Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Artikkelit ja blogikirjoitukset

Artikkelit ja blogikirjoitukset

Tälle sivulle on koottu artikkeleita ja blogikirjoituksia sukupuolten tasa-arvosta aiheittain. Tuoreimmat tasa-arvoa käsittelevät kirjoitukset löydät Tieto&trendit-verkkolehdestä.

Sisällysluettelo

Väestö ja perheet

• Pietiläinen, Marjut & Wallenius, Minna. Lapsiperheiden määrä on pienentynyt selvästi jo pidemmän aikaa – isovanhemmat aiempaa lähempänä (Tieto&trendit 1.2.2024)
• Pietiläinen, Marjut & Toivola, Joonas & Wallenius, Minna. Sateenkaariperheiden määrä on kasvanut tasaisesti – näkyvyys tilastoissa parantunut lakimuutosten myötä. (Tieto&trendit 30.6.2023)
• Pietiläinen, Marjut & Toivola, Joonas. Valtaosa lapsista kasvaa edelleen aviopariperheessä – avopareja aiempaa enemmän, uusperheitä vähemmän. (Tieto&trendit 11.1.2023)
• Nikander, Timo. Joka kymmenes avopariperhe päätyy vuosittain erilleen muuttoon.
• (Tieto&trendit 26.11.2021)
• Lipasti, Laura & Pietiläinen, Marjut. Rekisteröidystä parisuhteesta avioliittoon ja sisäisestä adoptiosta äitiyden vahvistamiseen – lakimuutokset tuovat perheiden moninaisuutta näkyviin tilastoissa.
  (Tieto&trendit 30.6.2021)
• Pietiläinen, Marjut. Suomalaisnuoret muuttavat omilleen eurooppalaisittain varhain – koronan vaikutuksia voimme vasta arvailla.
  (Tieto&trendit 18.2.2021)
• Pietiläinen, Marjut & Lipasti, Laura. Sateenkaariperheiden määrä kasvaa – osa perheistä jää tilastoissa yhä piiloon.
  (Tieto&trendit 11.9.2020)
• Falck, Elisa. Perhevapaauudistus tavoittelee hyvinvointia Ruotsin malliin.
  (Tieto&trendit 3.9.2019)
• Pietiläinen, Marjut & Pohjanpää, Kirsti. Lakimuutokset näkyvät sateenkaariväesön tilastoinnissa – samaa sukupuolta olevan kanssa avioliitossa 4 000 suomalaista.
  (Tieto&trendit 24.6.2019)
• Helminen, Marja-Liisa. Ulkomaalaistaustaiset ensisynnyttäjinä samanikäisiä kuin suomalaistaustaiset – mutta synnyttävät enemmän lapsia.
  (Tieto&trendit 14.12.2018)
• Keski-Petäjä, Miina. Tytöistä ja pojista polvi parantunut? Nuorten väestökehitys ja elinolot.
  (Tieto&trendit 1/2017)
• Pietiläinen, Marjut & Asikainen, Laura. Yksin asuvat ikääntyneet eivät mahdu yhteen muottiin
  (Tieto&trendit 4/2016)
• Sutela, Hanna. Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota.
  (Tieto&trendit 2/2016)
• Helminen, Marja-Liisa. Maahanmuuttajat muistuttavat sukupuolijakaumaltaan suomalaistaustaisia.
  (Tieto&trendit 2/2016)
• Nikander, Timo & Pietiläinen, Marjut. Kaupunkialueet vetävät nuoria asumaan yksin.
  (Tieto&trendit 5/2015)
• Helminen, Marja-Liisa. Suomi ja Ruotsi vastakohtapari maahanmuutossa.
  (Tieto&trendit 3/2015)
• Sutela, Hanna & Larja, Liisa. Yli puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista muuttanut maahan perhesyistä.
  (Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi tutkimus 2014. 15.10.2015. Helsinki: Tilastokeskus)
• Pohjanpää, Kirsti. Sateenkaariperheet tuovat väriä tilastoihin.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2013)
• Helminen, Marja-Liisa. Ulkomaalaistaustaiset äidiksi nuorempana.
  (Väestölaskennan teemasivut 4.6.2013)
• Hanifi, Riitta. Yksin asuvien miesten aika.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2012)
• Sutela, Hanna. Aikuisuuteen siirtymisen ehdot muuttuvat.
  (Hyvinvointikatsaus 1/2012)
• Pajunen, Airi & Ruotsalainen, Kaija. Suuret ikäluokat eläkeiässä.
  (Hyvinvointikatsaus 1/2012)
• Nikander, Timo. Avioliiton suosio on hitaasti kasvanut.
  (Hyvinvointikatsaus 2/2010)
• Myrskylä, Pekka. Naisten ja miesten sosiaalinen liikkuvuus.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2009)
• Nikander, Timo. Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina.
  (Hyvinvointikatsaus 1/2009)

