Julkaistu: 7.6.2005

Mallisuojan käyttö on osa muotoilun taloutta

Mallisuojan käytöllä mitaten Suomi on hyvästä maineestaan huolimatta varsin keskinkertainen muotoilumaa.

Aku Alanen

Vanha kiistely siitä, onko muoto tärkeämpi kuin sisältö, tulee esiin aina uudestaan, ja tällä kertaa Suomen talouden ytimessä. Se ilmenee Nokian kännykkämuotoilun yskimisessä, ruotsalaisen arkimuotoilun rynnimisessä kotimaisen ohi (esim. IKEA ja H&M) ja ylipäätään talouden brändiulottuvuuden merkityksen muutoksessa.

Ihmisten perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen on vaikea erottaa muotoa sisällöstä. Sitä ostaa koko paketin tai ei osta ollenkaan. Onko sitten ylipäätään mahdollista erottaa muotoa ja muotoilua muusta sisällöstä edes analyyttisiä tarpeita varten. On, mutta erottelu on aina hieman keinotekoista. Tilastontekoa varten pitäisi muoto jotenkin vielä saada puristettua ainakin osittain numeroiksi.

Teollinen muotoilu voidaan jaotella monella tapaa analyyttisiä tarpeita ajatellen. Teoreettisesti ajatellen tavanomaisin on jakaa se tuotetasolla esteettiseen ja toiminnalliseen ulottuvuuteen. Jälkimmäinen kattaa tuotteiden ergonomiset puolet, käyttökelpoisuuden, sujuvuuden, materiaalien valinnan sekä ekologiset ominaisuudet yms. Käytännössä jaottelu on äärimmäisen vaikeata.

Voidaan ajatella, että mallisuoja on muotoilun oikeudellinen ilmenemismuoto. Jotta on voitu tehdä mallisuojahakemus, on se tuotteen kehittelyssä edellyttänyt muotoilun kaikkien elementtien huomiointia ulkonäön lisäksi, eli estetiikkaa, toiminnallisuutta, raaka-ainetta, ergonomiaa ja kaikkia muita mahdollisia myöhempiä tuotteeseen liittyviä liiketoimintatavoitteita. Näin mallisuoja kattaa siis kuitenkin kaikki muotoilun puolet.

Missä määrin sitten varsinaiset alkuperäiset muotoilijat, ulkopuoliset tai jonkin yrityksen omat, jo suunnitteluvaiheessa ottavat huomioon mallisuojanäkökulman? Tässä on varmaan toimiala- ja tuotekohtaisia eroja. Sellaisilla aloilla, jotka tuottavat sinänsä yksinkertaisia käyttöesineitä kuten Fiskars, muotoilijat joutunevat keskimääräistä enemmän huomioimaan mallisuojan vaatimukset työssään jo etukäteen. Se, miten tärkeänä mallisuojaa pidetään osana yrityksen muotoilustrategiaa, vaikuttaa myös siihen, hahmottavatko muotoilijat sen tietoisesti.

Mallisuoja innovaatiomittarina

Mallisuoja on suojausmuotona luonteeltaan osin lähempänä patentteja, osin tavaramerkkejä. Sitä käytetään patenttien tavoin tavaroiden kanssa, mutta sen hakemus- ja hoitokustannukset ovat tavaramerkkien tasolla eli aika vaatimattomat patentteihin nähden.

Mallisuoja on innovaatiomittarina osin samantapainen kuin tavaramerkki, koska se ilmentää ulkomuodolla suoraan tuotteen kaupallista uutuutta. Osin se on patentin kaltainen ilmentäessään epäsuorasti jotain myös tuotteen toiminnallisesta uutuudesta.

Mallisuojan käyttö ei ole yrityksen koosta, teknologian käytön tasosta eikä varallisuudesta riippuvainen. Se ei vaadi suuria ylläpitokustannuksia. Silti kansainvälisellä tasolla suomalaisista yrityksistä pääosin vain suuret käyttävät sitä.

Tilastollisesti huonointa mallisuojan käytössä on luokituksen vielä tavaramerkkiluokitustakin heikompi yhteensopimattomuus perinteisen toimialaluokituksen kanssa. Rajoite mallisuojan laskemisessa innovaatiomittarina on, ettei se voi sisältää suoraan muotoilun toiminnallista puolta, mutta kylläkin epäsuorasti.

Mallisuoja koetaan joskus suojausasteeltaan heikompana kuin patentti. Siksi monet yritykset ovat haluttomia sitä käyttämään ja hakevat vain patenttia. Usein kuitenkin saman tuotteen kohdalla haetaan sekä patentti että mallisuoja.

Mallisuoja on vähiten tunnettu suojausmuodoista. Se liittyy tuotteen ulkoasuun, ja niiden vertailu voi olla hieman hankalampaa kuin esimerkiksi tavaramerkin. Mallisuoja ei myöskään oikein sovellu kaikkiin tavaroihin. Systemaattista tilastotietoa tästä ei kuitenkaan ole olemassa.

