Kuolintodistusarkisto

Kuolintodistukset vuodesta 1966 lähtien ovat Tilastokeskuksen kuolintodistusarkistossa. Kuolintodistuksesta voidaan antaa kopio vainajan lähiomaiselle, eläkelaitokselle sekä viranomaiskäyttöön.

Uusimmat kuolintodistukset saapuvat arkistoomme useiden kuukausien viiveellä. Jos kuolemasta on alle vuosi, tee pyyntö kuolintodistuksesta sille terveydenhuollon toimipaikalle, joka on laatinut vainajan hautausluvan ja kuolintodistuksen.

Mikä on kuolintodistus ja mihin sitä tarvitaan?

Kuolintodistus on asiakirja, josta ilmenee vainajan kuolemansyy ja kuolemaan johtaneet olosuhteet. Kuolintodistuksen laatii vainajaa hänen viimeisen sairautensa aikana hoitanut lääkäri tai kuolemansyyn selvityksen tehnyt lääkäri. Se kirjoitetaan vasta, kun kaikki kuolemansyyhyn liittyvät tutkimukset ovat päättyneet.

Kuolintodistuksen tiedot ovat salassa pidettäviä. Kopioita tai yksittäisiä kuolintodistuksen tietoja voi kuitenkin saada, jos siihen on laissa määritelty oikeus.

Omaiset tarvitsevat vainajan kuolintodistuksen yleensä vain mahdollisten vakuutusasioiden hoitoon.

Vainajan asioiden hoitaminen

Et yleensä tarvitse kuolintodistusta vainajan asioiden hoitamiseen. Ensisijaisesti tarvitset asioiden hoitamiseen vainajan sukuselvityksen, joka tilataan seurakunnasta ja/tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV).

Ohje sukuselvityksen tilaamiseksi (dvv.fi)

Ennen sukuselvityksen valmistumista voit usein hoitaa joitakin asioita DVV:n väestötietojärjestelmästä saatavalla otteella, joka todistaa henkilön kuoleman. Esimerkiksi vainajan vuokrasuhteen päättäminen ja sosiaalisen median tilin tai puhelinliittymän sulkeminen hoituvat usein tällä todistuksella.

Edellä mainittujen asiakirjojen lisäksi voit tarvita vainajan kuolintodistuksen esimerkiksi vakuutusasioiden hoitoon tai asiointiin ulkomaiden viranomaisten kanssa. Kuolintodistuksessa on tarkempaa tietoa vainajan kuolinsyystä.

Kuka voi saada tietoa vainajan kuolemansyystä?

Vainajan kuolemasta tarkemmin kertovan kuolintodistuksen tiedot ovat salassa pidettäviä.

Kopioita tai yksittäisiä kuolintodistuksen tietoja voi kuitenkin saada tarkoituksiin, jotka määrittelee laki kuolemansyyn selvittämisestä.

Vainajan lähiomainen

Lain mukaan kuolintodistuksen tietoja saa antaa vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen. Lähiomaiseen verrattava läheinen henkilö voi olla esimerkiksi avopuoliso.

Vainajan lähiomaiseksi lasketaan yleensä

  • suoraan ylenevässä polvessa oleva sukulainen (esimerkiksi vainajan vanhempi)
  • aviopuoliso
  • suoraan alenevassa polvessa oleva sukulainen (esimerkiksi vainajan lapsi)
  • alaikäisen lapsen huoltaja
  • sisarus (veli, sisko).

Jos vainajalla ei ole elossa edellä mainittuja lähiomaisia, oikeus kuolintodistukseen ei automaattisesti periydy muille sukulaisille.

Toimija, jolla on oikeus tietojen saamiseen

Lähiomaisten lisäksi kuolintodistuksen tietoja voi saada

  • vakuutus- tai eläkelaitos (etuuden saamista koskevaan hakemukseen liittyen)
  • viranomainen
  • tuomioistuin
  • muu yhteisö, jolla on tiedon saantiin laissa säädetty oikeus.
  • Jos tällainen toimija tarvitsee kuolintodistuksen tietoja, pyynnön on tultava kyseiseltä toimijalta.

Tietoja voi olla mahdollista saada myös tieteellisen tutkimuksen tekemistä varten.

Milloin ja mistä kuolintodistuksen saa?

Kuolintodistus kirjoitetaan vasta, kun kaikki kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät tutkimukset ovat valmistuneet. Tähän voi kulua useita kuukausia.

Vainajan lähiomainen saa kuolintodistuksen joko automaattisesti tai pyynnöstä siltä terveydenhuollon toimipaikalta, jossa hautauslupa ja kuolintodistus on kirjoitettu.

Kuolintodistuksia säilytetään useassa eri paikassa, riippuen vainajan kuoleman ajankohdasta.

Jos tarvitset yli vuosi sitten kuolleen henkilön kuolintodistuksen, se löytyy arkistopalveluista. Arkistoja pitävät eri tahot. Arkistoinnista vastaava taho määräytyy kuolinvuoden perusteella.

Mistä saa tiedon henkilön kuolinajasta?

Jos tarvitset tiedon siitä, onko henkilö kuollut vai elossa, ota yhteyttä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) osoitepalveluun. Samasta paikasta saat tiedon siitä, milloin henkilön kuolema on tapahtunut.

Tietoja annetaan vain, kun niiden pyytämiseen on hyväksyttävä syy. Palvelu on maksullista.

Osoitepalvelun aukioloajat, yhteystiedot ja palvelun hinnan löydät DVV:n asiakaspalvelusivulta kohdasta Osoitepalvelu.

Kuolintodistuksiin liittyvä lainsäädäntö

Kuolintodistuksiin liittyy lainsäädäntöä.

  • Laki kuolemansyyn selvittämisestä määrittelee muun muassa, kenelle kuolemansyytietoja saa antaa.
  • Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta säätelee muun muassa kuolemansyytietojen salassapitoaikaa.

Yhteystiedot

Lisätietoja Tilastokeskuksen kuolintodistusarkistosta

Palvelusähköposti
kuolemansyyt@stat.fi
Ulla Arkkio
tilastonlaatija
029 551 3757

Lisätietoja kuolemansyyaineistojen tutkimuskäytöstä

Tutustu myös

Räätälöidyt tutkimusaineistot

Tutkimusaineisto

Maksullinen

Tilastokeskuksen Tutkijapalveluissa voidaan räätälöidä tilastoaineistoista sellaisia tutkimusaineistoja, jotka vastaavat monipuolisesti yrityksiä ja väestöä koskeviin tutkimustarpeisiin.

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.