Koulutus

• Witting, Mika. Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne samankaltainen kuin muulla väestöllä – täydennyskyselyillä tutkintorekisteriin 45 000 uutta tutkintoa (Tieto&trendit 25.6.2024)
• Ruuskanen, Timo. Korona vaikutti aikuis­koulutukseen – eikä pelkästään kielteisesti. (Tieto&trendit 21.12.2023)
• Witting, Mika. Osaaminen näivettyy ilman panostuksia – erityisesti miesten koulutuspolku on kivikkoinen (Tieto&trendit 8.12.2022)
• Loukkola, Anna. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus ammattikorkeakoulujen aloittaneissa on kasvanut.
  (Tieto&trendit 13.5.2019)
• Loukkola, Anna & Tuononen, Mika. Nuorten korkeakoulutukseen siirtyminen hidastunut.
  (Tieto&trendit 3.4.2019)
• Keski-Petäjä, Miina & Witting, Mika. Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu.
  (Tieto&trendit 29.11.2018)
• Witting, Mika & Keski-Petäjä, Miina. Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin.
  (Tieto&trendit 2/2016)
• Lehto, Anna-Maija. Kärsiikö Suomi ylikoulutuksesta?
  (Tieto&trendit 23.1.2015)
• Loukkola, Anna. Lamavuonna 1992 tutkinnon suorittaneet työllistyivät huonosti.
  (Hyvinvointikatsaus 1/2012)
• Repo, Aila. Väestö entistä koulutetumpaa − alueelliset erot edelleen suuria.
  (Väestölaskennan teemasivut 15.3.2012)
• Repo, Aila. Uudet sukupolvet entistä koulutetumpia.
  (Hyvinvointikatsaus 1/2012)
• Blomqvist, Irja. Suomalaisnuoret ovat osaavia mutta passiivisia kansalaisia.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2011)
• Saarenmaa Kaisa & Virtanen, Vesa. Joustava korkeakoulujärjestelmä lisää koulutuksen tasa-arvoa.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2011)
• Kaukonen, Ritva. Valtaosa uusista ylioppilaista viettää välivuoden opinnoista.
  (Hyvinvointikatsaus 1/2009)
• Kaukonen, Ritva. Miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2009)
• Ruuskanen, Timo. Toteutuuko tasa-arvo henkilöstökoulutuksessa?
  (Hyvinvointikatsaus 3/2008)

Työelämä

• Leskinen, Tatu. Etätyön tekeminen väheni vuonna 2024 – mutta vain aavistuksen (Tieto&trendit 22.4.2025)
• Heikura, Tuomo. Ammattiliittojen jäsenyys kiinnostaa yhä korkeakoulutettuja – matalammin koulutetut työntekijät ovat useammin liittojen ulkopuolella (Tieto&trendit 26.3.2025)

• Sutela, Hanna. Millaisia töitä ulkomaalaistaustaiset tekevät? IT-ala noussut yhdeksi keskeisistä työllistäjistä (Tieto&trendit 14.6.2024)

• Teräsaho, Mia & Pietiläinen, Marjut & Majlander Satu. Naisten kokema syrjintä työelämässä ei ole uusi ilmiö – ota keinot käyttöön syrjinnän ehkäisemiseksi (THL Blogi 27.5.2024)

