Julkaistu: 7.4.2005

Maahanmuuttajissa paljon yrittäjäpotentiaalia

Majoitus- ja ravitsemisalalla on runsaasti maahanmuuttajia yrittäjinä, mikä johtuu toiminnan alhaisesta aloittamiskynnyksestä. Vaikka etnispohjaisia ravitsemisliikkeitä on kohta viidennes alan yrityskannasta, on niiden osuus toimialan liikevaihdosta ja henkilöstöstä kuitenkin vain 10 prosentin luokkaa.

Pekka Lith

Suomessa oli vuonna 2002 Tilastokeskuksen rakennetilastojen mukaan noin 30 ulkomaista majoitus- ja ravitsemisalan yritystä, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa. Rakennetilastot kertovat kuitenkin lähinnä vain yli maan rajojen suorina sijoituksina tulleiden ulkomaisten yritysten ja ketjujen omistukset Suomessa.

Maahan muuttaneiden ulkomaalaisten yrittäjien majoitus- ja ravitsemisliikkeet eivät sisälly ulkomaalaisten yritysten tilastoon. Jos maahanmuuttajat otetaan huomioon, oli Suomessa PRH:n kaupparekisterin ja verohallinnon aineistoihin perustuvien tilastojen mukaan kesäkuussa 2004 lähes 1 830 kokonaan tai osittain ulkomaalaisten hallussa olevaa majoitus- ja ravitsemisliikettä.

Joka kuudennella yrityksellä etninen omistajatausta

Ulkomaalaistaustaisten yritysten suhteellinen osuus majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityskannasta oli vuonna 2004 noin 17 prosenttia. Osuus on suurempi kuin millään muulla päätoimialalla rahoitus- ja vakuutustoimintaa lukuun ottamatta. Yrityskannalla tarkoitetaan tässä Tilastokeskuksen yritysrekisterissä ollutta yritysten määrää syyskuun 2004 lopussa (kuvio 1).

Ulkomaalaistaustaisten yritysten osuus oman päätoimialansa yrityskannasta vuonna 2004

Lähde: Verohallinto ja PRH:n kaupparekisteri.

Suomen kaikista ulkomaalaistaustaisista yrityksistä majoitus- ja ravitsemisalalla toimi 11 prosenttia, jos toimialoittain erittelemättömiä yrityksiä ei oteta huomioon. Päätoimialoittain tarkasteltuna vain kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa ja kaupassa toimii määrällisesti enemmän ulkomaalaistaustaisia yrityksiä kuin majoitus- ja ravitsemisalalla (kuvio 2).

Ulkomaalaistaustaisten yritysten jakauma päätoimialoittain 2004 (pl. toimialoittain erittelemättömät yritykset)

Lähde: Verohallinto ja PRH:n kaupparekisteri

Keskittyvät suuriin asutuskeskuksiin

Ulkomaalaistaustaisista majoitus- ja ravitsemisliikkeistä kokonaan tai pääosin ulkomaalaisten hallinnassa oli 69 prosenttia. Puoliksi ulkomaalaisten hallinnassa oli 21 prosenttia ja osittain (omistus alle 50 %) noin 10 prosenttia. Tulokset perustuvat esimerkkivuosina 1996 ja 1998 toimintansa aloittaneista maahanmuuttajien yrityksistä (noin 240 yritystä) kerättyihin tietoihin.

Yli puolet toimialan ulkomaalaistaustaisista yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla ja niistä melkein kaikki Helsingin seudulla. Muualla maassa maahanmuuttajien yrityskeskittymiä löytyy Oulun, Tampereen ja Turun seudulla. Maahanmuuttajayritykset sijoittuvat luonnollisesti paikkakunnille, missä muutakin ulkomaalaisväestöä on paljon. (lehden takakannessa kartta Suomen ulkomaalaisväestön sijoittumisesta).

Vuosina 1998 ja 1996 toimintansa aloittaneista maahanmuuttajien yrityksistä työnantajina toimi runsaat 40 prosenttia vuonna 2003. Osa lienee satunnaisia ja sesonkiluonteisia työnantajia tai yrittäjiä, jotka ovat rekisteröityneitä työnantajia siksi että maksavat säännöllisesti palkkaa pääosin vain itselleen, kuten pienissä osakeyhtiömuotoisissa yrityksissä on tapana.

Esimerkkivuosina aloittaneet maahanmuuttajien yritykset työllistivät arviolta 640 palkansaajaa vuonna 2003, mikä oli noin kuusi prosenttia kaikista samana vuonna aloittaneiden majoitus- ja ravitsemisalan yritysten palkansaajista. Vuosina 2001-03 palkansaajien määrä on supistunut yli 20 työntekijän yrityksissä. Tätä pienemmissä yrityksissä palkansaajien määrä on hieman kasvanut.

Etnisillä yrityksillä vielä vaatimaton markkinaosuus

Lehdistöä on puhuttanut maahanmuuttajien osuus ravintola-alan markkinoista. Maahanmuuttajien yrityksistä pääosa on pieniä yksitoimipaikkaisia majoitus- ja ravitsemisliikkeitä. Tästä syystä niiden osuus mm. anniskelutoimipaikoista tai ravintoloiden anniskelupaikoista (istumapaikoista) jäänee selvästi pienemmäksi kuin yritysten määrästä (15 - 20 %).

Jos vuosina 1996 ja 1998 aloittaneiden ulkomaalaistaustaisten yritysten toiminnan laajuutta verrataan kaikkiin samoina vuosina aloittaneisiin majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiin, jää maahanmuuttajayritysten osuus alan liikevaihdosta ja henkilöstöstä noin 10 prosenttiin. Etnispohjaisten ravintoloiden määrän kasvu nostaa kuitenkin niiden liikevaihto- ja henkilöstöosuuksia jatkossa.

