Rakennuskanta ja uudistuotanto -tilasto kuvaa rakennusten ja asuntojen tuotantoa sekä olemassa olevaa rakennus- ja asuntokantaa. 

Rakennusten ja asuntojen tuotantoa kuvataan tilastossa rakentamisluvanvaraisen uudisrakentamisen määrän ja rakennustuotannon volyymin avulla. Rakentamisluvan saaneiden rakentamistoimenpiteiden sekä aloitettujen ja valmistuneiden rakennushankkeiden määräyksikköinä ovat rakentamistoimenpiteiden lukumäärä, kuutiotilavuus, kerrosala sekä uusien asuntojen lukumäärä. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kuvaa käynnissä olevan uudisrakentamisen kiinteähintaista arvoa vertailuajankohtaan, indeksin perusvuoteen nähden. 

Rakennuskantaa kuvataan tilastossa muun muassa rakennuksen käyttötarkoituksen, rakennusvuoden ja kerrosalan mukaan. Rakennuksiin voidaan liittää sekä asunto- että asukastietoja eri tunnistetietojen avulla ja rakennuskantatietoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain. Rakennuskantatietoihin sisältyy myös tiedot vapaa-ajan asuinrakennuksista, kuten kesämökeistä.

Tilaston tiedot saadaan pääosin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämästä rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä Ryhdistä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennuksia koskevat rakentamisluvanvaraiset tiedot.

Tilaston tiedot poimitaan Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-järjestelmän rakennus- ja rakentamistoimenpidetiedoista.  

Rakennusten ja asuntojen uudistuotantotilaston perusjoukon muodostavat rakentamislupaa edellyttävät rakentamistoimenpiteet, joihin kuuluvat uudet rakennettavat rakennukset, rakennusten laajennukset ja uudelleen rakentamiseen verrattavat muutokset, sekä näihin sijoittuvat uudet asuinhuoneistot.  Tilaston aineisto täydentyy vähitellen kuntien rakennusvalvontaviranomaisten viedessä tietoja rekisteriin.

Vuoden 2025 alusta voimaan astuneen rakentamislain myötä rakentamislupaa ei pääsääntöisesti enää tarvita uusille alle 30 neliömetrin rakennuksille, joiden käyttötarkoitus on muu kuin asuminen. Nämä rakennukset jäävät tilaston ulkopuolelle tilastovuodesta 2025 alkaen. Lisäksi tilaston aikasarjasta puuttuvat rakentamistoimenpiteet, jotka kohdistuvat ennen syksyä 2024 purettuihin rakennuksiin, sillä niiden tietoja ei saada Syken Ryhti-järjestelmästä.

Rakennuskantatietojen osalta tilasto on kokonaistilasto. Ryhti-järjestelmän rakennustiedot eivät ole kaikkien rakennustyyppien osalta kattavia, jonka vuoksi rakennuskantatilastosta karsitaan muun muassa maataloustuotannossa käytettävät rakennukset ja asuinrakennusten sauna- ja talousrakennukset.

Rakennuskanta ja uudistuotanto -tilaston tilastoyksiköt ovat rakentamistoimenpide, rakennus ja asunto.

Rakennusten ja asuntojen uudistuotannon mittayksikköinä ovat rakentamistoimenpiteiden (rakennushankkeiden) lukumäärä, kuutiotilavuus, kerrosala sekä asuntojen lukumäärä. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin mittayksikkö on indeksipisteluku ja vuosimuutos.

Rakennuskannan tietojen mittayksikköinä ovat rakennusten ja asuntojen lukumäärä sekä rakennusten kerrosala neliömetreinä.

Tilastoon kuuluvan uudisrakentamisen volyymi-indeksin perusvuosi on 2020=100.

Uudistuotannon osalta tilaston viiteajankohta on kuukausi. Tiedot julkaistaan noin kahdeksan viikon viiveellä tilastoitavan kuukauden päättymisestä. Aluejakona käytetään uusimman viiteajankohdan mukaista aluejakoa. 

Rakennuskantatiedot julkaistaan vuosittain ja ne kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot valmistuvat noin 4–5 kuukautta tilastointiajankohdan jälkeen.

Rakennuskantatiedoissa aluejakona käytetään tilastointiajankohdan jälkeistä päivää eli vuoden vaihteen ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen.

Tilaston tietoja julkaistaan koko maan, maakuntien, kuntien ja postinumeroalueiden tasolla. Tietoja on mahdollista tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla.

Rakennusten uudistuotannon osalta tilasto kattaa kaikki Rakennusluokitus 2018:n mukaiset luokat.

Uudistuotantotietoihin eivät kuulu kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset, puolustusvoimien rakennukset ja väestösuojat.