• Sutela, Hanna. Suomi on kirinyt ikääntyneiden työllisyydessä – miehet edelleen jäljessä pohjois­maisessa vertailussa (Tieto&trendit 16.4.2024)

• Sutela, Hanna. Digiosaamista, viestintää, näppäryyttä, voimaa… Mitä taitoja työ vaatii? (Tieto&trendit 11.1.2024)
• Sutela, Hanna. Maahanmuuttajien työllisyys Suomessa yli EU-keskitason – työmarkkina-asema heikompi kuin suomalais­taustaisilla. (Tieto&trendit 4.12.2023)
• Baumgartner, Tarja & Kambur, Olga & Pelkonen, Elina. Suomen ja Ruotsin äitien työllisyysasteet lähentyneet toisiaan. (Tieto&trendit 27.11.2023)
• Heikura, Tuomo & Raijas, Meri. Työpaikkaa vaihdetaan eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa. (Tieto&trendit 16.11.2023)
• Pelkonen, Elina  Raijas, Meri. Työikäisistä omaishoitajista enemmistö käy myös ansiotyössä. (Tieto&trendit 4.9.2023)
• Baumgartner, Tarja & Raijas, Meri. Maahanmuuttajanaisten työllisyys parani. (Tieto&trendit 30.6.2023)
• Pärnänen, Anna. Alustatyö on yhä vähäistä mutta ulkomaalaistaustaisten keskuudessa suosittua. (Tieto&trendit 29.6.2023)
• Sutela, Hanna. Viime vuosien työllisyyskasvu on ollut naisten sekä nuorten ja ikääntyvien miesten varassa. (Tieto&trendit blogi 12.6.2023)
• Raijas, Meri. Kevytyrittäjyys yleistyy vauhdilla – paljon nuoria miehiä, viidennes ulkomaalaisia. (Tieto&trendit 21.4.2023)
• Leskinen, Tatu. Korona hellitti, mutta etätyötä tekevien määrä ei juuri vähentynyt. (Tieto&trendit 14.4.2023)
• Baumgartner, Tarja. Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työmarkkinoilla. Tieto&trendit 17.1.2023)
• Lahtela, Johanna & Pietiläinen, Marjut. Korona-arki erilaista lähi- ja etätyössä – miltä näyttää sukupuolten tasa-arvon kannalta? (Tieto&trendit 17.6.2022)
• Pärnänen, Anna. Korona koetellut yrittäjien jaksamista ja toimeentuloa, mutta tuonut osalle myös tarpeellisen hengähdystauon. (Tieto&trendit 1.6.2022)
• Lahtela, Johanna & Pietiläinen, Marjut. Palkansaajat ovat kokeneet korona-ajan työolot eri tavoin – onko sukupuolella ollut merkitystä? (Tieto&trendit 23.5.2022)
• Pärnänen, Anna. Yrittäjien työllisyys toipunut hyvin koronasta – tietyillä toimialoilla työllisyys kuitenkin edelleen heikompi. Tieto&trendit 11.5.2022)
• Sutela, Hanna. Kiinteä työaika yleisempi miehillä, epätyypilliset työajat nuorilla ja vanhoilla.  (Tieto&trendit 4.4.2022)
• Sutela, Hanna. Toiset kukoistavat, toiset kuormittuvat - koronan vaikutukset työoloihin ovat moninaisia. (Tieto&trendit 20.12.2021)
• Laine, Pekka. Naiset ja miehet edelleen eri ammateissa - segregaatio voimakasta myös suurimmissa kaupungeissa. (Tieto&trendit 22.6.2021)
• Attila, Henna. Työpaikkojen tasa-arvosuunnittelu ei täytä kaikkia tasa-arvolain vaatimuksia.
  (Tieto&trendit 8.3.2021)
• Sutela, Hanna. Koronakriisin työllisyysvaikutuksia on tarkasteltava sukupuolen mukaan - tällä kertaa iskut osuivat erityisesti naisiin.
  (Tieto & trendit 17.12.2020)
• Keva, Juho. Kriittisten ammattien työntekijöistä 67 prosenttia on naisia.
  (Tieto&trendit 8.12.2020)
• Sutela, Hanna. Suomalaisten naispalkansaajien kiire korostuu eurooppalaisessa vertailussa.
  (Tieto&trendit 24.11.2020)
