Kuolintodistukset
Kuolintodistus on asiakirja, josta ilmenee vainajan kuolemansyy ja kuolemaan johtaneet olosuhteet.
Tällä sivulla:
Yleisesti kuolintodistuksista
Kuolintodistuksen laatii vainajaa hänen viimeisen sairautensa aikana hoitanut lääkäri tai kuolemansyyn selvityksen tehnyt lääkäri. Se kirjoitetaan vasta, kun kaikki kuolemansyyhyn liittyvät tutkimukset ovat päättyneet.
Kuolintodistuksen tiedot ovat salassa pidettäviä. Kopioita tai yksittäisiä kuolintodistuksen tietoja voi kuitenkin saada, mikäli siihen on lain määrittelemä oikeus.
Lisätietoja kuolintodistusten tietosuojasta
Omaiset tarvitsevat vainajan kuolintodistuksen yleensä vain mahdollisten vakuutusasioiden hoitoon.
Muut asiat hoituvat normaalisti Digi- ja väestötietovirastosta saatavalla otteella. Tämä ote ei ole varsinainen kuolintodistus, se vain todistaa henkilön kuolleen.
Vainajan asioiden hoitaminen
Et yleensä tarvitse kuolintodistusta vainajan asioiden hoitamiseen. Ensisijaisesti tarvitset vainajan sukuselvityksen, joka tilataan seurakunnasta ja/tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV).
Ennen sukuselvityksen valmistumista voit usein hoitaa joitakin asioita DVV:n väestötietojärjestelmästä saatavalla otteella, joka todistaa henkilön kuoleman.
Esimerkiksi vainajan vuokrasuhteen päättäminen ja sosiaalisen median tilin tai puhelinliittymän sulkeminen hoituvat usein tällä todistuksella.
Edellä mainittujen asiakirjojen lisäksi voit tarvita vainajan kuolintodistuksen esimerkiksi vakuutusasioiden hoitoon tai asiointiin ulkomaiden viranomaisten kanssa. Kuolintodistuksessa on tarkempaa tietoa vainajan kuolinsyystä.
Jos tarvitset kuolintodistuksen, jatka tämän sivun lukemista. Annamme tarkempia ohjeita siitä, mistä kuolintodistuksen saa ja kuka sitä voi pyytää.
Hyödyllistä tietoa siitä, miten toimia läheisen kuollessa, löydät Läheisen kuolema -oppaasta.
Kuka voi saada tietoa vainajan kuolemansyystä?
Vainajan kuolemasta tarkemmin kertovan kuolintodistuksen tiedot ovat salassa pidettäviä.
Kopioita tai yksittäisiä kuolintodistuksen tietoja voi kuitenkin saada tarkoituksiin, jotka määrittelee Laki kuolemansyyn selvittämisestä.
Vainajan lähiomainen
Lain mukaan kuolintodistuksen tietoja saa antaa vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen. Lähiomaiseen verrattava läheinen henkilö voi olla esimerkiksi avopuoliso.
Vainajan lähiomaiseksi lasketaan yleensä:
- suoraan ylenevässä polvessa oleva sukulainen (esimerkiksi vainajan vanhempi)
- aviopuoliso
- suoraan alenevassa polvessa oleva sukulainen (esimerkiksi vainajan lapsi)
- alaikäisen lapsen huoltaja
- sisarus (veli, sisko)
Jos vainajalla ei ole elossa edellä mainittuja lähiomaisia, oikeus kuolintodistukseen ei automaattisesti periydy muille sukulaisille.
Toimija, jolla on oikeus tietojen saamiseen
Lähiomaisten lisäksi kuolintodistuksen tietoja voi saada:
- vakuutus- tai eläkelaitos (etuuden saamista koskevaan hakemukseen liittyen)
- viranomainen
- tuomioistuin
- muu yhteisö, jolla on tiedon saantiin laissa säädetty oikeus.
Jos tällainen toimija tarvitsee kuolintodistuksen tietoja, pyynnön on tultava kyseiseltä toimijalta.
Tietoja voi olla mahdollista saada myös tieteellisen tutkimuksen tekemistä varten.
Milloin ja mistä kuolintodistuksen saa?