Syken ylläpitämän rakennusrekisterin tiedot eivät ole olleet kaikkien rakennustyyppien osalta kattavia, minkä vuoksi rakennuskantatietoihin eivät pääsääntöisesti sisälly maataloustuotannossa käytettävät rakennukset, asuinrakennusten sauna- ja talousrakennukset, puolustusvoimien rakennukset, väestösuojat, kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset, nestevarastorakennukset eivätkä kevytrakenteiset katokset ja kioskit, paitsi kun edellä mainitut rakennukset ovat asuttuja.

Syke luokittelee lähdeaineistossa rakennuksen käyttötarkoituksen osin kunnan rakennusvalvonnan tekemästä luokittelusta poikkeavalla tavalla. Esimerkiksi osa rakennusluokan 11 Yhdyskuntakuntatekniikan rakennukset -luokan rakennuksista on tietosuojasyistä luokiteltu siten, että oikeaa käyttötarkoitusluokkaa ei Tilastokeskuksessa tiedetä. Tällä on vaikutusta rakennusluokituksen luokan 11 rakennusten määrään ja tilavuuteen ja tiedot eivät siksi ole vertailukelpoisia aiemmin julkaistuihin tietoihin.

Rakennuskantaa koskeva vuosittainen tilastotuotanto aloitettiin Tilastokeskuksessa vuodesta 1987 alkaen ja vapaa-ajan asuinrakennuksia koskeva tilastointi vuodesta 1989 alkaen. Aiemmin vastaavia tietoja tuotettiin kymmenen vuoden välein Väestö- ja asuntolaskennan yhteydessä vuodesta 1950 alkaen.

Uudistuotannon osalta aikasarjaa päivitetään vuodesta 1995 ja uudisrakentamisen volyymi-indeksin osalta vuodesta 2000 alkaen. Tietoja päivitetään kuukausittain.

Rakennusten ja asuntojen uudistuotantotiedot julkaistaan kuukausittain ja rakennuskantatiedot julkaistaan vuosittain.

Rakennus rekisteröityy aloitetuksi rakennukseksi Syken ylläpitämään vestötietojärjestelmään, kun kunnan rakennusvalvontaviranomainen on suorittanut aloituskatselmuksen ja vienyt tiedon rakennustöiden aloituspäivämäärästä järjestelmään.

Asumiseen käytetty rakennus, jossa asuinalaa on vähintään puolet kerrosalasta.

Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Asunnon pinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen tms.), kylpy-, askartelu- ja takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan sekä pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä.

Asunnon pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja.

Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa.

Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.

Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.

Kesäasukkaiden lukumäärä lasketaan kesämökin omistajan asuntokunnan henkilöiden yhteismäärästä. Kesäasukkaiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan henkilöitä, joiden kesämökki sijaitsee asuinkunnassa. Jos sama henkilö omistaa kuitenkin useampia kuin yhden kesämökin samassa kunnassa, on tämän asuntokunnan henkilöt laskettu ko. kunnan kesäasukkaiksi vain kerran. Jos asuntokunnalla on kesämökki useammassa kunnassa, on ko. henkilöt laskettu kesäasukkaiksi molemmissa kunnissa.

Perikuntien omistamia, yhteisomistuksessa olevia tai ulkomaalaisten omistamia kesämökkejä ei ole voitu huomioida kesäasukkaiden lukua laskettaessa.

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia ja siirtolapuutarhamökkejä ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi.

Kesämökeiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytetään vapaa-ajan asuntona.

Kesämökit eivät kuulu rakennuskantaan. Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa.

Tiedot kesämökeistä on saatu Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista, joita ylläpidetään kuntien rakennusvalvonnan rakennushankeilmoituksilla.

Lämmitysaineella tarkoitetaan rakennuksen lämmityksessä pääasiallisesti käytettyä polttoainetta tai lämmönlähdettä. Tieto lämmitysaineesta on myös asunnoilla. Rakennusten ja asuntojen lämmitysainetieto saadaan Syken ylläpitämästä rakennustietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta. Tieto lämmitysaineen muutoksesta välittyy järjestelmään yleensä vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.

Luokitus on seuraava:
- kauko- tai aluelämpö
- öljy
- kaasu
- kivihiili
- sähkö
- puu
- turve
- maalämpö
- aurinkoenergia
- lämpöpumppu
- muu, tuntematon

Lämmitystavalla tarkoitetaan rakennuksen lämmittämisessä pääasiallisesti käytettyä lämmitystapaa. Lämmitystapatieto on myös asunnoilla. Tieto lämmitystavasta on saatu Syken ylläpitämästä rakennustietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta rakennushankeilmoituksella. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy järjestelmään vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.

Luokitus on seuraava:
- vesikeskuslämmitys
- ilmakeskuslämmitys
- sähkölämmitys
- uuni-takka-kamiinalämmitys
- aurinkolämmitys
- ilmalämpöpumppu
- ei kiinteää lämmityslaitetta
- tuntematon.