• Sutela, Hanna. Palkansaajilla on Suomessa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä - etenkin miehillä.
  (Tieto&trendit 24.11.2020)
• Immonen, Jere & Sutela, Hanna. Työoloprofiilit paljastavat jakautumisen: miehet selvästi yleisemmin "hyvissä töissä" kuin naiset.
  (Tieto&trendit 9.9.2020)
• Immonen, Jere. Työaikojen järjestely on selvästi helpompaa miehille kuin naisille - erot ovat monen tekijän summa.
  (Tieto&trendit 31.8.2020)
• Nieminen, Tarja. Kumpi joustaa – työ vai perhe?
  (Tieto&trendit 5.12.2019)
• Keyriläinen, Marianne. Perhevapaan vaikutus naisten urakehitykseen kielteisempi korkeakoulutetuilla.
  (Tieto&trendit 5.12.2019)
• Sutela, Hanna. Naispalkansaajien jaksamisongelmien roima kasvu yllätti myös työolotutkijan.
  (Tieto&trendit 19.2.2020)
• Nieminen, Tarja. Kumpi joustaa – työ vai perhe?
  (Tieto&trendit 5.12.2019)
• Keyriläinen, Marianne. Perhevapaan vaikutus naisten urakehitykseen kielteisempi korkeakoulutetuilla 
  (Tieto&trendit 5.12.2019)
• Taskinen, Pertti. Palkansaajanaisten työaika piteni kilpailukykysopimuksen myötä.
  (Tieto&trendit 18.11.2019)
• Lukkarinen, Henri. Vastentahtoiset osa-aikatyöt yleistyneet 2010-luvulla.
  (Tieto&trendit 31.10.2018)
• Sutela, Hanna. Pitkät työajat hankaloittavat perheen ja työn yhteensovittamista.
  (Tieto&trendit 4/2015)
• Pärnänen, Anna. Sunnuntaityö – kuka sitä tekee?
  (Tieto&trendit-blogi 14.9.2015)
• Lehto, Anna-Maija. Onko ammatinvaihtoon pakko varautua?
  (Tieto&trendit-blogi 22.5.2015)
• Lehto, Anna-Maija. Työelämän pitkä kaari - työolot yhä riippuvaisempia kansainvälisestä kehityksestä.
  (Tieto&trendit 4/2015)
• Larja, Liisa. Naisten ja miesten työaika vertailussa.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2012)
• Lehto, Anna-Maija. Tarpeettomat uhkakuvat pilaavat työilmapiiriä.
  (Tieto&trendit-blogi 16.12.2014)
• Lehto, Anna-Maija. Hyviä uutisia työurien tasa-arvosta.
  (Tieto&trendit-blogi 3.5.2013)
• Rapo, Markus. Työuria pidennettävä etenkin keskeltä.
  (Tieto&trendit 1/2013)
• Larja, Liisa. Suomalaisten työaika Euroopan lyhyimpiä.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2012)
• Myrskylä, Pekka. Koulutustaso selittää työurien pituutta.
  (Tieto&trendit 6/2012)
• Myrskylä, Pekka. Hyvin koulutetuilla pisimmät työurat.
  (Hyvinvointikatsaus 1/2012)
• Hanifi Riitta. Suomalaiset tekevät melko paljon vapaaehtoistyötä.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2011)
• Keinänen, Päivi. Taloustaantuma heikentää nuorten työmahdollisuuksia.
  (Hyvinvointikatsaus 2/2010)
•  Hulkko, Laura. Nuoret haluaisivat lisää työtä, moni olisi valmis myös vähentämään.
  (Hyvinvointikatsaus 1/2010)
• Myrskylä, Pekka. Naisten ja miesten työllisyys on kehittynyt maakunnissa eri suuntiin.
  (Hyvinvointikatsaus 2/2009)
• Hulkko, Laura. Opiskelijoiden työnteossa on sukupuolieroja.
  (Hyvinvointikatsaus 1/2009)
• Hulkko, Laura & Piispa, Minna. Työväkivalta on yleistä terveys- ja sosiaalialojen ammateissa.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2009)
• Maliranta, Mika ja Napari, Sami. Perhevapaista eniten epäsuoria kustannuksia yrityksille.
  (Tieto&trendit 6/2007)