Kuolintodistus kirjoitetaan vasta, kun kaikki kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät tutkimukset ovat valmistuneet. Tähän voi kulua useita kuukausia.
Vainajan lähiomainen saa kuolintodistuksen joko automaattisesti tai pyynnöstä siltä terveydenhuollon toimipaikalta, jossa hautauslupa ja kuolintodistus on kirjoitettu.
Kuolintodistuksia säilytetään useassa eri paikassa, riippuen vainajan kuoleman ajankohdasta.
Vainajan kuolemasta on alle vuosi
Jos kuolemasta on alle vuosi, tee pyyntö kuolintodistuksesta sille terveydenhuollon toimipaikalle, joka on laatinut vainajan hautausluvan ja kuolintodistuksen. Todistuksia laativat sekä julkisen että yksityisen puolen lääkärit.
Jos vainajan kuolinsyytä tutkitaan oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen avulla, kuolintodistuksen antaa pyynnöstä poliisi.
Ohjeita oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen määrätyn vainajan omaisille löydät THL:n sivuilta.
Vanhat kuolintodistukset
Jos tarvitset yli vuosi sitten kuolleen henkilön kuolintodistuksen, se löytyy arkistopalveluista. Arkistoja pitävät eri tahot. Arkistoinnista vastaava taho määräytyy kuolinvuoden perusteella.
Vuoden 1965 jälkeen kuolleet
Kuolintodistukset vuodesta 1966 lähtien ovat Tilastokeskuksen kuolintodistusarkistossa. Uusimmat kuolintodistukset saapuvat arkistoomme useiden kuukausien viiveellä.
Jos tarvitset kuolintodistuksen meiltä, lue tarkemmat ohjeet sen hakemiseen.
Vuosina 1936–1965 kuolleet
Vuosina 1936–1965 kuolleiden kuolintodistukset sijaitsevat Kansallisarkistossa. Tee näiden vuosien kuolintodistuksista pyyntö Kansallisarkistolle. Palvelu on maksullista.
Ennen vuotta 1936 kuolleet
Suomessa on kirjoitettu kuolintodistuksia vuodesta 1936 alkaen. Tätä ennen kuolemansyyn merkitseminen kuului seurakuntien vastuulle ja vainajan kuolemansyy merkittiin kirkonkirjoihin.
Joissakin suurissa kaupungeissa kuolintodistuksia on saatettu kirjoittaa jo 1800-luvun lopulta alkaen. Ne löytyvät yleensä kaupunginarkistosta.
Arkistoinnin laajuus ja aikajana vaihtelevat suuresti kaupungeittain. Maalaiskunnista ei löydy vuotta 1936 vanhempia kuolintodistuksia ja tällöin kaikki tiedot löytyvät kirkonkirjoista.
Jos tarvitset tiedon ennen vuotta 1936 kuolleen vainajan kuolinsyystä, sen selvittäminen kannattaa aloittaa Suomen evankelisluterilaisen seurakunnan avulla.
Mistä saa tiedon henkilön kuolinajasta?
Jos tarvitset tiedon siitä, onko henkilö kuollut vai elossa, ota yhteyttä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) osoitepalveluun. Samasta paikasta saat tiedon siitä, milloin henkilön kuolema on tapahtunut.
Tietoja annetaan vain, kun niiden pyytämiseen on hyväksyttävä syy. Palvelu on maksullista.
Osoitepalvelun aukioloajat, yhteystiedot ja palvelun hinnan löydät DVV:n asiakaspalvelusivulta, kohdasta “Osoitepalvelu”.
Kuolintodistuksiin liittyvä lainsäädäntö
Kuolintodistuksiin liittyy lainsäädäntöä.
Laki kuolemansyyn selvittämisestä määrittelee muun muassa, kenelle kuolemansyytietoja saa antaa.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta säätelee muun muassa kuolemansyytietojen salassapitoaikaa.
Yhteystiedot
Lisätietoja Tilastokeskuksen kuolintodistusarkistosta
Ulla Arkkio
Puhelin: 029 551 3757
Sähköposti: kuolemansyyt@stat.fi
Lisätietoja kuolemansyyaineistojen tutkimuskäytöstä
Tilastokeskuksen tutkijapalvelut
Sähköposti: tutkijapalvelut@stat.fi
Tutkijapalveluiden verkkosivut