Vesikeskuslämmityksessä rakennusta lämmitetään kiertävällä vedellä, ilmakeskuslämmityksessä kiertävällä ilmalla. Suorassa sähkölämmityksessä rakennusta lämmitetään suoraan sähköverkkoon kytketyn lämpöpatterin tms. avulla.

Uuni- tai kamiinalämmityksessä lämmitys tapahtuu puilla tai muulla polttoaineella lämpöä varastoivan muurin (uunin) avulla. Uunilämmitykseen luetaan myös muurin sisään asennetut sähköllä toimivat lämpövaraajat, erilliset kiinteät öljylämmittimet sekä lämpöä varastoivat takat (ei kevytrakenteiset). Saunan lämmitykseen käytettäviä kiukaita ei lueta lämmityslaitteiksi.

Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin:
- yksityinen henkilö/ perikunta
- asunto-osakeyhtiö tai -osuuskunta
- kiinteistöosakeyhtiö
- yksityinen yritys
- valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys
- valtion tai kunnan liikelaitos
- pankki tai vakuutuslaitos
- kunta
- valtio
- sosiaaliturvarahasto
- uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue yms.
- muu tai tuntematon.

Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään.

Rakennusluokitus on esitetty Tilastokeskuksen käsikirjassa Rakennusluokitus 2018.

Kaikkia rakennusluokituksen luokkia ei ole luettu mukaan Tilastokeskuksen rakennuskantaan.

Rakennuksen tilavuus on tila, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan (rakennuksen alimman tilan pohja lämmöneristyksineen) alapinta ja yläpohjan (rakennuksen ylintä lämmintä tilaa yläpuolelta rajoittava rakennusosa, johon kuuluu lämmöneristys suojauksineen) yläpinta.

Rakennuksen tilavuus lasketaan Suomen standardoimisliiton standardin SFS 2460, RT 120.12 mukaisesti.

Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa.

Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava, ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, kuten esimerkiksi maanalaiset öljysäiliöt, eivät ole rakennuksia.

Rakennuksiksi ei lueta myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja ynnä muita, jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, eikä myöskään siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja ynnä muita.

Rakennustiedot saadaan Syken ylläpitämästä rakennustietojärjestelmästä.

Tilastokeskuksen rakennuskantatilastoon eivät kuulu:

- nestevarastorakennukset
- yksinomaan maataloustuotannossa käytettävät rakennukset
- asuinrakennusten saunarakennukset
- asuinrakennusten talousrakennukset
- kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset
- puolustusvoimien rakennukset
- väestösuojat

paitsi kun edellä mainitut rakennukset ovat asuttuja tai niissä on toimitiloja.


Rakennusten uudistuotantotietoihin eivät kuulu:

- kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset
- puolustusvoimien rakennukset
- väestösuojat

Rakennusaineella tarkoitetaan sitä ainetta, josta rakennuksen kantavat pystyrakenteet on pääosin tehty. Luokitus on seuraava:
- betoni, kevytbetoni
- tiili
- teräs
- puu
- muu, tuntematon.

Rakennusvaihe kertoo rakennuksen rakentamisen eri vaiheista: rakentamisluvan saanut rakentamistoimenpide, aloitettu rakennushanke ja valmistunut rakennushanke.

Aloitettujen rakennushankkeiden 24 uusimman kuukauden tiedot ovat estimoituja arvoja, ja ne tulevat tarkentumaan eniten noin 12 kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta.

Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.

Rakentamislupa on kunnan rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä rakentamislain mukainen lupa rakentamiseen. Rakentamislupaa edellyttävistä hankkeista tehdään rakennushankeilmoitus, jonka tietosisältöön rakennusten uudistuotantotilaston tiedot perustuvat.

Rakentamislupaa edellyttäviä rakentamistoimenpiteitä ovat mm. uuden rakennuksen rakentaminen, rakennuksen rakentamiseen verrattavat korjaus- ja muutostyöt, rakennuksen laajentaminen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen ja rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen. Nykyinen rakentamislaki astui voimaan 1. tammikuuta 2025. Aiemmasta poiketen rakentamislupaa ei pääsääntöisesti enää tarvita uusille alle 30 neliömetrin rakennuksille, joiden käyttötarkoitus on muu kuin asuminen. Näitä ovat esimerkiksi sauna- ja talousrakennukset.

Yksi rakentamislupa voi kattaa yhden tai useamman rakentamistoimenpiteen. Rakentamistoimenpide kohdistuu yhteen rakennukseen. Tilastoitava lukumäärä on rakentamistoimenpiteiden lukumäärä.

Tilaston perusjoukkoon kuuluvat rakentamislupaa edellyttävät rakentamistoimenpiteet uuden rakennuksen rakentaminen, rakennuksen laajentaminen ja uudelleen rakentamiseen verrattava muutostyö.

Yksi rakentamislupa voi kattaa yhden tai useamman rakentamistoimenpiteen. Rakentamistoimenpide kohdistuu yhteen rakennukseen. Tilastoitava lukumäärä on rakentamistoimenpiteiden lukumäärä.

