Etusivu > Tilastot > Ympäristöasenteet > Laatuseloste: Ympäristöasenteet

Laatuseloste: Ympäristöasenteet

1. Tilastotietojen relevanssi

Ympäristöasenne -haastattelututkimuksilla selvitetään kansalaisten yleistä suhtautumista ja asennoitumista ympäristöasioihin sekä ympäristökäyttäytymisen kytkentöjä elintapoihin. Ympäristöhuolissa on asennetasolla olemassa kaksi erillistä komponenttia, joista toinen liittyy huolestuneisuuteen ja toinen vastuulliseen asennoitumiseen.

Tutkimuksissa on selvitetty ihmisten kokemaa huolestuneisuutta maailmanlaajuisesti, Suomessa ja omalla paikkakunnalla. Erityisesti on tutkittu asuinalueen ja asunnon lähiympäristön vaikutusta ihmisten huolien määrään koordinaatteihin pohjautuvalla paikkatietoaineistolla käyttäen neliökilometrin kokoisia ruutuja. Ruudut on luokiteltu teollisuuden työpaikkojen ja asukkaiden määrän mukaan. Muita analyysissä käytettyjä taustamuuttujia ovat sukupuoli, ikä, siviilisääty, äidinkieli, koulutus, ansiotulot, sosioekonominen asema sekä asuinalue.

Suuri osa huolestuneisuutta koskevista kysymyksistä perustuu OECD:n suosituksiin. Asenteita koskevat kysymykset on kehitetty Tilastokeskuksessa.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Aineistojen tavoiteperusjoukkona ovat 15-74 -vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt, joista on otettu todennäköisyysotos. Otoskehikko on luotu Väestörekisterin tietojen mukaan. Otoskoko on ollut noin 2500. Tiedot on kerätty puhelimitse vuosien 1983, 1989 ja 2000 tiedusteluissa mutta vuonna 1994 käyntihaastattelulla. Vastauskato on lisääntynyt vuodesta 1983, jolloin se oli alle 15 prosenttia. Vuonna 2000 vastauskato oli noin 30 prosenttia. Vastauskadosta johtuva harha on oikaistu alue-, ikä- ja sukupuolitasolle. Vastaushalukkuuden pudotukseen on eniten vaikuttanut tavoittamattomuuden lisääntyminen.

Aineistoja on analysoitu monipuolisin menetelmin. Vastausten jakaumia on tutkittu yksi-, kaksi- ja kolmiulotteisesti. Näitä tuloksia on myös vertailtu aikaisemmista tiedusteluista saatuihin. Koska huolia ja asenteita on selvitetty isommalla joukolla kysymyksiä mittausvirheen vähentämiseksi, on jatkossa näistä saatavaa tietoa tiivistetty faktorianalyysillä. Lopuksi on etsitty selityksiä monimuuttujaisella regressiomallilla. Erityispiirteenä on vuoden 2000 aineiston käsittelyssä ollut symbolinen data-analyysi, jolla on ryhmitelty ihmisiä sekä ympäristöasenteiden että -huolien mukaan.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Aineiston tiedot perustuvat kohtuullisen suuriin otoksiin, joiden kokoa vastauskato on vähentänyt. Vastauskadon kasvaessa on sen hallintaa tehostettu siten, että eri vuosien tulokset ovat tältä osin hyvin vertailukelpoisia. Vertailukelpoisuutta heikentää hieman se, että tavoiteperusjoukkona olivat 17-74 -vuotiaat vuonna 1994. Muina ajankohtina tiedustelu on koskenut 15-74 -vuotiaita. Toinen tuloksiin mahdollisesti vaikuttava seikka on ollut haastatteluaika. Vuosina 1994 ja 2000 haastattelut toteutettiin vuoden lopulla, mutta vuosina 1983 ja 1989 keväällä ja alkukesällä.

Etelä-Suomessa vastaaminen on ollut laimeampaa kuin pohjoisemmassa, mutta erot alueiden välillä eivät ole huomattavan suuria. Suurempia eroja havaitaan 1 km x 1 km -ruutuluokittelun mukaan. Maaseutumaisilla ruuduilla on vastattu selvästi paremmin kuin tiheästi asutuissa ruuduissa, sen sijaan seutukuntien kehitystrendiä kuvaava BTV-indikaattori selittää vastaamista hyvin vähän.

Muuttujittainen vastauskadon tarkastelu antoi viitteen siitä, että eri tekijöiden välillä on yhdysvaikutuksia. Kokonaiskuvan saamiseksi tilanteesta rakennettiin yksinkertainen logistinen regressiomalli, jossa olivat kaikki muuttujat erillisinä selittäjinä. Tämä osoitti, että kieli, ikäryhmä ja siviilisääty ovat parhaat selittäjät vastauskadolle. Ansiotaso, koulutusaste ja 1 km x 1 km ruutu ovat seuraavaksi tärkeimpiä. Lääni, sukupuoli ja seutukunnan kehitystrendi eivät olleet läheskään merkitseviä.

Analyysissä on otettu huomioon tilastolliset kriteerit, kuten keskivirheet ja luottamusvälit.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastokeskus on tehnyt ympäristöasenne -haastattelututkimuksen tähän mennessä neljä kertaa, vuosina 1983, 1989, 1994 ja 2000.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tiedot on julkaistu Tilastokeskuksen SVT Ympäristö ja luonnonvarat -sarjan Suomalaiset ja ympäristö -julkaisuissa. Ympäristöasennetietoja julkaistaan vuosittain ilmestyvässä Tilastokeskuksen Ympäristötilastossa. Tähän julkaisuun on otettu myös keskeisiä ympäristöasenteita koskevia tuloksia Eurobarometrista ja Eurooppalaisesta yhteiskuntatutkimuksesta (European Social Survey).

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Eri vuosien haastattelututkimukset on tehty monilta osin vertailukelpoiseksi. Muutostrendejä voidaan huolestuneisuudesta esittää lähes 20 vuoden ajalta. Asenteita voidaan verrata 11 vuoden ajalta.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

---

Päivitetty 24.2.2006