Talous ja toimeentulo

• Jokimäki, Hanna & Arvonen, Johanna. Ulkomaalaistaustaisten palkat pienempiä kuin suomalaistaustaisten – paitsi johtajilla ja erityisasiantuntijoilla (Tieto&trendit 4.11.2024)
• Okkonen, Kaisa-Mari. Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat. (Tieto&trendit 19.3.2021)
• Kajantie, Mira. Omaisuustulot kasvattavat sukupuolten välistä tuloeroa – ja tuovat etenkin miehille taloudellista turvaa myös eläkkeellä.
  (Tieto&trendit 18.8.2020)
• Artimo, Erika. Taitettu indeksi ei tasaa sukupuolten välistä eroa eläkkeissä.
  (Tieto&trendit 19.11.2019)
• Pehkonen, Sampo. Tilastomuutoksella vaikutus sukupuolten väliseen palkkaeroon.
  (Tieto&trendit 6.9.2019)
• Lindroos, Pontus, Luomaranta, Henri & Nurmi, Satu. Tasa-arvo ja tulonjako ulkomaankaupassa – globalisaatio on miehistä touhua. (Tieto&trendit 14.8.2019)
• Aalto, Kristiina. Yksin asuvilla miehillä suuremmat ruokamenot kuin yksin asuvilla naisilla.
  (Tieto&trendit 22.5.2019)
• Lipasti, Laura. Ulosottovelallisten määrä kasvussa – yhä useammin ulosotto koskee naisia.
  (Tieto&trendit 10.4.2019)
• Nurmela, Juha. Nuoret hyödynsivät kauppojen pidentyneitä aukioloaikoja.
  (Tieto&trendit 16.5.2016)
• Pärnänen, Anna. Itsensätyöllistäjien tulotaso on alhainen.
  (Tieto&trendit 4/2015)
• Sauli, Hannele. Naisten ja miesten väliset tuloerot lapsiperheissä.
  (Hyvinvointikatsaus 1/2014)
• Pärnänen, Anna. Kotihoidontuen puolituksella vähäinen vaikutus.
  (Tieto&trendit-blogi 24.3.2014)
• Pehkonen, Sampo. Palkkaa passin perusteella.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2013)
• Kouvonen, Seppo. Pääkaupunkiseudun palkat ovat toista maata.
  (Hyvinvointikatsaus 4/2012)
• Lehto, Anna-Maija. Eläketavoite on saavutettavissa.
  (Hyvinvointikatsaus 1/2012)
• Ylikännö, Minna ja Österbacka, Eva. Sukupuoli, kotityöt ja taloudellinen riippuvuus.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2012)
• Idman, Mika. Naiset aiempaa vaativammissa tehtävissä − palkkapussi ennallaan.
  (Tieto&trendit 6/2011)
• Airio, Ilpo & Niemelä, Mikko. Köyhyys ei periydy yhtä paljon naisille ja miehille.
  (Hyvinvointikatsaus 2/2010)
• Sarpila, Outi & Räsänen, Pekka. Naisten ja miesten kauneuskulutus muuttuu hitaasti.
  (Hyvinvointikatsaus 2/2010)
• Ruotsalainen, Pekka. Suurituloisuus on pysyvämpää kuin pienituloisuus.
  (Hyvinvointikatsaus 1/2010)

Terveys

• Pajunen, Airi. Lasten kuolleisuus jatkaa alenemistaan, mutta nuorten kuolleisuudesa on huolestuttavia piirteitä. (Tieto&trendit 18.2.2022)
• Penttilä, Irmeli. Viina tappaa työikäisiä.
  (Hyvinvointikatsaus 2/2011)

Turvallisuus

• von Bell, Aku & Pietiläinen, Marjut. Naisten kokema verkkoväkivalta ja -häirintä liittyy usein lähisuhdeväkivaltaan (Tieto&trendit 20.12.2024)