Ks. tarkemmin rakentamislupa.

Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti:

- omakoti- ja paritalot: 1–2 asunnon asuintalot, paritalot sekä vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot
- rivitalot: pientalot, joissa on vähintään kolme rinnakkaista asuinhuoneistoa ja joissa eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja ei ole päällekkäin.
- kerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin
- muut rakennukset: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.

Uudisrakentamiseksi katsotaan rakentamisluvanvarainen uuden rakennuksen rakentaminen, rakennusten laajentaminen ja uudelleen rakentamiseen verrattava muutostyö. Uudisrakentaminen tuottaa uutta tilaa joko kokonaan uusien rakennusten muodossa, olemassa oleviin rakennuksiin tehtyinä laajennuksina tai uudelleen rakennettuina rakennuksina.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennan lähtökohtana ovat tarkasteluperiodilla käynnissä olevat rakennushankkeet. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kuvaa tarkasteluperiodille kohdistuvan uudisrakentamisen kiinteähintaista arvoa suhteessa perusvuoden arvoon. Volyymi-indeksissä rakennustuotanto hinnoitellaan indeksin perusvuoden hinnoin. Indeksin perusvuoden keskimääräistä arvoa merkitään pisteluvulla 100. Tällä hetkellä tuotannossa olevan indeksin perusvuosi on 2020. Esimerkiksi indeksin pisteluku 112 kertoo, että uudisrakentamisen volyymi on kasvanut perusvuodesta 12 prosenttia.

Volyymi-indeksin muutos sisältää määrän muutoksen lisäksi myös rakentamisen laadun muutokset kuten esimerkiksi eri rakennustyyppien suunnitteluratkaisun muuttumisen ajassa.

Uusien vakituiseen asumiseen käytettävien huoneistojen, eli asuinhuoneistojen kappalemäärä.

Rakennus on valmistunut, kun kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tehnyt rakennukselle käyttöönottokatselmuksen ja vienyt kyseisen päivämäärän Syken rakennus- ja huoneistotietorekisteriin.

Vapaa-ajan asuinrakennuksella tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua kesämökkiä, vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia ja siirtolapuutarhamökkejä ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi.

Vapaa-ajan asuinrakennuksiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytetään vapaa-ajan asuntona.

Vapaa-ajan asuinrakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa.

Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin Syken rakennus- ja huoneistotiedoista.

Asunnon varusteet:
- viemäri
- vesijohto
- WC
- lämminvesi
- peseytymistilat (asunnossa on joko suihku, kylpyhuone tai sauna)
- huoneistokohtainen sauna
- keskus- tai sähkölämmitys.

Tietoja asunnon varusteista on käytetty asunnon varustetason määrittelyssä.

Rakennuksen varusteet:

- sähkö
- viemäri
- vesijohto
- lämminvesi
- hissi
- talosauna
- koneellinen ilmastointi
- väestösuoja.

Varustetasoa kuvataan kahdella luokalla:

- hyvin varusteltu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC,
peseytymistilat (suihku / kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai
sähkölämmitys
- varustetaso muu tai tuntematon.

Tilastovuodesta 2025 alkaen rakennuksia, huoneistoja ja rakentamislupia koskevien tilastojen keskeisin tietolähde siirtyi DVV:ltä Sykelle. Samalla uudistuotannon volyymi-indeksin perusvuosi vaihdettiin 2020=100 ja rakennustuotannon kuvaamisessa käytettävää rakentamisen aloitusten estimointimenetelmää uudistettiin.  

Tiedot rakennuksista ja rakentamisluvan alaisista rakentamistoimenpiteistä  saadaan Sykeltä viikoittain. Tietoihin kuuluvat rakentamisluvan saaneet rakentamistoimenpiteet, aloitetut ja valmistuneet rakennushankkeet sekä muutokset olemassa oleviin rakennuksiin.

Nykyinen rakentamislaki astui voimaan 1. tammikuuta 2025. Aiemmasta poiketen rakentamislupaa ei pääsääntöisesti enää tarvita uusille alle 30 neliömetrin rakennuksille, joiden käyttötarkoitus on muu kuin asuminen. Nämä rakennukset jäävät tilaston ulkopuolelle tilastovuodesta 2025 alkaen.

Kuntien ilmoittamat tiedot aloitetuista rakennushankkeista kertyvät viiveellä Sykelle, minkä vuoksi uusimman kuukauden uudistuotantotiedot perustuvat tuotantohetkellä aina epätäydelliseen aineistoon. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin tiedot eivät koskaan ole lopullisia, koska tietoa luvanvaraisten rakennushankkeiden aloituksista päivitetään jatkuvasti.

Rakennuskannan keskeisten tietojen peittävyys on suhteellisen hyvä. Rakennusten määrissä ja ominaisuustiedoissa on kuitenkin jonkin verran virheellisyyksiä, sillä kaikki muutostiedot eivät tule kattavasti viranomaisten tietoon.

