Iäkkäät kotitaloudet vaurastuneet eniten

Suomen talouden viimeiset 16 vuotta ovat olleet lamasta huolimatta hyvää aikaa myös suomalaisille kotitalouksille: kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi vuosien 1988 ja 2004 välillä 1,8-kertaiseksi. Varallisuus ei kuitenkaan kasvanut tasaisesti kaikissa väestöryhmissä. Vanhemmat ikäluokat ovat vaurastuneet selvästi enemmän kuin nuoret. Eläkeikäisillä nettovarat kaksinkertaistuivat ja vauraimpien eli 55-64-vuotiaiden nettovarat 2,3-kertaistuivat. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen juuri ilmestyneestä raportista Kotitalouksien varallisuus 1988-2004, jossa kuvataan suomalaisten kotitalouksien varallisuusasemaa 1980-luvun lopulta lähtien.

Vuoden 2004 varallisuustutkimuksen mukaan suomalaiskotitaloudet omistivat varallisuutta keskimäärin 147 500 euron arvosta. Reaaliarvoltaan bruttovarallisuus oli 47 prosenttia suurempi kuin vuonna 1998. Vuonna 2004 asunto-, kulutus- ja opintoveloilla vähennetty nettovarallisuus oli keskimäärin 128 000 euroa. Varallisuus kasvoi erityisen paljon juuri vuosien 1998 ja 2004 välillä (47%). Vuodesta 1994 vuoteen 1998 varallisuus kasvoi vähemmän, 24 prosenttia.

Asunto- ja osakemarkkinoiden nousu on vaikuttanut kotitalouksien keskeisten varallisuuserien arvoon. Tutkimuksessa varallisuuteen luettiin asuntovarallisuus, kulkuvälineet, talletukset, osakkeet ja muut rahoitusvarat. Kotitalouksien varallisuudesta keskimäärin 56,7 prosenttia on kiinni omassa asunnossa. Oman, vakituisen asunnon varallisuusosuus on pienentynyt koko ajan, vuodesta 1994 yhteensä 4,2 prosenttiyksikköä. Sijoitusasuntojen osuus varallisuudesta on sen sijaan kasvanut.

Velkaantuminen rasittaa nuoria

Varallisuuden kasvun kääntöpuolena on velkaantumisen lisääntyminen. Velkaisten talouksien osuus oli kuitenkin vielä vuonna 2004 alempi kuin 1980-luvun lopun huippuvuosina. Vuonna 1988 velkaa oli lähes kahdella kolmasosalla. Kotitaloudet pyrkivät laman jälkeen veloistaan eroon ja sekä asuntovelkaisten että kulutusvelkaisten osuudet olivat alimmillaan vuoden 1998 tutkimuksessa. Vuonna 2004 noin joka toisella taloudella oli velkaa. Velkamäärät ovat kuitenkin lähteneet 2000-luvulla paljon nopeampaan nousuun kuin velallisten määrät ja lainojen kasvaessa myös laina-ajat ovat pidentyneet.

Nopeasti kasvava velkaantuminen koskettaa eri tavalla erilaisia kotitalouksia esimerkiksi iän ja elinvaiheen mukaan. Vuoden 2004 tietojen mukaan 35-44-vuotiaiden ikäryhmästä noin 75 prosentilla on velkaa. Asuntovelkaisia oli 57 prosenttia. Iäkkäimmillä, 55-64-vuotiailla velkaa oli 40 prosentilla ja asuntovelkaa 23 prosentilla.

Asuntovelkaisten talouksien osuus (%) viitehenkilön ikäryhmän mukaan 1988-2004

Varallisuus jakaantunut epätasaisesti

Varallisuus vaihtelee merkittävästi paitsi ikäryhmittäin, myös tulo- ja varallisuusluokkien, sosioekonomisen aseman sekä kotitaloustyypin mukaan. Vuonna 2004 nettovarallisuus oli koko maan keskimäärää suurempi vain varttuneimmissa ikäryhmissä eli vähintään 45 vuoden ikäisillä. Ikäluokista varakkaimpien, 55-64-vuotiaiden, nettovarat olivat 204 000 euroa, mikä oli yli puolitoista kertaa koko maan keskiarvoa suurempi summa. Vuonna 1988 ikäryhmän nettovarat olivat 1,3-kertaiset. Nuorten, 25-34-vuotiaiden, nettovarallisuuden kasvua on painanut viime vuosien nopea velkaantuminen.

