Etusivu > Tilastot > Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto > 2020 > Yritysten kehitys koronavuonna 2020 (Korjattu 16.12.2021)

Yritysten kehitys koronavuonna 2020 (Korjattu 16.12.2021)

Korjaus 16.12.2021 . Korjattu kohta on merkitty punaisella.

Suomessa toimi vuonna 2020 yhteensä 368 600 yritystä, joista 4 360 oli ulkomaalaisomisteisia. Yrityksillä oli yhteensä 403 300 toimipaikkaa, ja niissä tehtiin 1,5 miljoonaa henkilötyövuotta. Pitkään jatkunut henkilöstömäärän kasvu taittui laskuun Suomeen rantautuneen koronakriisin takia. Kaikkien toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski 25 000 henkilötyövuotta edellisvuodesta. Henkilötyövuosien laskusta yli 80 prosenttia kohdistui palvelualojen toimipaikoille.

Korona näkyi usean toimialan kehityksessä

Vuonna 2020 yritysten liikevaihto laski edellisvuoteen verrattuna yhteensä 16,9 miljardia euroa, eli 3,9 prosenttia. Vuonna 2019 yritysten liikevaihto kasvoi 2,4 prosenttia. Vuonna 2020 toimialoista eniten laskivat liikevaihdolla mitattuna majoitus- ja ravitsemistoiminnan, taiteiden, viihteen ja virkistyksen, kuljetuksen ja varastoinnin, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon sekä koulutuksen toimialat. Kasvua sen sijaan oli eniten kaivostoiminnan, terveys- ja sosiaalipalveluiden, vesi- ja jätehuollon, informaation ja viestinnän sekä rakentamisen toimialoilla. Lähes kaikilla toimialoilla liikevaihto kehittyi heikommin kuin vuonna 2019. Liikevaihto kehittyi edellisvuotta positiivisemmin kaivostoiminnan, kaupan sekä vesi- ja jätehuollon toimialoilla. Myös taiteiden, viihteen ja virkistyksen alalla toimivien yritysten liikevaihto laski edellisvuonna voimakkaammin, mutta vuoden 2019 lasku selittyi raportointikäytännön muutoksella.

Toimialojen liikevaihdon kehitys vuonna 2019 ja 2020

Koronan sekä siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutukset näkyvät toimialojen liikevaihdon kehityksessä. Koronan vaikutukset, sekä rajoitusten että taudin aiheuttaman varovaisuuden muodossa, iskivät erityisesti majoitus- ja ravitsemistoimialan sekä taiteet, viihteet ja virkistys -toimialan yrityksiin. Myös kuljetuksen ja varastoinnin yrityksillä näkyy koronasta johtuvaa laskua erityisesti ilma- ja vesiliikenteen toimialoilla.

Koronan vaikutuksia voi nähdä myös kasvaneiden toimialojen kehityksessä. Kullan hinta nousi vuonna 2020 koronan aiheuttaman talouden epävarmuuden kasvaessa ja näkyi kaivostoiminnan toimialalla liikevaihdon kasvuna. Myös koronan myötä lisääntynyt etätyö ja kotona vietetty vapaa-aika näkyy informaation ja viestinnän toimialojen liikevaihdon kasvussa.

Euromääräisesti liikevaihto supistui eniten edellisvuoteen verrattuna teollisuudessa. Prosentuaalisesti teollisuuden liikevaihdon lasku ei kuitenkaan aivan yltänyt viiden eniten laskeneen toimialan joukkoon. Teollisuuden ja kaupan toimialat ovat muita kirjaintason toimialoja selkeästi suurempia, minkä takia niissä tapahtuvat muutokset ovat euromääräisesti mitattuna usein suuria. Teollisuudessa liikevaihto laski erityisesti kemian-, öljy- ja paperiteollisuuden toimialoilla. Kaupan toimiala näkyy puolestaan euromääräisesti liikevaihdoltaan eniten kasvaneiden toimialojen listalla. Kaupan toimialoista kasvoivat erityisesti päivittäistavarakauppa ja elintarvikkeiden tukkukauppa, verkkokauppiaiden myynti sekä farmaseuttisten tuotteiden tukkukauppa.

Euromääräisesti liikevaihdolla mitattuna eniten kasvaneet ja laskeneet toimialat vuonna 2020

Henkilöstömäärän kehitys oli toimialoilla pääsääntöisesti samansuuntaista kuin liikevaihdon kehitys. Henkilöstömäärä laski eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä työllistämistoiminnan toimialoilla. Liikevaihdon kehityksestä poiketen henkilöstömäärä kasvoi sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon toimialalla sekä kiinteistöalalla ja koulutuksessa. Tukku- ja vähittäiskaupassa henkilöstömäärä puolestaan laski liikevaihdon kasvusta huolimatta.