Vuosittain tehdyt tilastotiedot ovat pidemmällä periodilla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään. Yksittäiset vuosimuutokset eivät ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia.

Kesämökit on määritelty vuodesta 2020 alkaen rakennusluokituksen luokkiin 0210 ja 0211 sisältyviin asumattomiin rakennuksiin. Sitä ennen ns. mummonmökit sisältyivät kesämökkitietoihin. 

On myös mahdollista, että vapaa-ajan asuinrakennus muutetaan käyttötarkoitukseltaan asuinrakennukseksi, kun se otetaan asumiskäyttöön. Vapaa-ajan asuinrakennus tilastoidaan asuinrakennukseksi myös silloin, kun se ilmoitetaan muuttoilmoituksessa vakinaiseksi osoitteeksi.

Suurelta osalta kesämökkejä puuttuu tieto muun muassa sähköistyksestä tai vesijohto- ja viemäriliittymistä. Otospohjaisen kyselytutkimuksen (Kesämökkibarometri 2021) mukaan kesämökeistä 79 prosenttia oli sähköverkon piirissä ja 19 prosenttia sai talousvetensä vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan verkosta. Vastaavat tiedot viranomaisrekisteriin pohjautuvassa kesämökkitilastossa on, että kesämökeistä reilusti alle puolella on sähköliittymä ja vain muutamilla prosenteilla liittymä vesijohtoverkostoon. 

Vuoden 2015 alussa pysyvä rakennustunnus otettiin käyttöön rakennuskantatilastossa ja DVV:n tietojärjestelmässä, mikä voi jonkin vaikuttaa jonkin verran aikasarjatietoihin.

Uudistuotannon tiedot julkaistaan noin kahdeksan viikon viiveellä.

Rakennuskannan osalta viive tietojen viiteajankohdan ja julkistamisajankohdan välillä on tyypillisesti kolmesta viiteen kuukautta.

Tilaston tiedot julkaistaan ennalta sovittuna Tilastokeskuksen julkistamiskalenterin mukaisena päivänä. Julkistuspäivän muutoksista pyritään tiedottamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Uudistuotantotiedot perustuvat kuntien ilmoittamiin tietoihin myönnettyjen rakentamislupien rakennusvaiheista. Kuntien ilmoittamat tiedot kertyvät viiveellä Sykelle. Uudistuotantotiedot tarkentuvat eniten noin 12 kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta.

Tietojen (rakentamisluvan saaneiden rakentamistoimenpiteiden tilavuuden ja volyymi-indeksin vuosimuutoksen) tarkentuminen eri julkaisukertojen välillä on esitetty omissa taulukoissaan tilaston kotisivulla.

Kuntien toisistaan poikkeavat käytännöt rakentamislupien myöntämisen ja ilmoittamisen suhteen aiheuttavat tiedon hitaan kertymisen lisäksi toisinaan myös mittaus- tai ilmoitusvirheitä rekisteritiedoissa, joita pyritään korjaamaan tilastotuotannossa.

Rakennuskantatiedoissa virhettä aiheuttaa se, etteivät kaikki rakennusten muutostoimenpiteet vaadi rakentamislupaa, jolloin tieto muutoksesta ei välttämättä välity rekisteriin. Virheitä pyritään korjaamaan tilastotuotannossa loogisella päättelyllä sekä täydentämällä tietoja muilla rekisterilähteillä.

Kuntien ilmoittamat tiedot rakennushankkeista kertyvät viiveellä Sykelle. Viiveen takia tuorein uudistuotantotilasto perustuu tuotantohetkellä aina epätäydelliseen aineistoon. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin tiedot eivät koskaan ole lopullisia, koska tietoa luvanvaraisten rakennushankkeiden aloituksista päivitetään jatkuvasti.

Tilastoon ei liity ylipeittoa. Tilaston koko yksikkömäärä sisältyy hallinnollisiin lähteisiin.

Kuntien toisistaan poikkeavat käytännöt rakentamislupien myöntämisen ja rakennusten muutostietojen ja lupien ilmoittamisen suhteen aiheuttavat rekisteritiedoissa toisinaan myös mittaus- tai ilmoitusvirheitä, joita pyritään korjaamaan. Myös tietojen hidas kertyminen vaikuttaa aineiston laatuun.

Rekisteritietojen mittaus- tai ilmoitusvirheitä korjaavaan käsittelyyn liittyvä, saatavilla olevaa pinta-ala- ja tilavuustietoa hyödyntävä päättely voi tuottaa käsittelyvirheitä. Etenkin mittaluokaltaan pieniä virheitä voi olla hyvin vaikea havaita.

Tilaston aineistona on kuntien rakennushanketiedot ja rakennusten muutostiedot, jotka ilmoitetaan rekisteriin. Tiedot saadaan kaikista Suomen kunnista, joten aineisto on maantieteellisesti vertailukelpoinen.