Tuloerot kääntyivät 1990-luvulla kasvuun. Varallisuustutkimuksesta on tietoja 1980-luvun lopulta lähtien. Vuodesta 1988 myös varallisuuden jakauma on muuttunut epätasaisempaan suuntaan. Vuodesta 1998 vuoteen 2004 erot tasoittuivat hieman, mutta kun varallisuutta tarkastellaan ilman vakituista asuntoa varallisuuserot ovat kasvaneet koko ajan vuodesta 1988 lähtien. Varallisuusjakaumassa muutos oli selvin ylimmässä varallisuuskymmenyksessä. Vuoden 2004 tutkimuksessa varakkaimman kymmenyksen omistusosuus bruttovarallisuudesta oli 38,5 prosenttia, kun vuonna 1988 vastaava osuus oli 32,5.

Yleisestä vaurastumiskehityksestä huolimatta suuri joukko ihmisiä ja kotitalouksia jää jälkeen tapahtuneesta elinolojen paranemisesta. Talouskasvun varjossa on tapahtunut niin sanotun suhteellisen pienituloisuuden lisääntymistä ja eriarvoistumista. Valtaosa eli 61 prosenttia köyhyysrajan alapuolella olevista kuului vähävaraisimpaan viidennekseen. Myös muihin varallisuusluokkiin sijoittui tuloiltaan köyhyysuhan alaisia talouksia.

Köyhyysuhan alaisiksi luokitellut taloudet omistivat lähinnä asunnon tai käyttöomaisuutta kuten auton. Lähes joka neljäs (23%) heistä asui omistusasunnossa. Keskimääräistä enemmän omistusasujia oli 45-64-vuotiaissa (40%) ja 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä (33%).

Perintöjä 16 prosentille kotitalouksista

Vuosina 2000-2004 perinnön saaneita talouksia oli noin 400 000 eli 16 prosenttia kaikista talouksista. Perinnön saaneista kotitalouksista 71 prosentille omaisuutta tuli rahoitusvarallisuuden muodossa eli talletuksina ja arvopapereina. Seuraavaksi yleisin perintöomaisuuden laji oli asuntovarallisuus (asuinkiinteistöt, asunto-osakkeet ja vapaa-ajanasunnot). Asuntovarallisuutta sai 37 prosenttia perinnön saaneista ja metsä- tai maaomaisuutta 13 prosenttia. Varakkuus vaikuttaa perinnön määrään oleellisesti. Riippumatta siitä, mitä peritään, varakkaimman viidenneksen kotitaloudet saivat huomattavasti muita suurempia perintöjä.

Suuret ikäluokat (viitehenkilön syntymävuosi 1945-1954) ovat nyt siinä elämänvaiheessa, jossa perintöjä saadaan yleisimmin. Huippu on kuitenkin jo ohitettu ja perintöjä saaneiden määrä on kääntynyt laskuun. Vuosina 2000-2004 perintöjä sai 112 000 suurten ikäluokkien taloutta eli noin joka neljäs. Nuoremmissa ikäluokissa perintöjen saanti oli selvästi harvinaisempaa. Nyt muutosta on tapahtumassa yhä nuorempien ikäluokkien hyväksi ja erityisesti perintöomaisuuden arvo kasvoi reippaasti nuorempien ryhmissä.

Perintöjä ja lahjoituksia saaneet taloudet viitehenkilön syntymävuoden mukaan vuosien 1994, 1998 ja 2004 tutkimuksissa, kotitalouksien määrä

Lähde: Varallisuustutkimus 2004. Tilastokeskus

Lisätietoja: Markku Säylä (09) 1734 3410, kulutus.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Päivitetty 12.4.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien varallisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-3214. 2004. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vtutk/2004/vtutk_2004_2007-04-12_tie_002.html