Toimialojen henkilöstömäärän kehitys vuonna 2019 ja 2020

Korona kohteli maakuntia vaihtelevasti

Maakunnissa toimialoittainen kehitys painottui hieman eri toimialoille maakuntien erilaisesta elinkeinorakenteesta johtuen. Koronan takia voimaantulleet matkustusrajoitukset näyttävät vaikuttaneen voimakkaimmin lähellä rajoja oleviin maakuntiin: Lännessä Ahvenanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Karjalaan ja etelässä Uudellemaalle.

Henkilöstömäärässä koronarajoitusten vaikutus näkyy selvästi vähemmän kuin liikevaihdossa. Alueelliset erot ovat myös pienempiä kuin liikevaihdon kehityksessä.

Liikevaihdon kehitys maakunnissa vuonna 2020, vuosimuutos %

Voimakkaimmin koronarajoitukset näyttäisivät iskeneen Ahvenanmaalle, jossa rajojen sulkeutuminen keväällä 2020 aiheutti kuljetus ja varastointi -toimialan liikevaihtoon 49 prosentin laskun. Erityisesti ruotsalaisten turistien puuttuminen näkyy majoitustoimialan liikevaihdossa 43 prosentin supistumisena verrattuna edellisvuoteen.

Etelä-Karjalassa rajojen sulkeutuminen näkyy tasaisesti läpi toimialojen. Etelä-Karjalassa liikevaihto laski erityisesti palvelutoimialoilla. Taiteet viihde ja virkistys -toimialalla liikevaihto laski yhteensä 13,9 prosenttia. Teollisuuden toimialoilla liikevaihto laski 11,5 prosenttia ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan aloilla 10,3 prosenttia.

Uudellamaalla lentoliikenteen pysähtyminen, rajoitustoimet, liikkumisen väheneminen sekä ulkomaisten turistien puute näkyvät voimakkaana liikevaihdon romahduksena useilla palvelutoimialoilla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto laski Uudellamaalla 36 prosenttia edellisvuodesta, ja erityisesti majoitusala kärsi vuoden 2020 aikana rajusta liikevaihdon supistumisesta. Uudellamaalla majoitustoimialan liikevaihto romahti 56 prosenttia edellisvuodesta. Myös kuljetus ja varastointi -toimialan liikevaihto laski Uudellamaalla 28 prosenttia edellisvuodesta.

Korona vauhditti digitalisaatiota

Koronarajoitukset vaikuttivat vuoden 2020 liikevaihdon kehitykseen palvelutoimialoilla niin voimakkaasti, että toimialat, joilla näkyy alueellisesti hyvinkin positiivista kehitystä, jäävät voimakkaan laskun varjoon.

Ainoastaan Keski-Suomessa toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi koronarajoituksista huolimatta. Vaikka majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto laski myös Keski-Suomessa, muutamat toimialat onnistuivat kasvattamaan liikevaihtoa, ja kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi alueella kaksi prosenttia edellisvuodesta. Kasvun vetureina toimivat kaivostoiminta ja louhinta, taiteet, viihde ja virkistys sekä informaatio ja viestintä.

Päätoimialoista rakentamisessa koronakriisin vaikutukset ovat jääneet kohtuullisen pieniksi. Toimialan liikevaihto kasvoi maakunnissa yhteensä 3,3 prosenttia edellisvuodesta, ja alan henkilöstömäärä säilyi vuoden 2019 tasolla. Toimialalle suunnatun elvytyksen ansiosta maa- ja vesirakentamisen toimialan liikevaihto kasvoi lähes kaikissa maakunnissa. Ainoastaan Kainuussa ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa liikevaihto jäi hieman pienemmäksi kuin vuonna 2019.

Etätöiden ja digitaalisten palveluiden lisääntyminen vauhditti ohjelmistoalan liikevaihdon kasvua. Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta kasvoi jo ennen koronakriisiä, mutta vuoden 2020 aikana liikevaihto nousi voimakkaasti erityisesti Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Ohjelmistoalan liikevaihdon kehitys maakunnissa vuosina 2019–2020

Korona kuritti kotimaisia yrityksiä ulkomaisomisteisia yrityksiä enemmän

Yllä esitetty tarkastelu käsittää kaikki Suomessa sijaitsevat yritykset. Jos tarkasteluun otetaan mukaan yritysten omistuspohja, yksityisiä kotimaisia yrityksiä voidaan verrata ulkomaalaisomisteisiin yrityksiin. On hyvä huomioida, että julkisen sektorin omistamat yritykset eivät kuulu tämän tarkastelun piirin (valtio, kunta ja Ahvenanmaan maakunta omistajana). Lisäksi on huomioitava, että yksityisten kotimaisten yritysten osuus Suomessa toimivista yrityksistä on yritysten määrällä ja liikevaihdolla mitattuna huomattavasti suurempi kuin ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus.