Tilastoon ei sisälly maiden välistä vertailua.

Tilaston tiedot voidaan tuottaa sekä kansallisilla että eurooppalaisilla alueluokituksilla (NUTS) sekä koordinaattipohjaisilla aluejaoilla.

Tilastovuodesta 2025 tilaston pääasiallinen tietolähde siirtyi Digi- ja väestötietovirastolta Suomen ympäristökeskukselle eli  Sykelle. Samalla Tilastokeskuksessa uudistettiin tilastojen tuotantoprosessi, ja rakennukset ja kesämökit sekä rakennus- ja asuntotuotanto -tilastot yhdistettiin uudeksi rakennuskanta ja uudistuotanto -tilastoksi.

Vertailtaessa eri ajankohtien tietoja on otettava huomioon, että osa muutoksista voi johtua rekisterissä tehdyistä tarkastuksista, tilastoaineiston käsittelyn muutoksista tai aikaisempien vuosien erilaisista tiedonkeruumenetelmistä. Esimerkiksi rakentamisvuosien korjaukset vaikuttavat rakennusten ikärakenteeseen, samoin rakennusten käyttötarkoitusmuutokset on huomioitava esimerkiksi vuosimuutoksia tarkasteltaessa. 

Nykyinen rakentamislaki astui voimaan 1. tammikuuta 2025. Aiemmasta poiketen rakentamislupaa ei pääsääntöisesti enää tarvita uusille alle 30 neliömetrin rakennuksille, joiden käyttötarkoitus on muu kuin asuminen. Näitä ovat esimerkiksi sauna- ja talousrakennukset.  Koska uudistuotantotilasto perustuu rakentamisluvan varaisiin rakentamistoimenpiteisiin, uudet alle 30 neliömetrin muut kuin asuinrakennukset jäävät tilaston ulkopuolelle tilastovuodesta 2025 alkaen. Aikasarjatiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia niiden rakennusluokkien osalta, joissa näitä pieniä hankkeita on paljon. Muutos näkyy eniten rakentamistoimenpiteiden lukumäärässä, vaikutus tilavuuteen ja kerrosalaan on vähäisempi.

Tilastosta puuttuvat rakentamistoimenpiteet, jotka kohdistuvat ennen syksyä 2024 purettuihin rakennuksiin, sillä niiden tietoja ei saada Syken Ryhti-järjestelmästä.

Vuodesta 1987 lähtien rakennuskantatietoja on tuotettu vuosittain rekisteripohjaisesti, ja vuosittain tehdyt tilastotiedot ovat pitemmällä periodilla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään. Vuosimuutokset eivät kuitenkaan ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia. 

Nykyinen rakennuksen käyttötarkoitusluokitus, Rakennusluokitus 2018, otettiin käyttöön rakennuskantatilastossa tilastovuonna 2020. Sitä edeltänyt vuoden 1994 luokitus oli käytössä tilastovuodesta 1993 alkaen. Uuden rakennusluokituksen mukaisia tietoja on saatavissa rakennuskantatietojen osalta vuodesta 2005 alkaen.

Ensimmäiset julkaistut rekisteripohjaiset kesämökkitilastot ovat vuodelta 1989, jonka jälkeen niitä on julkaistu vuosittain. Väestörekisterikeskus (nykyinen Digi- ja väestötietovirasto) täydensi Väestötietojärjestelmän rakennustietoja lisäämällä rekisteriin verohallinnon kesämökkitiedot kesällä 1990. Tämän jälkeen kunnissa tarkastettiin mm. puuttuvia koordinaatti- ja ominaisuustietoja. Tätä edeltävät kesämökkitiedot ovat vuoden 1980 väestölaskennasta, jossa tiedot kerättiin lomakkeilla.

Vuoden 1997 alussa Väestörekisterikeskus (nykyinen Digi- ja väestötietovirasto) täydensi uudelleen väestötietojärjestelmän rakennustietoja verottajan kiinteistötiedoilla. Tässä yhteydessä rekisteriin lisättiin myös huomattava määrä kesämökkejä. Osa verottajan aineistosta lisätyistä yksiköistä saattoi jo olla eri tunnuksella väestötietojärjestelmän rakennustiedoissa.

Väestörekisterikeskuksen (nykyisen Digi- ja väestötietoviraston) väestötietojärjestelmän tunnusjärjestelmä muuttui, kun pysyvä rakennustunnus otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Tilastossa pysyvä rakennustunnus on käytössä aineistovuodesta 2014 lähtien, mikä voi vaikuttaa jonkin verran mm. aikasarja- ja vuosimuutostietoihin.

