Etusivu > Tilastot > Valtion tulot ja menot alueittain > 2004 > Asukaskohtainen tarkastelu selkeä aluemenojen vertailutapa

Asukaskohtainen tarkastelu selkeä aluemenojen vertailutapa

Kun vertaillaan maakuntajakoa asukasta kohden vuosina 2002 - 2004 niin kaikkien alueiden tarkastelussa erot ovat pysyneet samoina. Vuosien 2000 - 2002 välillä oli tapahtunut alue-erojen tasoittumista. Vuosien 2002 -2004 tilanne tulee esiin esimerkiksi siinä, että maakuntien välillä hajonta (variaatiokertoimella ilmaistuna) on pysynyt vakiona.

Valtion rahojen alueellisen jaon vaihteluihin ei voitane löytää mitään yhtä syytä. Valtion varojen hoidossa ei ole sellaista elintä, jonka tehtävänä olisi kaikkien valtion menojen alueellisen kohdentumisen ohjailu. Aluepoliittisesti joidenkin yksittäisten menomomenttien osalta toimenpiteet voivat hyvinkin mennä toistensa kanssa ristiin.

Valtion menot koostuvat monista eri tyyppisistä osista. Hallinto ja käyttömenoissa pääkaupunkiseutu painottuu asukasmääräänsä enemmän. Ja samalla valtion palkollisten sijoittuminen etelään tukee alueen muutenkin vahvempaa taloutta. Monesti kysytäänkin, pitäisikö tulonsiirroilla tukea enemmän muita alueita palkka-tulojen kompensoitumiseksi?

Erityyppisissä tulonsiirroissa on taas oma logiikkansa, jolloin pyritään kunkin tulonsiirron vaikutuksen mahdollisimman oikeudenmukaiseen jakaumaan. Silloin on periaatteessa mahdollista, että vaikka kussakin yksittäisessä menoerässä vallitsee oikeudenmukaisuus, niin kokonaisjakauma on epäoikeudenmukainen.

Alueille kohdennettujen rahojen kokonaismääriä ei ole mielekästä vertailla sellaisenaan vaan suhteuttaa ne johonkin muuhun mittariin esim. asukaslukuun. Vertailun voi tehdä myös alueen työllisiin tai tuotannon arvoon. Asukaskohtainen tarkastelu on erityisen paikallaan tulonsiirtotyyppisten menojen tarkastelussa. Toimintamenothan ovat jakautuneet suhteellisen epätasaisesti kun taas siirtomenot tasaisesti.

---

Päivitetty 20.12.2005