Mallisuojan kansantaloudellinen merkitys

Mallisuojan ja muotoilun kansantaloudellista merkitystä arvioitaessa joudutaan ensin määrittelemään, mitkä yritykset ja toimialat kuuluvat mukaan. Olen jaotellut muotoilutoimialat kolmeen ryhmään.

Ensin ovat ne toimialat, joilla tehdään pelkästään muotoilua - muotoilun ydintoimialat. Sitten on toimialoja, joiden yritysten lopputuotteista mallisuojahakemukset pääosin koostuvat. Niitä voi nimittää mallisuojaintensiivisiksi toimialoiksi. Nämä ovat myös aina muotoilupainotteisia toimialoja. Kolmanneksi on muotoilua paljon käyttävät muut toimialat, joilla ei ole tapana suojata, ainakaan kovin aktiivisesti, tuotteita juridisesti.

Tässä yhteydessä sivuutan sen ongelman, että isommissa yrityksissä osa muotoilua hoidetaan sisäisenä toimintona.

Käytännössä olen mallisuoja-alojen valinnassa nojautunut kansainväliseen mallisuojaluokitukseen ja siitä tekemääni toimialaluokkamuunnokseen. Kuviossa 1 esitetty laskelma perustuu Patentti- ja rekisterihallituksessa tehtyjen kotimaisten mallisuojahakemusten jaotteluun.

Kuvio 1. EU:n yhteisömallisuojarekisteröintien määrä vuosina 2003-2004 miljoonaa asukasta kohti

Mallisuojahakemukset luokitellaan eri maiden rekisterivirastoissa 32:een kansainvälisesti määriteltyyn luokkaan. Intensiivisiksi luokiksi olen valinnut vuosina 1995-2002 viisi Suomessa suosituinta luokkaa. Niiden osuus kaikista hakemuksista oli vuosittain hieman alle puolet. Valituiksi tuli kuitenkin kuusi mallisuojaluokkaa, koska nämä olivat useina vuosina viiden suosituimman joukossa. Luokkien sisältämien tuotteiden ryhmistä tein karkean muunnoksen perinteisiksi toimialoiksi. Mallisuojaintensiivisiksi toimialoiksi muodostui tällöin seuraava joukko perinteisiä toimialaluokkia:

  • paperituotteet
  • muovituotteet
  • ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus
  • radio- ja tv- ja tietoliikennelaitteet
  • tietokoneet
  • valaisimet
  • muut sähköiset kodinkoneet
  • huonekalujen yms. valmistus
  • metallituotteiden valmistus
  • ruokailuvälineet, työkalut
  • muu metallituotteiden valmistus

Kuten kuviosta nähdään, mallisuoja-aloilla toimivien yritysten bkt-osuus on kasvanut selvästi Suomessa noin 7:stä yli 10 prosenttiin, ja osuus on noususuunnassa edelleen.

Mallisuojaintensiivisten toimi-alojen osuus bkt:sta 1995-2002

Mallisuojan käyttö melko vähäistä...

Mallisuojalla voidaan hakea suojausta sekä kansallisesti että laajemmin. Viime aikoina EU:lla on ollut yhä suurempi merkitys mallisuojan rekisteröinnissä. Yhteisön mallisuojalla on ns. yhtenäinen luonne, mikä tarkoittaa, että tavaramerkki voidaan rekisteröidä ainoastaan koko EU:n alueelle ja rekisteröinnin oikeusvaikutukset ovat koko tällä alueella samat. Yhteisömallisuojasta pitää kirjaa EU:n sisämarkkinoiden harmonisointivirasto OHIM. Se julkaisee myös vuotuisia lukumäärätilastoja.

Pelkillä mallisuojien määrillä mitattuna olemme hyvin matalalla sijalla vanhojen EU-maiden vertailussa. Sijalukumme nousee jonkin verran jos hakemusten ja rekisteröintien määrä suhteutetaan asukaslukuun. Asukaslukuun suhteutetussa vertailussa olemme alle EU:n keskitason eli kymmenentenä.

Kuviossa 2 on esitetty asukaslukuun suhteutettu vertailu. Sen perusteella on pakko todeta, että Suomi ei ole kovin muotoiluinnovatiivinen maa ainakaan Euroopan markkinoille suunnattujen tuotteiden osalta, jos mallisuojan käyttö jotenkin korreloi muotoilun aktiivisuuden kanssa.

