4,5 prosenttia. Vuosikymmenen aikana asuntokuntien velkaantuminen on kasvanut huomattavasti, sillä vuonna 2002 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 70 prosenttia.
Eniten velkaa oli 35–44-vuotiaiden asuntokunnilla, 103 700 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Suurimmat asuntovelat olivat kuitenkin hieman nuoremmilla, 25–34-vuotiaiden asuntokunnilla. Sen ikäisillä asuntokunnilla oli asuntovelkaa 118 850 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Kaikenikäisten asuntokuntien veloista asuntovelkojen osuus oli suurin ja vielä eläkeikäistenkin veloista lähes puolet oli asuntovelkoja.
Asuntokuntia, joiden velat olivat vähintään kolminkertaiset käytettävissä oleviin vuosituloihin verrattuna, oli 264 920 eli 17 prosenttia velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 niin paljon velkaa oli 97 370 asuntokunnalla eli noin kahdeksalla prosentilla velallisista asuntokunnista. Yleisimpiä suuret velat olivat asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Niistä 96 820 asuntokunnalla eli 30 prosentilla velallisista asuntokunnista velat olivat vähintään kolminkertaiset vuosituloihin verrattuna.
Velkaa oli 1 519 400 asuntokunnalla eli 59 prosentilla kaikista. Yhteensä niillä oli velkaa 105,5 miljardia euroa. Velallista asuntokuntaa kohti velkaa oli 69 450 euroa. Veloista suurin osa, 76,8 miljardia oli asuntovelkoja. Asuntovelallista asuntokuntaa kohti asuntovelkaa oli 89 350 euroa. Muuta velkaa, jota ovat esimerkiksi auto-, kesämökki- ja kulutusvelat asuntokunnilla oli 21,7 miljardia, elinkeinotoimintaan tai tulonhankintaan otettua velkaa 5,5 miljardia ja opintovelkaa 1,5 miljardia euroa.
Veloista kasvoivat vuonna 2011 eniten asuntovelat, 6,2 prosenttia. Muut velat kasvoivat 5,5 prosenttia ja opintovelat 3,7 prosenttia. Elinkeinotoimintaa tai tulonhankintaa varten otetut velat pienenivät 2,9 prosenttia.
Asuntovelat ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet muita velkoja enemmän. Niiden osuus veloista onkin kasvanut selvästi: vuonna 2002 asuntovelkoja oli 65 prosenttia ja vuonna 2011 jo 73 prosenttia asuntokuntien kaikista veloista. Muiden velkojen osuus on pysynyt hieman yli viidenneksenä kaikista veloista. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettujen velkojen osuus veloista on tänä aikana pienentynyt 11 prosentista viiteen ja opintovelkojen noin kolmesta puoleentoista.
Korkoja asuntokunnat maksoivat 2,7 miljardia euroa vuonna 2011. Korkomenot kasvoivat nimellisesti 18 prosenttia. Keskimääräiset korkomenot velallista asuntokuntaa kohti olivat 1 760 euroa. Velallisista asuntokunnista 60 prosenttia maksoi korkoja enintään 1 000 euroa ja seitsemän prosenttia yli 5 000 euroa.
Lähde: Velkaantumistilasto 2011. Tilastokeskus
Lisätietoja: Timo Matala 09 1734 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Julkaisu pdf-muodossa (326,2 kt)
- Katsaukset
-
- Asuntovelat kasvaneet muita velkoja enemmän (18.1.2013)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Laatuselosteet
-
- Velkaantumistilaston laatuseloste (18.1.2013)
Päivitetty 18.1.2013
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2011/velk_2011_2013-01-18_tie_002_fi.html