Tuotantouudistuksen yhteydessä 2020 tehty rakennusluokitusmuutos vaikutti seuraavasti: kesämökkitilastointi muuttui siten, että uuden rakennusluokituksen mukaan kaikki vapaa-ajan asuinrakennukset luokitellaan samaan rakennusluokkaan 021  (Vapaa-ajan asuinrakennukset), eikä niitä erotella enää varsinaisiin vapaa-ajan asuinrakennuksiin ja liiketaloudellisesti vuokrattavin lomamökkeihin. Nämä vanhan luokituksen mukaiset noin 14 000 liiketaloudellisesti vuokrattavaa lomamökkiä poistuivat samalla rakennuskantaa kuvaavien liikerakennusten luokasta, mikä on huomioitava aikasarjatarkastelussa. Lisäksi ns. mummonmökkejä (noin 40 000 kappaletta) ei enää luokitella kesämökkitilastoon. Uudessa rakennusluokituksessa asuinrakennusten luokkaan kuuluvat myös asuntolarakennukset ja erityisryhmien asuinrakennukset.

Jokainen asuntokunnat ja asuinolot -tilastossa oleva asunto löytyy myös rakennuskanta ja uudistuotanto -tilaston asuntokantaa kuvaavista tiedoista.

Rakennuskanta- ja uudistuotanto -tilaston uudistuotantotiedot eivät täysin vastaa lakkautetun Rakennus- ja asuntotuotanto -tilaston tietoja lähdeaineistoissa (Syke/DVV) olevien erojen ja tilaston käsittelymenetelmiin tehtyjen muutosten vuoksi. Rakennuskanta- ja uudistuotanto -tilastosta puuttuvat rakentamistoimenpiteet, jotka kohdistuvat ennen syksyä 2024 purettuihin rakennuksiin, sillä niiden tietoja ei saada Ryhti-järjestelmästä.

Tilaston tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona.

Rakennuskanta ja uudistuotanto -tilaston rakennus- ja asuntokantatiedot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa.

Rakennuskannan sisällä tapahtuvien muutosten takia uudistuotantotiedoissa valmistuneet rakennukset eivät kasvata kannan määrää samalla määrällä. Rakennuskantatiedot kuvaavat aktiivista rakennuskantaa, eli tiedoista poistetaan puretut ja tuhoutuneet rakennukset. Myös pitkään asumattomina olleet rakennukset poistetaan kantatiedoista. Ne kuitenkin palautetaan takaisin rakennuskantaan, jos ne palautuvat asuinkäyttöön ja niihin muutetaan. Rakennusten käyttötarkoitusten muutokset vaikuttavat niin ikään rakennuskantatietoihin.

Rakennuskannan tiedoista karsitaan muun muassa maataloustuotannossa käytettävät rakennukset sekä sauna- ja talousrakennukset, jotka sen sijaan ovat mukana uudistuotantotiedoissa.

Uudistuotantotilastossa yksikkönä ovat rakentamistoimenpiteet, jotka sisältävät uusien rakennusten lisäksi myös muun muassa laajennukset olemassa oleviin rakennuksiin. Rakennuskantatilastossa yksikkönä on rakennus. 

Rakennuskantaan kohdistuvat laajennukset ja uudestaan rakentamiseen verrattavat muutostyöt voivat rekisteröityä uudisrakentamista kuvaavissa tiedoissa rakentamisluvan aloitusajankohdalle, mutta rakennuskantatiedoissa rakennuksen alkuperäiselle valmistumisvuodelle. Rakennuskanta ja uudistuotanto -tietojen väliset lukumääräerot voivat johtua myös eri poiminta-ajankohdista, sillä uudistuotantotiedot revisoituvat kuukausittain.

Rakennuskanta ja uudistuotanto -tilaston lähdeaineistona käytetään Syken toimittamia viikoittaisia rakennusten ja rakentamistoimenpiteiden muutostietoaineistoja. Näitä ovat muun muassa uudet rakennukset ja rakentamislupaa edellyttävät rakentamistoimenpiteet, muutokset rakennusten ominaisuustietoihin sekä näiden tietojen täydentymiset. Aineisto perustuu kuntien rakennusvalvontaviranomaisten Sykelle ilmoittamiin rakennuksia koskeviin rakentamisluvanvaraisiin tietoihin.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksissä uudisrakentamisen arvon määrittelyssä käytetään Haahtela Oy:n tuottamia rakennusluokittaisia ja alueittaisia uudisrakentamisen kuutiohintoja sekä alueittaista rakentamisen tarjoushintaindeksiä. Aineistoissa Suomen kunnat  jaetaan kuuteen kalleusluokkaan. 

Rakennuksia ja asuntoja koskevan järjestelmän tietopohjan muodostaa Tilastokeskuksen vuoden 1980 väestölaskennan yhteydessä omistajilta tai rakennuksen ja asunnon haltijoilta kerätyt tiedot. Tiedonkeruu perustui väestökirjalakiin ja erilliseen väestölaskenta-asetukseen.