• Attila, Henna & Pietiläinen, Marjut. Joka neljäs kokenut digitaalista väkivaltaa verkossa – yleistyvällä ilmiöllä vakavia seurauksia. (Tieto&trendit 19.12.2023)

• Pietiläinen, Marjut. Väkivallasta tarvitaan tilastotietoa eri näkökulmista. (Tieto&trendit 24.5.2022)
• Haapakangas, Kimmo & Näsi, Matti & Pietiläinen, Marjut. Lisääntyikö lähisuhdeväkivalta korona-aikana? (Tieto&trendit 11.4.2022)
• Haapakangas, Kimmo. Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta väheni koronavuonna – avopuolisoiden väliset teot kasvoivat eniten.
  (Tieto&trendit 1.6.2021)
• Haapakangas, Kimmo. Parisuhdeväkivallasta tehdyt ilmoitukset lisääntyivät kevään aikana.
  (Tieto&trendit 14.7.2020)
• Haapakangas, Kimmo. Nuorten miesten rikollisuus on laskussa.
  (Tieto&trendit 8.5.2018)
• Haapakangas, Kimmo. Lähestymiskieltojen määrä on laskussa.
  (Tieto&trendit 7.12.2017)
• Hulkko, Laura & Piispa, Minna. Työväkivalta on yleistä terveys- ja sosiaalialojen ammateissa.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2009)

Valta ja päätöksenteko

• Fredriksson, Sami. Alle kolmannes äänestäjistä jaksoi uurnille vaaleista vaaleihin (Tieto&trendit 31.3.2025)
• Lipasti, Laura. Naisten osuus yhtiöiden hallituksissa hienoisessa kasvussa – lupaavin kehitys naisenemmistöisissä pörssiyhtiöissä.
  (Tieto&trendit 18.5.2021)
• Fredriksson, Sami. Äänestäneet eduskuntavaaleissa 2019.
  (Vaalitilastot 24.5.2019)
• Fredriksson, Sami & Ruotsalainen, Kaija. Ehdokkaiden ja eduskuntaan valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2019.
  (Vaalitilastot 29.4.2019)
• Katainen, Antti & Keski-Petäjä Miina & Lipasti, Laura. Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa kasvaa hitaasti.
  (Tieto&trendit 14.12.2017)
• Fredriksson, Sami. Äänestäneet kuntavaaleissa 2017. (Vaalitilastot 5.5.2017)
• Ruotsalainen, Kaija. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017.
  (Vaalitilastot 27.4.2017)
• Linna-Koski, Päivi. Lasikatto on ohuin Pohjoismaissa.
  (Tieto&trendit 1.6.2016)
• Keski-Petäjä, Miina & Katainen, Antti. Miehet yliedustettuina johtotehtävissä ja työelämän ulkopuolella.
  (Tieto&trendit 29.10.2015)
• Keski-Petäjä, Miina & Katainen, Antti & Pietiläinen, Marjut. Nais- ja miesjohtajien erot perheellisyydessä tukevat miesjohtajuutta.
  (Tieto&trendit 4/2015)
• Keski-Petäjä, Miina. Nuoret naiset menestyivät ”miehisissä” vaaleissa.
  (Tieto&trendit-blogi 21.4.2015)
• Ruotsalainen, Kaija. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015.
  (Vaalitilastot)
• Winter, Lasse. Eduskuntavaaliehdokkaiden sosioekonominen tausta vaikuttaa merkittävästi valintaan
  (Tieto&trendit 3/2015)
• Ruotsalainen, Kaija. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kunnallisvaaleissa 2012.
  (Vaalitilastot)
• Keski-Petäjä, Miina. Naiset ja miehet kunnallisvaaleissa 2012.
  (Vaalitilastot)
• Hellsten, Villiina. Naiset ehdokkaina ja äänestäjinä (PDF, 152 kt, 6 s.)
  (Hyvinvointikatsaus 1/2006)
• Wass, Hanna. Helsinkiläiset nuoret miehet äänestivät aktiivisesti eduskuntavaaleissa.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2011)
• Lehto, Anna-Maija. Naiset valtaavat esimiespaikkoja.
  (Hyvinvointikatsaus 3/2009)
• Teema: Tasa-arvo: Naiset johdossa
  (Hyvinvointikatsaus 4/2003)