Ulkomaisomisteisten yritysten liikevaihto supistui 1,4 miljardia euroa eli 1,5 prosenttia vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon supistuminen oli pienempää verrattuna koko Suomen yrityskantaan omistajatyypistä riippumatta. Toimialoittain prosentuaalisesti tarkasteltuna ulkomaisista yrityksistä eniten laskivat taiteen, viihteen ja virkistyksen, muun palvelutoiminnan, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialat. Prosentuaalisesti eniten kasvoi koulutuksen toimialan liikevaihto. Muita nousijoita liikevaihdolla mitattuna olivat kaivostoiminnan ja louhinnan toimiala, rakentamisen, informaation ja viestinnän toimialat. Ulkomaisissa yhtiöissä liikevaihdon kehitys oli huomattavasti vaihtelevampaa verrattuna koko Suomen yrityskantaan.

Korona vaikutti erityisesti kuljetuksen ja varastoinnin toimialan ulkomaisten yritysten liikevaihtoon. Suurin prosentuaalinen liikevaihdon pudotus oli maaliikenteen ja putkijohtokuljetuksen sekä ilmaliikenteen liikevaihdossa. Majoitustoiminnan liikevaihto putosi ulkomaisissa yrityksissä yli 57 prosenttia, kun taas ravitsemustoiminnan alalla ulkomaisten yritysten liikevaihto yllättäen nousi. Korona vaikutti myönteisesti myös metallimalmien louhinnan alalla toimivien ulkmaisten yritysten liikevaihtoon kuten yllä esitettiin koko yrityskantaa tarkasteltaessa.

Prosentuaalisesti liikevaihdolla mitattuna eniten kasvaneet ja laskeneet toimialat ulkomaisissa yrityksissä Suomessa vuonna 2020

Jos tarkastellaan puhtaasti yksityisiä kotimaisia yrityksiä, voidaan todeta, että liikevaihdon lasku 4,1 % on linjassa koko yrityskannan liikevaihdon kehityksen kanssa. Toimialoittain tarkasteltuna eroja on kuitenkin havaittavissa. Liikevaihdolla mitattuna yksityisistä kotimaisista suurimpien nousijoiden joukosta ovat pudonneet kaivostoiminnan ja louhinnan, informaation ja viestinnän sekä rakentamisen toimialat. On myös huomioitava, että yksityisten kotimaisten yritysten liikevaihto on kasvanut prosentuaalisesti vain neljällä toimialalla vuoden 2020 aikana. Korona kuritti erityisesti yksityistä kotimaista majoitus- ja ravitsemustoimintaa sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon toimialoja.

Prosentuaalisesti liikevaihdolla mitattuna eniten kasvaneet ja laskeneet toimialat yksityisissä kotimaisissa yrityksissä Suomessa vuonna 2020

Euromääräisesti tarkasteltuna ulkomaisomisteisten yritysten liikevaihto kasvoi eniten informaation ja viestinnän toimialalla, 1,5 miljardia. Kasvu oli suurempaa kuin vastaavan toimialan kehitys koko Suomen yrityskantaan verrattuna. Teollisuuden liikevaihdon reilun 1 miljardin euron lasku oli huomattavasti maltillisempaa kuin koko Suomen yrityskannan teollisuuden liikevaihdon lasku. Lisäksi oli yllättävää, että ulkomaalaisomisteisten kaupan alan yritysten liikevaihto laski miljardilla, kun taas koko yrityskannan liikevaihto nousi kaupan alalla.

Euromääräisesti liikevaihdolla mitattuna eniten kasvaneet ja laskeneet toimialat ulkomaisissa yrityksissä Suomessa vuonna 2020

Yksityisissä kotimaisissa yrityksissä liikevaihdon lasku on suurempaa euromääräisesti tarkasteltuna. Teollisuuden liikevaihto laski eniten, yli 8 miljardia. Koko yrityskantaan verrattuna oli yllättävää, että informaation ja viestinnän toimialan liikevaihto laski yksityisissä kotimaisissa yrityksissä. Tukku- ja vähittäiskaupan toimiala oli euromääräisesti suurin nousija liki kahdella miljardilla eurolla.

Euromääräisesti liikevaihdolla mitattuna eniten kasvaneet ja laskeneet toimialat yksityisissä kotimaisissa yrityksissä Suomessa vuonna 2020

Maatalouden toimialalta 01 sekä rahoitus- ja vakuutusalan toimialalta K julkaistaan vain yritysten lukumäärät ja henkilöstötiedot. Alkutuotannon (TOL A) toimiala ei siis sisällä maatalouden (TOL 01) liikevaihtoa, vaan ainoastaan metsä- ja kalatalouden (TOL 02 ja 03) liikevaihdon.

Henkilöstömäärä sisältää sekä palkansaajien että yrittäjien työpanoksen henkilötyövuosina mitattuna. Esimerkiksi läpi vuoden kokoaikaisena työskennelleen henkilön työpanos vastaa yhtä henkilötyövuotta. Vastaavasti esimerkiksi vuoden ajan puolipäiväisenä työskennellyt henkilö vastaa puolta henkilötyövuotta

Lähde: Tilastokeskus

Lisätietoja: Milka Suomalainen 029 551 3621, Mira Kuussaari 029 551 3538, Anna-Maija Laakko 029 551 3640, rakenne.tilastot@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

---

Päivitetty 16.12.2021