Etusivu > Tilastot > Väestön koulutusrakenne > 2018 > Laatuseloste: Väestön koulutusrakenne

Laatuseloste: Väestön koulutusrakenne

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastossa kuvataan perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen suorittanutta väestöä. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Koulutustietoja yhdistetään muiden tilastojen aineistoihin.

Tilasto sisältää tietoja lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksessa tutkinnon suorittaneista. Lisäksi tilastossa on tietoja sotilasalan tutkinnon suorittaneista ja ulkomailla tutkinnon suorittaneista. Tutkintoja suorittaneesta väestöstä on tietoja koulutusasteen ja koulutusalan mukaan sekä iän ja sukupuolen mukaan. Tilastossa on myös tietoja väestön koulutustasosta alueittain. Aluejaot ovat seuraavan vuoden ensimmäisen päivän tilanteen mukaisia. Tilaston tiedot ovat 31.12. tilanteen mukaiset.

Tilastoaineistot sisältävät kansalliset ja kansainväliset koulutusala- ja koulutusasteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demografiset luokitukset.

Tilastoaineistoissa käytetään myös Kansallista koulutusluokitusta, joka on otettu käyttöön tilastoraportoinnissa tilastovuonna 2016.

Tilasto perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin, jota päivitetään vuosittain koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamilla henkilöpohjaisilla tutkintotiedoilla. Ylioppilastutkinnoista, sotilasalan tutkinnoista ja ulkomailla suoritetuista tutkinnoista saadaan tiedot vuosittain erillisillä tiedonkeruilla. Korkeakoulututkinnot on saatu korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot, joita päivitetään vuosittain.

Tilastolain (280/2004 muut 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt vuosittain koulutuksen järjestäjiltä, oppilaitoksilta, ylioppilastutkintolautakunnalta, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta, pääesikunnalta ja rajavartiolaitokselta. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tiedot on saatu Opetushallitukselta, Valviralta (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) ja työ- ja elinkeinoministeriöltä. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta tutkintorekisteriä on täydennetty ulkomaalaisväestölle kohdennetulla tiedonkeruulla, josta saatiin rekisteriin 26 000 perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tutkintorekisteriä on lisäksi täydennetty tietojenvaihdolla, joka on toteutettu pohjoismaisten tilastovirastojen kesken. Pohjoismaisen tietojenvaihdon avulla saatiin 13 000 tutkintoa rekisteriin.
Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Väestöä koskevat tiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän väestön keskusrekisterin tietoihin.

Tilaston perusjoukko on perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen tilastovuoden loppuun mennessä suorittaneet. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun tutkinnon mukaan. Jos henkilöllä on toisella asteella suoritettuna sekä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto, on näistä valittu viimeksi mainittu.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailulla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen määrässä on alipeittoa. Maahan muuttaneiden henkilöiden kotimaassaan suorittamista tutkinnoista eikä myöskään suomalaisten henkilöiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ole olemassa kattavaa vuosittaista tiedonkeruuta.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Väestön koulutusrakennetilasto on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden marraskuussa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä suoraan Koulutus -kulttuuri ja ajankäyttö vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Lisää tietoa tilastoissa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Aikasarja-aineisto perustuu tutkintorekisterin tietoihin, jossa henkilölle on valittu korkein suoritettu tutkinto. Tiedot on käytössä olevan viimeisimmän koulutusluokituksen mukaisia. Ennen vuotta 1998 olevia tutkintotietoja on täydennetty väestölaskentojen tiedoilla.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Lähde: Koulutustilastot 2018. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3571, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 5.11.2019