Ajankäyttö ja vapaa-aika

• Haaramo, Juha & Hanifi, Riitta. Ajankäytön vaihtuvat kuvat – mihin aikamme kuluu eri elinvaiheissa? (Tieto&trendit 2.5.2024)
• Pitkänen, Ella. Ajanviete vai aikasyöppö – lähes puolet nuorten miesten vapaa-ajan ruutu­ajasta kuluu digitaalisten pelien parissa. (Tieto&trendit 25.1.2024)
• Pääkkönen, Hannu. Arjen raskaus koskettaa nyt aiempaa enemmän myös miehiä.
  (Tieto&trendit 19.2.2020)
• Hanifi, Riitta. Yhteydenpito ystäviin lisääntynyt, vanhempiin vähentynyt.
  (Tieto&trendit 28.11.2019)
• Hanifi, Riitta & Pääkkönen, Hannu. Isälle koti ja perhe tärkeintä – lasten kanssa etenkin liikutaan.
  (Tieto&trendit 8.11.2019)
• Pääkkönen, Hannu. Kotityöt – rutiinia ja velvollisuutta vai myös huvia ja harrastusta?
  (Tieto&trendit 28.10.2019)
• Hanifi, Riitta. Sosiaaliset suhteet järjestäytyvät uudelleen.
  (Tieto&trendit 1/2015)
• Pääkkönen, Hannu. Tasa-arvo etenee pohjoisessa.
  (Tieto&trendit 4-5/2010)

Koronakriisi

• Haapakangas, Kimmo & Näsi, Matti & Pietiläinen, Marjut. Lisääntyikö lähisuhdeväkivalta korona-aikana? 
  (Tieto&trendit 11.4.2022)
• Sutela, Hanna. Toiset kukoistavat, toiset kuormittuvat - koronan vaikutukset työoloihin ovat moninaisia.
  (Tieto&trendit 20.12.2021)
• Keski-Petäjä, Miina& Lipasti, Laura & Pietiläinen, Marjut. Koronakriisi on lisännyt hieman enemmän naisten huolia.
  (Tieto&trendit 22.12.2020)
• Sutela, Hanna. Koronakriisin työllisyysvaikutuksia on tarkasteltava sukupuolen mukaan - tällä kertaa iskut osuivat erityisesti naisiin.
  (Tieto & trendit 17.12.2020)
• Keva, Juho. Kriittisten ammattien työntekijöistä 67 prosenttia on naisia.
  (Tieto&trendit 8.12.2020)

Yleistä tasa-arvotilastoinnista

• Hoffren, Jukka. Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suomelta kestävyysmurrosta. (Tieto&trendit 6.7.2023)
• Tuomaala, Tiina. Tekla Hultin rikkoi lasikattoja toimittajana, tohtorina ja tilastoalalla.
  (Tieto&trendit 13.8.2021)
• Keski-Petäjä, Miina. Tilastoja naisista, miehistä ja heteropareista? Miksi moninaisuus jää virallisissa tilastoissa usein piiloon.
  (Tieto&trendit 26.6.2019)
• Kolttola, Leo. Pelastavatko indikaattorit maailman.
  (Tieto&trendit 1/2016)
• Ahlqvist, Kirsti. Kaksi sosiaalitilastoinnin uranuurtajaa - Vera Hjelt ja Tekla Hultin.
  (Tieto&trendit 4/2015)
• Nieminen, Tarja. Hyvinvointi edellyttää tasa-arvon ja sosiaalisen pääoman lisäämistä.
  (Tieto&trendit 4/2015)
• Pietiläinen, Marjut. Tasa-arvoinen suomineito, osa 1.
  (Tieto&trendit 6-7/2006)
• Pietiläinen, Marjut. Tasa-arvoinen suomineito, osa 2.
  (Tieto&trendit 8/2006)

Päivitetty 18.6.2025