Verohallinnon kiinteistörekisterin tietoja käytetään tilastoaineistossa tietojen korjauksiin ja täydennyksiin. Rakennusten ominaisuustietoja täydennetään myös Aran energiatodistusrekisterin tiedoilla. Väestötietojen avulla muodostettavaa muuttoaineistoa käytetään ilmaisemaan valmiina rakennukset, joihin on muutettu, mutta jotka eivät ole aineistossa vielä valmistuneita.

Rakennuskanta ja uudistuotanto -tilastolle ei ole omaa tiedonkeruuta. Tilastokeskuksella on sopimukset tiedontoimittajien kanssa aineistojen toimittamisesta viikoittain sekä vuositasolla.

Rakennuskanta ja uudistuotanto -tilaston tiedot poimitaan Tilastokeskukseen viikoittain.

Rakennushankkeiden aloitusilmoitusten hitaan kertymisen vuoksi aloitettujen rakennushankkeiden todellista määrää estimoidaan käyttämällä hyväksi tiedossa olevien aloitusten määrää. Tämä toteutetaan tilastollisella regressiomallilla, joka estimoi paljonko aloitettuja rakennushankkeita on tiedossa kahden vuoden kuluttua viitekuukaudesta. Mallissa huomioidaan aloitettujen hankkeiden kertymä tilastokuukautena, rakentamisluvan saaneiden rakentamistoimenpiteiden määrä edeltävän vuoden aikana, kalenterikuukausi ja rakennuksen käyttötarkoitus. Mallissa käytettävät korotuskertoimet päivitetään vuosittain. Aloitusten estimoinnin tarkkuuteen vaikuttaa uudistuotannon määrän ja aloitustietojen kertymävauhdin vuosittainen vaihtelu. 

Aloitustietojen korotusmenetelmässä mallin estimoimaa arviota todellisesta aloitetusta hankelukumäärästä verrataan sen hetkiseen tietoon aloitetuista rakennushankkeista. Näiden erotuksena saadaan arvio aloitettujen rakennushankkeiden määrästä, joita ei ole vielä ilmoitettu Sykelle. Aloittamattomista rakentamistoimenpiteistä arvotaan erotuksen verran hankkeita aloitetuiksi. Arvontaan osallistuvia rakennushankkeita rajataan siten, että yli 50 000 kuutiometrin ja yli 70 uuden asunnon rakennushankkeet jätetään pois.

Aloitustietojen estimointi tehdään kuukausittain 24:lle uusimmalle kuukaudelle ja tiedot tarkentuvat eniten noin 12 kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta. Tätä vanhempia tietoja ei estimoida.  Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennassa käytetään estimoituja aloitustietoja. 

Rakennushankkeiden valmistumistietojen parantamiseksi tilastoinnissa hyödynnetään muuttoilmoituksia. Rakennushankkeet yhdistetään rakennustunnuksen avulla Digi- ja väestötietoviraston muuttoaineistoon ja uudisrakennus luokitellaan valmistuneeksi, mikäli siinä asutaan.

Väestötietojärjestelmän rakennuksia ja asuntoja koskevista tiedoista ei saada poistumatietoja tarkasti, minkä vuoksi Tilastokeskus pyrkii karsimaan rakennuskantatilastosta vanhat ja huonokuntoiset rakennukset ja asunnot. Mikäli tällaiseen rakennuskannasta poistettuun rakennukseen muuttaa vakinaisia asukkaita, rakennus palautuu jälleen rakennuskantaan.

Tiedot ilman lupaa rakennetuista uusista kohteista sekä muutos- ja parannustöistä eivät välity tietojärjestelmään. Lämmitystavan tai -aineen muutokset eivät kaikissa tapauksissa ole luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä. Sama ongelma koskee myös rakennuksen varusteita ja verkostoliittymiä koskevia tietoja, joissa saattaa olla virheellisyyttä. Vääriä tietoja pystytään jonkin verran korjaamaan Tilastokeskuksessa poistamalla ristiriitaisuuksia eri varusteiden, lämmitystapojen ja -aineiden kesken. Myös niissä tiedoissa on puutteellisuuksia, joita on alettu kerätä vasta vuoden 1980 tietopohjan perustamisen jälkeen. Esimerkiksi tiedot hissistä, parvekkeesta ja koneellisesta ilmastoinnista voivat olla puutteellisia. Rakennuksen valmistumisvuotta ynnä muita ominaisuustietoja on korjattu Tilastokeskuksessa vuodesta 2017 alkaen Verohallinnon kiinteistörekisterin tiedoilla.

Lähdeaineistoon tehdään loogisuustarkistuksia muuttujien välillä. Erikseen määritellyillä virhetarkastuksilla tutkitaan tietojen oikeellisuus.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä.

Tilastokeskuksessa on käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä mm. muuttujien luokittelun karkeistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastot ovat julkistuksen jälkeen saatavilla StatFin-tilastotietokannasta. Lisäksi saatavilla on maksullisena palveluna tilastoja maksullisista tietokannoista sekä toimeksiantoina.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.

Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.

Tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.