Voidaan kuitenkin todeta, että toiminta on vielä pitkään tukevasti suurten suomalaisten majoitus- ja ravitsemisliikkeiden käsissä, joilla voi olla yksittäistapauksissa kymmeniä anniskelutoimipaikkoja useilla eri paikkakunnilla. Tähän joukkoon luetaan tässä myös Suomen rantautuneet kansainväliset ketjut sekä kaupan yms. yritysten majoitus- ja ravitsemisalan toimipaikat.

Tietämys maahanmuuttajien yrittäjyydestä vähäistä

Maahanmuuttajia koskevissa tutkimuksissa ei ole vielä tähän mennessä käsitelty kovinkaan paljon yrittäjyyttä. Haastattelututkimusten mukaan yrittäjiksi ryhtymisen kannustimet ovat silti moninaiset. Yrittäjyys on nähty muun muassa väylänä sosiaaliseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen sekä arvostukseen. Monille maahanmuuttajille yrittäjyys mahdollistaa myös paremmat tulot kuin palkkatyö.

Aloittaminen palkkatyöläisenä Suomessa pehmentää alkua, mikäli tällainen vaihtoehto on olemassa. Toisaalta palkansaajina koulutetut ulkomaalaiset voivat toimia pitkään koulutustaan vastaamattomissa matalapalkkatöissä. Kun lähtömaassa hankittua koulutusta ei tunnusteta tulomaassa, voi yrittäjyys olla ainoa keino kunnollisen elannon hankkimiseksi uudessa kotimaassa.

Yrittäjyys keskittynyt muutamille aloille

Maahanmuuttajat poikkeavat työvoimarakenteeltaan selvästi suomalaisväestöstä. Erityispiirteisiin kuuluu, että ulkomaalaisista työikäisten osuus väestöstä (n. 75 %) on huomattavasti korkeampi kuin alkuperäisväestön keskuudessa. Tosin vain alle puolet työikäisistä maahanmuuttajista kuuluu työvoimaan, jossa työllisten määrää pienentää edelleen suomalaisväestö korkeampi työttömyysaste.

Toimialoittain tarkasteltuna ulkomaalaiset työllistyvät etupäässä palvelualojen piirissä. Erityisen suuria työllistäjiä ovat kauppa ja majoitus- ja ravitsemistoiminta. Kaupan osuus ulkomaalaisten työllisyydestä on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin suomalaisten piirissä. Majoitus- ja ravitsemisalalla suomalaisia toimii vain yksi kolmasosa ulkomaan kansalaisten osuuteen verrattuna.

Maahanmuuttajien yrittäjyys on painottunut samoille toimialoille kuin koko ulkomaalaisten työllisyys: kauppoihin, ravintoloihin ja muihin palvelualojen yrityksiin. Kasvussa ovat tällä hetkellä erilaiset liike-elämän palvelualat ja vienti- ja tuontiyritykset, mikä on antanut uusia mahdollisuuksia koulutetuille ja kielitaitoisille maahanmuuttajille.

Yrittäjäaktiivisuutta löytyy vaikeuksista huolimatta

Ulkomaalaisväestöstä löytyy paljon yrittäjäpotentiaalia. Tutkimusten mukaan ulkomaalaisten yrittäjäaktiivisuus (yrittäjien osuus työllisestä työvoimasta) ylitti jo 1990-luvun lopulla suomalaisväestön yrittäjäaktiivisuuden. Myönteisestä kehityksestä huolimatta yrittäjyys ei ole maahanmuuttajalle helppoa Suomessa muun muassa kieli- ja kulttuuriongelmien takia.

Haastattelututkimusten mukaan suomalaiset oikeusmenettelyt ovat vieraita ja byrokratia koetaan kohtuuttomaksi samoin kuin Suomen korkea verotus, koska pienissä maahanmuuttajien yrityksissä ei ole kyse suurista rahavirroista. Myös tarpeellisen rahoituksen järjestäminen voi olla vaikeaa, jos rahoitus edellyttää pitkää ja luottamuksellista pankkisuhdetta.

Maahanmuuttajayrittäjien asenteet suomalaista byrokratiaa kohtaan voivat johtua osittain kulttuurieroista, sillä etenkin monissa Länsi-Euroopan ulkopuolisissa maissa yritystoiminnan aloittamiseen tarvitaan vain vähän rahaa ja suhteita. Byrokratiaan liittyvien ongelmien ja kulttuuriesteiden madaltamisessa suomalainen liikekumppani voisikin olla avainasemassa.

Kirjoittaja työskentelee tutkijana omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith) pekka.lith@kolumbus.fi

Lähteitä:
Forsander, Annika: Kenelle ovet aukeavat ? Maahanmuuttajat ja työllistymisen ehdot, Työpoliittinen Aikauskirja 2/200;
Kangasharju, Aki, Korpinen, Liisa ja Parkkinen, Pekka: Suomessa asuvat ulkomaalaiset: Esiselvitys, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, keskustelualoitteita 297, Helsinki 2002;
Lith, Pekka: Majoitus- ja ravitsemisalan yrittäjyys 2000-luvulla, Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, Tutkimuksia ja raportteja 9/2002;
Tilastokeskus: Maahanmuuttajien elinolot, Elinolot 1/2003, Helsinki 2003;
Tilastokeskus: Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2002, Väestö 8/2003, Helsinki 2003.

Maahanmuuttajien yritykset

Ulkomaalaiset Suomessa

Päivitetty 7.4.2005