Kuvio 2. USA:ssa myönnetyt designpatentit 1991-2003 hakijamaittain milj. asukasta kohti

Jossain määrin mallisuojahakemusten maakohtaiseen määrään saattaa vaikuttaa myös se, miten yritykset ovat kokeneet mallisuojan pitävyyden kopioijia vastaan. Tanskaa pidetään maana, jossa käytännön oikeuden tulkinta on ehkä tiukinta Pohjoismaista, ja se saattaa heijastua myös tanskalaisyritysten suurempana valmiutena hakea mallisuojaa. Suomessa, jossa tulkinta lienee lievempää, ainakin jotkut yritykset ovat tottuneempia hakemaan vain patenttia.

Talouden kokoon suhteutetussa vertailussa Suomi on samalla sijaluvulla eurooppalaisessa vertailussa. Suomen sijoitus on sama, lasketaan suhde sitten miljardeissa USA:n dollareissa tai EU:n ostovoimakorjatuilla luvuilla.

USA:ssa mallisuojasta käytetään nimitystä designpatentti. Kuviossa 2 on esitetty designpatenttien määrä miljoonaa asukasta kohden hakijamaittain (OECD-maat) USA:ssa. USA:ssa olemme selvästi Euroopan sijoitustamme korkeammalla sijalla pääosin Nokian ansiosta. Nokia on vastannut leijonanosasta eli 301:sta kaikkiaan 407:sta USA:ssa vuosina 1991-2003 hankituista suomalaisista designpatenteista, Fiskars 55:sta. Muille yrityksille jää vain rippeet.

Japanissa suomalainen muotoilu ja mallisuojan käyttö on huomattavasti aktiivisempaa (Kuvio 3). Siellä olemme maavertailussa neljänneksi design-innovatiivisin maa. Ehkäpä pohjoinen ahdistus ja minimalismi on purrut Japanissa paremmin. Tai ehkä pikemminkin suomalaiset yritykset ovat katsoneet aiheelliseksi toimia omalta kannaltaan aktiivisemmin mallisuojan osalta juuri siellä.

Kuvio 3. Japanissa 2000-2003 rekisteröidyt mallisuojat hakijamaittain milj. as. kohti

..ja keskittynyttä Suomen yrityksissä

Kuviossa 1 lähdettiin siitä, että voidaan määritellä jollain kriteerillä tietyt toimialat, jotka käyttävät enemmän mallisuojaa ja muotoilua kuin muut. Käytännössä tietystikään eivät kaikki yritykset em. intensiivisiksi määritellyillä toimialoilla käytä mallisuojaa - kuka mistäkin syystä.

Suomessa mallisuojan käyttö on hyvin keskittynyttä ainakin EU:n, USA:n ja Japanin rekisteritietojen pohjalta. Sitä on syytä pitää huonona asiana. Tietysti jos ajatellaan, että vain kaikkein parhaimpien on syytä käyttää suojaa, niin silloin asiantila on puolustettavissa. Pitkän päälle tilanne on kuitenkin huono, jos mallisuojaa ylipäätään pidetään tärkeänä muotoilun osana.

Jos taas arvioidaan keskittymistä CIS-3-kyselyn pohjalta, niin Suomi on EU:n keskitasolla mallisuojan käytön keskittymisessä. Innovaatioaktiivisista suuryrityksistä 23 prosenttia oli käyttänyt mallisuojaa joskus, pienyrityksistä vain 9 prosenttia ja keskisuurista 15 prosenttia. Keskimäärin innovaatioaktiivisista yrityksistä mallisuojaa oli käyttänyt noin 12 prosenttia, mikä oli juuri EU:n keskitasoa. Ei-innovaatioaktiivisista mallisuojaa käytti noin 3 prosenttia.

Suomalaisen muotoilun kapea kärki

Suomi on muotoilussa joidenkin vanhojen mestareiden - kuten korkeakulttuurin puolella Tapio Wirkkalan ja arkikulttuurin puolella Kaj Frankin yms. - ja joidenkin yritysten - Fiskars, Marimekko yms. - ansiosta laadullisesti tunnettu maailmalla hyvin innovatiivisena maana. Ongelmana on kuitenkin edelleen muotoilumme kärjen kapeus.

Jos mittaamme muotoilumme innovatiivisuutta sen yhdellä ulottuvuudella, kansainvälisellä mallisuojalla, Suomi on keskinkertainen design-maa, joka nojaa muutamaan yritykseen.

Miten kärkeä pitäisi levittää? Onko pienellä maalla varaa levittämiseen kuin pienillä tarkoin valituilla segmenteillä?

Mallisuoja edustaa vain yhtä ulottuvuutta muotoilun kentässä, mutta sitä ei pidä unohtaa. Ja sen kautta voitaneen saada selville paljon epäsuorasti suomalaisen muotoilun tilasta ja näkymistä.

Lähteet:
PRH:n, OHIM:n ja Japanin patenttiviraston mallisuojatilastot ja USA:n patenttiviraston designpatenttitilastot
Innovation in Europe 2004. Results for the EU, Iceland and Norway, Data 1998-2001, Eurostat Theme 9, Science and Technology.

Päivitetty 7.6.2005